Taiteen analysointi/taidenäyttelyssä käyminen

Tehtävä

OHJEITA KUVA-ANALYYSIIN

Nykyisestä informaatiosta ainakin 80 prosenttia on tutkimusten mukaan kuvallista. Olet joka päivä tekemisissä kuvien kanssa - ne muokkaavat minäkuvaasi, maailmankuvaasi ja mielikuvitustasi. Mielikuvitus on koko sen havaintovaraston käyttöä, jonka olet elämäsi aikana kerännyt. Sinulla on käytössäsi valtava kovalevy, joka on kuvia täynnä - niitä käytät aina kun muodostat uutta tietoa ja uusia näkemyksiä maailmasta.

Kuvien analysointi ja tulkinta kehittää kuvanlukutaitoa ja kuvallista ajattelua. Kuva-analyysiä tarvitset myös monissa aineissa kuvataiteen lisäksi: mm. äidinkielessä, historiassa ja uskonnossa tutkitaan kuvia. Ylioppilaskirjoituksissa kuva-anyysivaihtoehto on aina äidinkielessä, usein myös historiassa ja muissakin reaaliaineissa.

Kuvan analyysi tarkoittaa kuvan tarkkaa havainnointia ja tarkastelua eri näkökulmista. Tämän avulla päädytään tulkintaan eli käsitykseen kuvan sisällöstä ja sen viesteistä. Tulkintaan vaikuttavat teos, sen tekijä ja katsoja.

Taiteeseen tutustumisen voi aloittaa ihan hyvin omista mieltymyksistä ja yhden teoksen tarkastelusta. Kaikkea taidetta ei välttämättä tarvitse "ymmärtää" eikä kaikesta tarvitse pitää. Taiteen viestejä voi kuitenkin oppia tulkitsemaan eli lukemaan kuvan kieltä.


Erilaisia analyysi- ja tulkintatapoja:

1. FORMALISTINEN analyysi lähtee liikkeelle kuvan muotoseikoista, joita ovat esim. sommittelu, väri ja tila.

2. HISTORIALLINEN analyysi asettaa kuvan ajalliseen kontekstiin eli hakee merkityksiä ja sisältöjä kuvan tekoajasta.

3. BIOGRAFINEN tulkinta on suhteessa taiteilijan elämäkertaan ja muuhun tuotantoon.

4. SEMIOOTTINEN analyysi etsii teoksesta symbolisia merkityksiä ja viittauksia muihin teoksiin (intertekstuaalisuus)

5. IKONOGRAFINEN analyysi keskittyy kuvan sisältämiin elementteihin, asioihin, hahmoihin, esineisiin jne.

6. RESEPTIOANALYYSI keskittyy teoksen ja katsojan suhteeseen, kuvan herättämiiin ajatuksiin, mielikuviin ja tunteisiin.

Taidekuvan analyysikaavio (kopio)

TAIDEKUVAN ANALYSOINTIMALLI


Seuraava taidekuvan analysointimalli soveltuu kuville, joissa on selkeästi esittävää sisältöä. Tekstin voi kirjoittaa esseen muotoon, jossa mallin asiat tulevat vuorollaan käsitellyiksi. Jos taustatiedot analysoitavan kuvan kohdalta puuttuvat, tai ovat vaikeasti löydettävissä, on suurena apuna hankkia tietoa aikakauden muusta vastaavasta taiteesta ja kulttuuritaustasta, miten taideteoksen tekoaikaan elettiin ja toimittiin. Minkälainen oli ajan arvomaailma ja yhteiskunnallinen tilanne jne. Saman taiteilijan muun tuotannon tarkastelu antaa myös lisätietoja kuvan tulkitsemiseen.

 

 
 

 

1. Asiatiedot

Tekijä, työn nimi, paikka,aika, työtapa, missä sijaitsee

2. Kokemuksellinen ulottuvuus

Ensi vaikutelma. Mitä kuva tuo mieleesi, reaktiot, tunnelmat?

3. Muoto ja sommittelu l. mistä kuva rakentuu

Pisteet, viivat ja pinnat. Kuvalliset muuttujat: koko, muoto, asento, paikka, suunta, lukumäärä, välimatka, tiheys, rytmi,toisto. Jännite, kontrastit, tasapaino. Tila, päällekkäisyys, läpinäkyvyys. Väri:kontrastit, valöörit, väri ja tila. Tässä kohdassa pohditaan myös miten sommittelu- ja värivalinnat tukevat kuvan sisältöä.

