HI7 | Nea Aaltonen 15A
Kulttuurien kohtaaminen - Verkottunut ihmiskunta
a) Kirjan ''Verkottunut ihmiskunta'' luopuu Eurooppa-keskeisestä lähestymistavasta ja kertoo koko maailmanhistorian verkostojen synnyn ja kehityksen näkökulmasta. Se kattaa koko ihmiskunnan historian.
b) Kiinalla oli enemmän resursseja löytöretkille kuin Euroopalla. Se myös mahdollisti, että Kiina pääsi löytöretkillään laajemmalle aluelle kuin Eurooppa.
c) Euraasian maanosa soveltui hyvin kasvinviljelyyn, eläinten kesytykseen sekä erityisesti innovaatioiden siirtoon alueelta toiselle muita maanosia paremmin. Alue oli siis edullisempi alusta ruoantuotannolle kuin muut maanosat, mikä puolestaan mahdollisti suurempaa väestönkasvua ja parempaa teknologiaa.
d) Mongoolivalloitukset yhdistivät Euroopan ja Kiinan Euraasian maanosaksi, jota kirja pitää tärkeimpänä.
e) 1400-luvun loppupuolella kiinalaisten laivojen rakentamisen taito heikentyi, jolloin eurooppalaisilla oli mahdollisuus tehdä löytöretkiä huomattavasti vaatimattomalla kalustolla. Jo tuolloin eurooppalaiset olivat etulyöntiasemassa. Myöhemmin myös voittokulun syynä oli yksinkertaisesti kulkutaudit, jotka nujersivat alkuperäisväestön vastarinnan.
b) Kiinalla oli enemmän resursseja löytöretkille kuin Euroopalla. Se myös mahdollisti, että Kiina pääsi löytöretkillään laajemmalle aluelle kuin Eurooppa.
c) Euraasian maanosa soveltui hyvin kasvinviljelyyn, eläinten kesytykseen sekä erityisesti innovaatioiden siirtoon alueelta toiselle muita maanosia paremmin. Alue oli siis edullisempi alusta ruoantuotannolle kuin muut maanosat, mikä puolestaan mahdollisti suurempaa väestönkasvua ja parempaa teknologiaa.
d) Mongoolivalloitukset yhdistivät Euroopan ja Kiinan Euraasian maanosaksi, jota kirja pitää tärkeimpänä.
e) 1400-luvun loppupuolella kiinalaisten laivojen rakentamisen taito heikentyi, jolloin eurooppalaisilla oli mahdollisuus tehdä löytöretkiä huomattavasti vaatimattomalla kalustolla. Jo tuolloin eurooppalaiset olivat etulyöntiasemassa. Myöhemmin myös voittokulun syynä oli yksinkertaisesti kulkutaudit, jotka nujersivat alkuperäisväestön vastarinnan.
Kulttuurien kamppailu
1.a) Nationalismi on vaikuttanut länsimaihiseen politiikkaan jo kylmän sodan aikaan, kun maailma oli kaksinapainen. Kylmän sodan osapuolet Yhdysvallat sekä Neuvostoliitto kilpailivat toisiaan vastaan, ja lähes jokaisen Euroopan valtion tuli asettua haluamansa osapuolen ''liittolaiseksi''. Oman maan arvostaminen sekä parhaimpana pitäminen on johtanut siihen, että valtoiden politiikan välillä saattaa olla nyt jännitteitä. Nationalismismi oli yksi suurimmista syistä Kylmän sodan syttymiselle, mikä vaikuttaa edelleen maailman politiikkaan.
b) Kylmän sodan aikaiset tapahtumat näkyvät myös tänäkin päivänä nyky-yhteiskunnassamme, vaikkakin Neuvostoliitto onkin nykyisin Venäjä. Suurvaltojen välinen jännite vaikuttaa myös muihin länsimaihin, ja se näkyy etenkin valtioiden politiikassa sekä taloudessa.
