Päälause ja sivulausetyypit

Päälause

  • Päälause voi yksinään muodostaa virkkeen.
Meillä oli tänään koulussa aivan loistavaa ruokaa!
Lempiaineeni on ruotsi.

  • Virkkeessä voi olla useita päälauseita.
Äitini on sairaanhoitaja, mutta hänellä ei ole nyt töitä.
PL PL
Ensi viikonloppuna minä korjaan polkupyöräni ja haravoin lehdet pihalta.
PL PL

  • Päälause voi muodostua yhdestä persoonamuotoisesta verbistä.
Katsokaa!
Sataa.

Konjunktiolause

  • Konjunktiolause (KL) alkaa alistuskonjunktiolla että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin, kunnes

Kokeesta saa huonon numeron, jos ei harjoittele ahkerasti.
PL KL

Kimi sai hyvän numeron, vaikka hän ei edes lukenut kokeeseen.
PL KL

Vaikka Kimi ei edes lukenut kokeeseen, hän sai hyvän numeron.
KL PL

Relatiivilause

  • Relatiivilause (RL) alkaa relatiivipronominilla joka tai mikä.
  • Relatiivipronominia joka käytetään silloin, kun viitataan edellisen lauseen viimeiseen sanaan.
Tänään oli maantiedon koe, joka tuntui vaikealta.
PL RL

  • Relatiivipronominia mikä käytetään silloin, kun viitataan koko edelliseen lauseeseen.

En osannut nimetä valtameriä, mikä vähän harmittaa minua.
PL RL

Kysyvä sivulause

  • Kysyvä sivulause (KSL) alkaa kysymyssanalla tai verbiin liitetyllä kysymysliitteellä -ko/kö.
Karo ei muista, mihin hän laittoi avaimensa.
PL KSL

Tutkijat haluavat selvittää, onko avaruudessa elämää.
PL KSL

  • Kysyvän sivulauseen jälkeen virkkeen loppuun tulee kysymysmerkki vain silloin, kun päälause on kysyvä.

Minä en muista, kuka on Ranskan presidentti.
PL KSL

Muistatko sinä, kuka on Ranskan presidentti?
PL KSL