4. Symbolinen sisältö

Mitä vertauskuvia on käytetty? Esinesymboliikka, värisymboliikka. Myytit.

5. Temaattinen sanoma

Mieti ideaa, sanomaa, teemaa.Mitä kuvassa tapahtuu? Laajeneeko kuvan sanoma merkitsemään jotakin yleispätevää kuten esim.ihmisoikeuksia,sotaa, rauhaa?

6. Kontekstuaalinen ulottuvuus

Pohdi kuvan taustaan ja syntyyn vaikuttaneita seikkoja kuten yhteiskunnallisten olojen ja kulttuurin merkitystä, ajan arvoja ja tapoja.

  
 

 
       

 

Kävelyllä virtuaalimuseoissa

Maalaustaide on runoutta, jonka voit nähdä sitä kuulematta. Runous on maalaustaidetta, jonka voit kuulla sitä näkemättä.
− Leonardo da Vinci (1452-1519)

Taiteita ovat valehteleminen ja runous.
− Oscar Wilde

Kuvisopen avatar Second Life-virtuaalimaailmaan rakennetussa Sikstuksen kappelissa.
Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)

 

Taidetta virtuaalimaailmoissa

Lähes kaikki maailman merkittävimmistä taidemuseoista ovat digitoineet teoksiaan verkkoympäristössä katsottaviksi. Monia taideteoksia voi tarkastella myös eri virtuaalitodellisuudessa, joissa pyritään rakentamaan olemassa olevia tiloja virtuaalimuotoon tai luomaan täysin uusia, vain sähköisenä löytyviä taideteoksia tai maailmoja lähinnä visuaalisin keinoin tietokoneen näyttöruudulle. Virtuaalimaailmoihin luodut veistokset, esineet ja taidetapahtumat voivat tuoda elämyksiä perinteisen taiteen tavoin ja toimia myös kauppatavarana. Esimerkiksi yli kymmenen vuotta toiminutta Second Life -virtuaalimaailmaa on käytetty opetuksen ja viihteen pelikenttänä, jossa jokaisella on mahdollisuus tutkia alati laajenevaa keinotodellisuutta ja ilmaista itseään vuorovaikutuksessa muiden pelaajien kanssa. Arkkitehtuurista ja kuvataiteesta tutut ilmaisumuodot ovat kaikkien saavutettavissa ja samaistumista virtuaaliminään voi pelimaailman tapaan lisätä personoimalla valitsemaansa avatarta.

Tutustu kuvataiteeseen internetin virtuaaligallerioissa. Suunnittele taidepolku valitsemallesi käyttäjälle noin kymmenestä taideteoksesta, joita yhdistää jokin kuvallisen muuttujien peruselementti (piste, viiva, väri, muoto, tila jne.) tai taiteesta kuvastuva tunne (rakkaus, suru, ilo jne.) Kerää taideteokset yhteiselle alustalle kuvaesitykseksi tai tee linkkilista taideteoksiin. Nimeä polkusi houkuttelevalla otsikolla

Taidekokoelmien verkkosivuja Taidetta virtuaalisissa museoympäristöissä Kaupalliset taidegalleriat verkossa

Kuva-analyysi avaa kuvien merkitykset

Ei elämää tule esittää sellaisenaan, vaan sellaisena miksi se uneksitaan.
− Anton Tsehov ( 1860-1904)

Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)

Olipa hyvä elokuva! Kauhean näköinen mainos! Kaunis uutiskuva! saatetaan puuskahtaa pysähtymättä kuvan äärelle sen pitemmäksi aikaa. Lauseet ovat arvottavia jakaen kuvan hyvä-huono asteikolla. Kuva-analyysin tarkoituksena on avata monipuolisempia näkökulmia kuvan kohtaamiseen.

Mainos- ja uutiskuvan tehtävänä on välittää haluttu sanoma ihmiselle nopeasti eri viestintävälineiden avulla. Taidekuva vaatii usein syventymistä ja pysähtymistä avautuakseen. Kaikkien kuvalajien tehokeinoja ja ominaisuuksia voi oppia tarkastelemaan kuva-analyysin avulla.

Apukysymyksiä kuvien tarkempaan tutkimiseen:

Kuvailu

  • Mihin kiinnitit ensimmäiseksi huomiota teoksessa? Mitä ajatuksia se herätti?
  • Kenen työ on kyseessä?
  • Mikä on teoksen nimi, tekniikka, koko ja valmistumisvuosi?
  • Kerro lyhyesti, mitä tiedät ennestään teoksesta.
  • Kuvaile teoksessa näkyviä asioita 1-3 lauseella. Mistä teoksessa on kysymys?
  • Millaisia ääniä tai tuoksuja kuvaan voisi kuvitella?