2.a) Terrorismi: yksilön tai ryhmän harjoittamaa väkivaltaa, jonka tarkoituksena on vaikuttaa päätöksentekoon viranomaisten uhkaamisella tai yleisöön kohdistuvan pelon lisäämisellä.
b) Valtioterrorismi: tilanne, jossa jokin valtion organisaatio syyllistyy terrorismin piirteet täyttäviin tekoihin. Tällaisia ovat mm. mitkä tahansa salaiset tai laittomat toimet, jotka saattavat kohdistua jopa täysin syyttömiin ja viattomiin ihmisiin tai ulkopuolisiin. Esim. Turkki, jota on syytetty kymmeniä vuosia valtioterrorismin harjoittamisesta, tukemisesta sekä suojelemisesta.
4. Ainakin tulevaisuuden Euroopassa on uhkana jatkuvan pakolaisuuden ja maahanmuuton seurauksena, että vieraat uskonnot tulevat yleistymään. Se vaikuttaa myös Eurooppalaisiin oikeusjärjestelmiin, sillä islamistissa valtioissa oikeudenkäynti perustuu koraaniin ja osassa länsimaisista valtioista, kuten Suomessa, se perustuu kirjoitettuun lakiin.
5. Lähivuosina Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mielivaltaiset kommentit sosiaalisessa mediassa voivat laukaista hyvikin mahdollisesti suurkonfliktin. Myös pakolaisuus Euroopassa voi laukaista suurkonfliktin valtioiden välillä.
b) Kylmän sodan aikaiset tapahtumat näkyvät myös tänäkin päivänä nyky-yhteiskunnassamme, vaikkakin Neuvostoliitto onkin nykyisin Venäjä. Suurvaltojen välinen jännite vaikuttaa myös muihin länsimaihin, ja se näkyy etenkin valtioiden politiikassa sekä taloudessa.
2.a) Terrorismi: yksilön tai ryhmän harjoittamaa väkivaltaa, jonka tarkoituksena on vaikuttaa päätöksentekoon viranomaisten uhkaamisella tai yleisöön kohdistuvan pelon lisäämisellä.
b) Valtioterrorismi: tilanne, jossa jokin valtion organisaatio syyllistyy terrorismin piirteet täyttäviin tekoihin. Tällaisia ovat mm. mitkä tahansa salaiset tai laittomat toimet, jotka saattavat kohdistua jopa täysin syyttömiin ja viattomiin ihmisiin tai ulkopuolisiin. Esim. Turkki, jota on syytetty kymmeniä vuosia valtioterrorismin harjoittamisesta, tukemisesta sekä suojelemisesta.
4. Ainakin tulevaisuuden Euroopassa on uhkana jatkuvan pakolaisuuden ja maahanmuuton seurauksena, että vieraat uskonnot tulevat yleistymään. Se vaikuttaa myös Eurooppalaisiin oikeusjärjestelmiin, sillä islamistissa valtioissa oikeudenkäynti perustuu koraaniin ja osassa länsimaisista valtioista, kuten Suomessa, se perustuu kirjoitettuun lakiin.
5. Lähivuosina Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mielivaltaiset kommentit sosiaalisessa mediassa voivat laukaista hyvikin mahdollisesti suurkonfliktin. Myös pakolaisuus Euroopassa voi laukaista suurkonfliktin valtioiden välillä.
Mitä on sota ja sotien taustatekijät?
1. a) Eskaloituminen: laajeneminen hallitsemattomasti kohti sotilaallisia voimia.
b) Geopolitiikka: tarkoitetaan jonkin alueen maantieteellisen sijainnin merkitystä kansainvälisessä politiikassa. Se on politiikan tutkimuksen sekä poliittisen maantieteen tutkimussuunta. Tarkastelee etenkin maantieteen vaikutusta politiikkaan. Geopolitiikka voidaan määritellä joko poliittisen maantieteen ala-alueeksi, kansainvälisen polittisen realismin keskeiseksi osaksi tai historialliseksi maailmanpolitiikan rakenteeksi
c) Hegemonia: Alunperin sillä tarkoitettiin poliittista hallitsemista tai ylivaltaa etenkin valtioiden välisissä suhteissa. Myöhemmin sillä tarkoitettiin Antonio Gramscin määrittelemänä hallitsevien yhteiskuntaryhmien kulttuurista ylivoimaa. Laajemmin hegemonia tarkoittaa monimutkaista kokonaisuutta, joka yhdistää toisiinsa poliittiset, sosiaaliset ja kulttuuriset voimat, tai ne aktiiviset sosiaaliset ja kulttuuriset voimat, jotka ovat kokonaisuuden kannalta välttämättömiä.
