Päälause ja sivulausetyypit
Päälause
- Päälause voi yksinään muodostaa virkkeen.
Meillä oli tänään koulussa aivan loistavaa ruokaa! |
Lempiaineeni on ruotsi. |
- Virkkeessä voi olla useita päälauseita.
Äitini on sairaanhoitaja, | mutta hänellä ei ole nyt töitä. |
PL | PL |
Ensi viikonloppuna minä korjaan polkupyöräni | ja haravoin lehdet pihalta. |
PL | PL |
- Päälause voi muodostua yhdestä persoonamuotoisesta verbistä.
Katsokaa! |
Sataa. |
Konjunktiolause
- Konjunktiolause (KL) alkaa alistuskonjunktiolla että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes
Kokeesta saa huonon numeron, | jos ei harjoittele ahkerasti. |
PL | KL |
Kimi sai hyvän numeron, | vaikka hän ei edes lukenut kokeeseen. |
PL | KL |
Vaikka Kimi ei edes lukenut kokeeseen, | hän sai hyvän numeron. |
KL | PL |
Relatiivilause
- Relatiivilause (RL) alkaa relatiivipronominilla joka tai mikä.
- Relatiivipronominia joka käytetään silloin, kun viitataan edellisen lauseen viimeiseen sanaan.
Tänään oli maantiedon koe, | joka tuntui vaikealta. |
PL | RL |
- Relatiivipronominia mikä käytetään silloin, kun viitataan koko edelliseen lauseeseen.
En osannut nimetä valtameriä, | mikä vähän harmittaa minua. |
PL | RL |
Kysyvä sivulause
- Kysyvä sivulause (KSL) alkaa kysymyssanalla tai verbiin liitetyllä kysymysliitteellä -ko/kö.
Karo ei muista, | mihin hän laittoi avaimensa. |
PL | KSL |
Tutkijat haluavat selvittää, | onko avaruudessa elämää. |
PL | KSL |
- Kysyvän sivulauseen jälkeen virkkeen loppuun tulee kysymysmerkki vain silloin, kun päälause on kysyvä.
Minä en muista, | kuka on Ranskan presidentti. |
PL | KSL |
Muistatko sinä, | kuka on Ranskan presidentti? |
PL | KSL |