Viulu
Viulu taidemusiikissa
Viulu on ollut kautta aikojen yksi taidemusiikin arvostetuimmista soittimista, koska se toimii yksin soitettuna tai minkälaisessa yhteiskokoonpanossa tahansa.
Viulu on myös yksi vaikeimmista soittimista, koska soittajan täytyy kuunnella virettä koko ajan ja otelaudalla millimetrin murto-osankin muutos sormen asennossa voi muuttaa ääntä.
Viulun dynamiikka eli voimavaihtelu on myös melko iso: sillä voi soittaa todella hiljaa, mutta korkea ääni erottuu myös hyvin kovassakin metelissä.
Johann Sebastian Bach: Orkesterisarja Nro 3. D-duuri 2. osa "Aaria"
Yksi kauneimmista ja tunnetuimmista rauhallisista viulukappaleista on tämä barokkiajan sävellys.
Siitä on nykyään olemassa tuhansia versioita, mutta yksi mielenkiintoisimmista on saksalaisen August Wilhelmj -nimisen viulistin muokkaama versio, jossa koko melodia soitetaan viulun matalimmalla soivalta kieleltä. Sen vuoksi kappale tunnetaan maailmallakin nimellä Bachin Aaria G-kielellä.
Aaria tarkoittaa oopperamaailmassa yksinlaulua ja tämän kappaleen melodia onkin hyvin laulullinen.
Tässä juuri G-kieleltä soitettu versio:
Siitä on nykyään olemassa tuhansia versioita, mutta yksi mielenkiintoisimmista on saksalaisen August Wilhelmj -nimisen viulistin muokkaama versio, jossa koko melodia soitetaan viulun matalimmalla soivalta kieleltä. Sen vuoksi kappale tunnetaan maailmallakin nimellä Bachin Aaria G-kielellä.
Aaria tarkoittaa oopperamaailmassa yksinlaulua ja tämän kappaleen melodia onkin hyvin laulullinen.
Tässä juuri G-kieleltä soitettu versio:
Mozart: 40. sinfonia g-molli 1. osa
Wolfgang Amadeus Mozart oli yksi klassisen musiikin historian tuotteliaimpia ja epäilemättä nerokkaimpia säveltäjiä. Hän eli ja vaikutti 1700-luvun loppupuolella, oli lapsinero ja yksi wieniläisklassisen musiikkityylin suurista vaikuttajista. Hän oli luonteeltaan leikkisä, hieman oikukas sekä tuhlailuun taipuvainen.
Sinfonia on orkesterille sävelletty teos, mutta wieniläisklassisessa tyylissä sinfoniaorkesteriin ei vielä kuulunut lyömäsoittimia ja jouset ovat vahvasssa roolissa.
40. sinfonian päämelodia on tyyliltään kevyen leikkisä, vaikka se onkin mollissa. Koko teos on hyvin sielukas, mutta Mozartille tyypilliseen tapaan sujuva ja kevyt.
Sinfonia on orkesterille sävelletty teos, mutta wieniläisklassisessa tyylissä sinfoniaorkesteriin ei vielä kuulunut lyömäsoittimia ja jouset ovat vahvasssa roolissa.
40. sinfonian päämelodia on tyyliltään kevyen leikkisä, vaikka se onkin mollissa. Koko teos on hyvin sielukas, mutta Mozartille tyypilliseen tapaan sujuva ja kevyt.
Paganini: La Campanella
Niccolò Paganini oli 1800-luvun alkupuoliskolla tunnettu viuluvirtuoosi. Hän on säveltänyt mm. maailman vaikeimpina viulukappaleina pidetyt 24 kapriisia ja hän loi monia uusia soittotekniikoita.
Paganini oli niin taitava, että osa yleisöstä epäili hänen tehneen sopimuksen paholaisen kanssa, siksi hänellä oli lempinimi "paholaisen viuluniekka".
La Campanella on Paganinin toisen viulukonserton h-mollissa kolmas osa. Leikkisä melodia tuo mieleen mustalaismusiikin ja esittelee monia Paganinin teknisiä soittotapoja.
Lähde: wikipedia.org
Paganini oli niin taitava, että osa yleisöstä epäili hänen tehneen sopimuksen paholaisen kanssa, siksi hänellä oli lempinimi "paholaisen viuluniekka".