d) Voimapolitiikka: on kansainvälisiin suhteisiin vaikuttamista sotilaallisesti. Uhkaamalla sotilaallisella voimalla tai sitä käyttämällä pyritään saavuttamaan valtion poliittiset päämäärät, jotka koskevat useimmiten valtion vaikutusvallan tai alueen laajentamista.
e) Voimatasapaino: sotilaallisten voimasuhteiden tasapaino, esim. Suurvaltojen välinenvoimatasapaino.
f) Doktriini: tarkoittaa oppijärjestelmää. Se voi olla luonteeltaan uskonnollinen, tieteellinen tai filosofinen sekä usein sillä viitataan jonkin valtion harjoittamaan politiikkaan, toimintatapaan tai sotilasstrategiaan.
2. a) Moni tekijä mahdollistaa alueen geopoliittisesti merkittäväksi: raaka-ainevarat (esim. öljy Lähi-idässä tai vesivarat), kulkureitit, esimerkiksi vesiväylät tai kanavat (esim. Suezin kanava), alue keskeisellä paikalla poliittisesti (esim. Saksa keskellä Eurooppaa), alue keskeisellä paikalla kulkureittien hallinnan suhteen (esim. Gibraltarin salmi), alue suurvaltojen välissä (esim. Puola maailmansotien välisenä aikana) sekä alueen läheisyydessä merkittäviä kaupunkeja (esim. Pietarin/Leningradin turvallisuus). Täytyy kuitenkin muistaa, että alueen geopoliittinen merkitys vaihtelee eri aikoina.
b) Kts. esimerkit.
3. Konfliktien ja sotien puhkeamiseen voi vaikuttaa monet tekijät, mutta etenkin taloudelliset syyt. Suurvallat puolustavat ja vartioivat taloudellisia etujaan sotilaallisesti sekä myös heille geopoliittisesti tärkeitä alueita.
4. Konfliktien taustalla on aina ihminen, sillä aina jokaisen päätöksen takana on ihminen. Päätöksiä ei voida tehdä ilman älyllistä ajattelukykyä, mikä ainakin tänä päivänä vain ihmisillä on niin kehittynyt, että konfliktit syntyvät.
b) Geopolitiikka: tarkoitetaan jonkin alueen maantieteellisen sijainnin merkitystä kansainvälisessä politiikassa. Se on politiikan tutkimuksen sekä poliittisen maantieteen tutkimussuunta. Tarkastelee etenkin maantieteen vaikutusta politiikkaan. Geopolitiikka voidaan määritellä joko poliittisen maantieteen ala-alueeksi, kansainvälisen polittisen realismin keskeiseksi osaksi tai historialliseksi maailmanpolitiikan rakenteeksi
c) Hegemonia: Alunperin sillä tarkoitettiin poliittista hallitsemista tai ylivaltaa etenkin valtioiden välisissä suhteissa. Myöhemmin sillä tarkoitettiin Antonio Gramscin määrittelemänä hallitsevien yhteiskuntaryhmien kulttuurista ylivoimaa. Laajemmin hegemonia tarkoittaa monimutkaista kokonaisuutta, joka yhdistää toisiinsa poliittiset, sosiaaliset ja kulttuuriset voimat, tai ne aktiiviset sosiaaliset ja kulttuuriset voimat, jotka ovat kokonaisuuden kannalta välttämättömiä.
d) Voimapolitiikka: on kansainvälisiin suhteisiin vaikuttamista sotilaallisesti. Uhkaamalla sotilaallisella voimalla tai sitä käyttämällä pyritään saavuttamaan valtion poliittiset päämäärät, jotka koskevat useimmiten valtion vaikutusvallan tai alueen laajentamista.
e) Voimatasapaino: sotilaallisten voimasuhteiden tasapaino, esim. Suurvaltojen välinenvoimatasapaino.
f) Doktriini: tarkoittaa oppijärjestelmää. Se voi olla luonteeltaan uskonnollinen, tieteellinen tai filosofinen sekä usein sillä viitataan jonkin valtion harjoittamaan politiikkaan, toimintatapaan tai sotilasstrategiaan.
