Rooman valtakunta

Forum Romanum

Helsingin Medialukio on tehnyt useita mielenkiintoisia YouTube-videoita Rooman historiasta. Kannattaa vierailla sivustolla ja tutustua Forum Romanumiin, valtakunnan hallinnolliseen, taloudelliseen ja uskonnolliseen keskukseen.

Entä kiinnostaako aihe arkeologian vinkkelistä katsottuna? Lue lisää Wikipediasta.

Muista hallita, Rooma

Antiikin Kreikan historian jako kolmeen jaksoon (arkaainen, klassinen ja hellenistinen) perustuu taiteen tyylikausiin. Rooman historia jaetaan sekin kolmeen osaan, mutta tässä jako perustuu vallankäyttöön:

  • Etruskikuninkaiden kausi (500-luvulle eaa. asti; voit vierailla virtuaalisesti Vatikaanin etruskimuseossa)
  • Tasavallan aika (500-luvulta 20-luvulle eaa.)
  • Keisarikunta (jakautui kahtia vuonna 395, läntisen osan keisari luopui vallasta 476 ja itäinen osa eli Bysantti jatkoi vuoteen 1453 asti); voit paneutua keisarikunnan alkuvaiheisiin (50 eaa. – 180 jaa.) tarkemmin esimerkiksi PBS:n sivuilla.
Etruskitaiteen tunnetuin myyttiseen Roomaan yhdistetty taideteos, jossa susi ruokkii kaksospoikia Romulusta ja Remusta. Kaksospojat ovat renessanssitaiteen lisäyksiä alkuperäiseen veistokseen.
Lähde: Wikimedia Commons (Jastrow, PD)

 

Täällä voit hahmottaa Rooman tuhatvuotista historiaa aikajanan avulla (iOS, Ancient Roman Timeline sovellus).

Käy tällä PBS:n sivulla kokeilemassa, olisitko itse keisarikauden vallankäyttäjänä harkitseva Augustus, arvaamaton Nero, yllättävä Kleopatra vai änkytyksestään ja nilkutuksestaan huolimatta hyväksynnän saanut, jopa keisarinakin ihailtu Claudius. Maailman historia -lehdessä numero 5/2013 on mielenkiintoinen artikkeli Claudiuksesta (sivut 32–35).

"Hajoita ja hallitse" (Divide et impera), "Kaikki tiet vievät Roomaan" (Omnes viae ad Romam ducunt) ja "Leipää ja sirkushuveja" (Panem et circenses) ovat tunnettuja vallankäyttöön liitettyjä sanontoja. Divide et impera -toimintamalli liitetään Pax Romanan (Rooman rauhan eli roomalaisen kulttuurin kukoistuskauden) aikaan ja keisari Augustukseen. Mallissa (= vallankäytön doktriinissa) mahdollistetaan vallan pysyminen valtakeskuksella antamalla eri alueille ja ryhmittymille erilaisia, eriarvoisia mahdollisuuksia osallistua vallankäyttöön. Kaikki tiet vievät Roomaan -sanonta liitetään sekin keisari Augustukseen ja siihen, että hän pystytti Rooman foorumille kullatun kilometripylvään, josta kaikki etäisyydet valtakunnassa laskettiin. Tiet (eli viat) olivat äärimmäisen tärkeitä koko imperiumin kannalta, koska niitä pitkin kulki kauppa, posti ja armeija eli legioonat. Leipää ja sirkushuveja -ajatus palautuu ensimmäisen vuosisadan roomalaiseen kirjailijaan, satiirikko Juvenalikseen, joka kritisoi aikalaisiaan todeten, etteivät ihmiset enää välitä poliittisista oikeuksistaan vaan haluavat vain leipää ja sirkushuveja.

Tituksen riemukaari Roomassa. Tekstiosiossa luettavissa sanat Senatus Populusque Romanus.
Lähde: Wikimedia Commons (Rabax63, CC BY-SA 3.0)

 

Asterixin ensimmäisillä sivuilla on aina kuvattuna legioonalaisten (melko vanhalta Roman-empire.net -sivustolta löydät perusteellista tietoa mm. legioonien historiasta) kyltti eli standardi, jossa on kotka ja sen alla neljä kirjainta, SPQR. Samat kirjaimet löydät myös keisareiden triumfikaarista. Yllättävää kyllä, kirjaimet löytyvät myös nykypäivän Rooman katujen viemärikansista! Kirjaimet viittaavat tasavallan aikaiseen vallankäyttöön, jolloin valta kuului Rooman (R) senaatille (S) ja kansalle (eli populukselle, P). Kansaa edustivat erilaiset kansankokoukset. Q tulee latinan kielen sanasta 'que' (= ja). Senaatti säilyi myös keisarikaudella, vaikkakin se menetti entisen johtavan asemansa keisarille ja virkamiehille.

Vallankäytön olennainen elementti on aina lainsäädäntö. Rooma on tästä näkökulmasta Kreikkaakin merkittävämpi, koska sen lainsäädäntö ulottaa vaikutuksensa aina nykypäivään asti. Roomalaisen oikeuden tunnuspiirteitä löydät Wikipedian sivuilta.