La Campanella on Paganinin toisen viulukonserton h-mollissa kolmas osa. Leikkisä melodia tuo mieleen mustalaismusiikin ja esittelee monia Paganinin teknisiä soittotapoja.
Lähde: wikipedia.org
Bazzini: La ronde des lutins (The Dance of the Goblins)
Antonio Bazzini oli italialainen säveltäjä ja viulisti 1800-luvulla. Hän aloitti täysipäiväisen konserttiviulistin uran tavattuaan Niccolò Paganinin 18-vuotiaana. Hän ihaili Paganinia suuresti ja tämä La ronde des lutins, Scherzo fantastique Op. 25 vuodelta 1852 sisältää paljon virtuoottisia kuvioita.
Lähde: wikipedia.org
Lähde: wikipedia.org
Sibelius: Viulukonsertto d-mollissa
Kansallissäveltäjämme Sibelius sävelsi vain yhden viulukonserton. Tämä on hieman yllättävää, sillä hän oli itse erittäin taitava viulisti. Tätä konserttoa pidetäänkin erittäin vaativana virtuoottisena konserttona.
Tämä Sibeliuksen sävellys on 1900-luvun levytetyin ja esitetyin viulukonsertto, vaikka aluksi sitä ei pidetty merkittävänä. Yksi mielenkiintoisista tekijöistä on se, että poikkeuksellisesti sooloviulisti aloittaa koko teoksen. Yleensä orkesteri soittaa alkusoiton ennen kuin solisti aloittaa, mutta Sibelius ei halunnut konserttoonsa viulu kainalossa seisoskelevaa solistia. Siksi solisti joutuu heti töihin.
Ensimmäinen teema on hyvin tyypillistä Sibeliuksen kansallisromanttista tyyliä. Noin viiden minuutin kohdalla tulee toinen, hyvin romanttinen melodia.
Viiden vuoden välein järjestettävä Sibelius-viulukilpailu on yksi merkittävimmistä kansainvälisistä nuorten viulistien kilpailuista ja sen finaalissa jokainen kilpaililja esittää tämän viulukonserton. Suomalainen Pekka Kuusisto voitti kilpailun vuonna 1995 vain 19-vuotiaana ja hän sai palkinnon parhaasta Sibeliuksen viulukonserton esityksestä.
Allaolevan linkin takana Pekka Kuusiston tyylinäyte viulukonserton kolmannesta osasta (Allegro), jota pidetään yhtenä maailman vaikeimmista.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/09/16/pekka-kuusisto-voittaa-sibelius-viulukilvan-1995
Lähde ja mielenkiintoinen analyysi teoksesta:
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/ork_viulukonsertto.htm
Tämä Sibeliuksen sävellys on 1900-luvun levytetyin ja esitetyin viulukonsertto, vaikka aluksi sitä ei pidetty merkittävänä. Yksi mielenkiintoisista tekijöistä on se, että poikkeuksellisesti sooloviulisti aloittaa koko teoksen. Yleensä orkesteri soittaa alkusoiton ennen kuin solisti aloittaa, mutta Sibelius ei halunnut konserttoonsa viulu kainalossa seisoskelevaa solistia. Siksi solisti joutuu heti töihin.
Ensimmäinen teema on hyvin tyypillistä Sibeliuksen kansallisromanttista tyyliä. Noin viiden minuutin kohdalla tulee toinen, hyvin romanttinen melodia.
Viiden vuoden välein järjestettävä Sibelius-viulukilpailu on yksi merkittävimmistä kansainvälisistä nuorten viulistien kilpailuista ja sen finaalissa jokainen kilpaililja esittää tämän viulukonserton. Suomalainen Pekka Kuusisto voitti kilpailun vuonna 1995 vain 19-vuotiaana ja hän sai palkinnon parhaasta Sibeliuksen viulukonserton esityksestä.
Allaolevan linkin takana Pekka Kuusiston tyylinäyte viulukonserton kolmannesta osasta (Allegro), jota pidetään yhtenä maailman vaikeimmista.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/09/16/pekka-kuusisto-voittaa-sibelius-viulukilvan-1995
Lähde ja mielenkiintoinen analyysi teoksesta:
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/ork_viulukonsertto.htm