2. a) Moni tekijä mahdollistaa alueen geopoliittisesti merkittäväksi: raaka-ainevarat (esim. öljy Lähi-idässä tai vesivarat), kulkureitit, esimerkiksi vesiväylät tai kanavat (esim. Suezin kanava), alue keskeisellä paikalla poliittisesti (esim. Saksa keskellä Eurooppaa), alue keskeisellä paikalla kulkureittien hallinnan suhteen (esim. Gibraltarin salmi), alue suurvaltojen välissä (esim. Puola maailmansotien välisenä aikana) sekä alueen läheisyydessä merkittäviä kaupunkeja (esim. Pietarin/Leningradin turvallisuus). Täytyy kuitenkin muistaa, että alueen geopoliittinen merkitys vaihtelee eri aikoina.
b) Kts. esimerkit.
3. Konfliktien ja sotien puhkeamiseen voi vaikuttaa monet tekijät, mutta etenkin taloudelliset syyt. Suurvallat puolustavat ja vartioivat taloudellisia etujaan sotilaallisesti sekä myös heille geopoliittisesti tärkeitä alueita.
4. Konfliktien taustalla on aina ihminen, sillä aina jokaisen päätöksen takana on ihminen. Päätöksiä ei voida tehdä ilman älyllistä ajattelukykyä, mikä ainakin tänä päivänä vain ihmisillä on niin kehittynyt, että konfliktit syntyvät.
Mikä on sota?
Sota syttyy aina vähintään kahden osapuolen välille. Nykypäivän sotaan ei vaadita aina konkreettista sotaa eikä uhreja, kuten informaatio- tai kauppasodassa. Everstiluutnantti Torsti Sirén määrittelee sodan kolmen kohdan kautta: Yhden osapuolen sodanjulistus; Ihmiset alkavat puhua jonkin alueen tilanteesta sotana ja termi omaksutaan käyttöön pikku hiljaa sosiaalisen ja perinteisen median kautta sekä YK:n turvallisuusneuvosto voi määritellä asiantilan sisällissodaksi tai sodaksi.
ISIS-järjestön alkuvaiheet
2. Isis-järjestön johtajana eli kalifina toimii Abu Bakr al-Bagdadi.
3. Isisin ideologia perustuu sunni-islamilaiseen wahhabismiin, joka painottaa Koraanin kirjaimellista tulkintaa ilman asiayhteyden huomioimista. Eli järjestö pitää omaa uskontoaan vain ja ainoastaan oikeana ja pyrkii levittämään sitä niin, että muut uskonnot häviäisivät kokonaaan maailmasta.
4. Järjestö hallitsee merkittäviä öljykenttiä sekä öljynjalostamoja, joiden avulla se vaurastuu ja rahoittaa toimintaansa päivittäin. Isis hankkii rahaa myös lahjoituksina, pankkiryöstöillä, huumekaupalla, salakuljetuksella ja antiikkiesineiden myynnillä.
5. Isis-järjestö hyödyntää mediaa etenkin propagandan levittämisessä, ja näin se myös pyrkii lisäämään pelkoa ihmisten keskuudessa ympäri maailmaa. Isis on noussut uutisotsikoihin erityisesti julmien väkivallantekojensa vuoksi.
3. Isisin ideologia perustuu sunni-islamilaiseen wahhabismiin, joka painottaa Koraanin kirjaimellista tulkintaa ilman asiayhteyden huomioimista. Eli järjestö pitää omaa uskontoaan vain ja ainoastaan oikeana ja pyrkii levittämään sitä niin, että muut uskonnot häviäisivät kokonaaan maailmasta.
4. Järjestö hallitsee merkittäviä öljykenttiä sekä öljynjalostamoja, joiden avulla se vaurastuu ja rahoittaa toimintaansa päivittäin. Isis hankkii rahaa myös lahjoituksina, pankkiryöstöillä, huumekaupalla, salakuljetuksella ja antiikkiesineiden myynnillä.
5. Isis-järjestö hyödyntää mediaa etenkin propagandan levittämisessä, ja näin se myös pyrkii lisäämään pelkoa ihmisten keskuudessa ympäri maailmaa. Isis on noussut uutisotsikoihin erityisesti julmien väkivallantekojensa vuoksi.