Analyysi

  • Pohdiskele kuvan perustekijöitä. Minkä muotoinen on teoksen kuvapinta, millainen on sommittelu? Millaisia viivoja, muotoja, tekstuuria, värejä ja tilavaikutelmaa teoksesta löytyy? Voit myös piirtää yksinkertaistettuja luonnoksia edellä mainituista kuvan perustekijöistä. Millaisia valoja ja varjoja teoksessa on?
  • Millaiseen taidehistorialliseen tyylisuuntaan teos voisi liittyä, perustele? Mitä tyylisuunnalle tyypillistä teoksessa on? Mitä samanaiheisia mainos- tai taidekuvia tulee mieleesi? Etsi muutamia teosta muistuttavia kuvia, joiden esim. aiheesta, väreistä, sommittelusta tai tilavaikutelmasta löytyy samankaltaisuutta.
  • Näkyykö teoksessa sen ikä – miten teos voisi liittyä aikaansa ja mistä näkee, että teos on/ei ole uusi?

Tulkinta

  • Mikä on mielestäsi teoksen perimmäinen sanoma? Mitä taiteilija on mielestäsi halunnut teoksellaan kuvata?
  • Miten teosta tai samankaltaisia teoksia on tulkittu eri tietolähteissä?
  • Millaisia tunteita teos sinussa herättää?
  • Onko teoksessa joitakin asioita , jotka eivät ole riippuvaisia ajasta tai kulttuurista?
  • Millaisia symbolimerkityksiä teoksessa esiintyvillä väreillä tai asioilla voisi olla? Symboloiko koko teos mielestäsi jotain? Mitä symboleja tunnistat?
  • Kuinka teoksessa esitettyjä asioita voisi tulkita esim. maalauksen historiallisessa yhteydessä?
  • Miten vieraan kulttuurin edustaja tai esimerkiksi eri ikäinen ihminen näkisi teoksen? Voisivatko eri sukupuolet tulkita teoksen eri tavoin?

Arvottaminen

  • Pohdi, millainen voisi olla teoksen rahallinen arvo, mikä hintaan vaikuttaa?
  • Onko teoksella yhteiskunnan tai historian kannalta erityistä arvoa esim. symbolimerkityksen kautta. Millaisia tunnearvoja teos voi sisältää?
  • Perustele, miksi sinä pidät tai et pidä teoksesta.

Puhutaan kuvista!

Taide on valhe, joka saa meidät oivaltamaan totuuden.
− Pablo Picasso (1881-1973)

Käväise taidegalleriassa! Tuoreinta taidetta voi nähdä taidegallerioissa, joista useimmat ovat myös myyntigallerioita. Suomessa taidegalleriat toimivat useimmiten siten, että taiteilija maksaa vuokraa galleriasta, jolla kustannetaan galleriatilan valvonta, näyttelyn tiedotus ja avajaiskustannukset. Galleria saattaa periä myös myydyistä teoksista myyntiprovision. Taidegalleriat ovat useimmiten maksuttomia, kaikille avoimia taiteen esittely- ja myyntipaikkoja. Galleriaan astuessasi kohtaat ehkä galleristin, joka antaa sinulle näyttelyluettelon ja joskus taiteilijan ansioluettelon. Näyttelyluettelossa lukee numeroitujen teosten nimet, tekniikka ja valmistumisvuosi.

Taidemuseot ovat taiteen keräämiseen, tutkimiseen ja esittelyyn keskittyneitä paikkoja. Taidemuseot rajaavat useimmiten kokoelmiensa pääpainoa tietyn taiteilijan, aikakauden tai taiteen tekniikan mukaan, useimmat museot järjestävät myös teemanäyttelyitä. Taidemuseot lainaavat teoksiaan toisten museoiden teemanäyttelyihin.

Seuraavilla oppitunneilla harjoittelemme kuvista puhumista.

Lukiolaisen oman taidenäyttelyn valmisteluja. Omista töistä on mielenkiintoista saada palautetta.
Lähde: Tabletkoulu.fi (Aki Pulkkanen)

 

Pariisissa sijaitseva Louvre-taidemuseon mainosvideo houkuttelee turisteja seikkailulle taiteen pariin. Museon kuuluisin teos on Leonardo da Vincin maalamaa Mona Lisa:

 

 

 

 
 
Muokattu 28.02.2014
Asiasanat: taidekritiikki