Sota on ohi ja lukuhetki myös. Vau! Fiilikset ovat katossa. Ei suinkaan sen takia, että sain kirjan luettua, vaan kirjan mahtavuuden takia. Kerrankin sain jotain aikaiseksi!

Olen aika sanaton. Tuntematon sotilas on ehdottomasti yksi parhammista kirjoista, joita olen lukenut. Se on tarina suomalaisen miehen koettelemuksista harmaatakin harmaamman sodan aikana. Se on tarina suomalaisesta sisukkuudesta ja rakkaudesta isänmaata kohtaan. Kirjaan on sisällytetty kaikki mahdollinen, mitä ihminen koki jatkosodan aikana. Tältä se ainakin tuntui. Faktoihin perustuva fiktiivinen romaani oli kaikkea muuta kuin pelkkä kirja. Se oli seikkailu. Tunteiden vuoristorata kuului asiaan. Välillä minua ketutti ja välillä olin iloinen. Välillä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, mutta toisinaan jouduin googlettelemaan lisää tietoa netistä. Kirjan henkilöt olivat erittäin kiehtovia ja mieleenjääviä. He vaikuttivat tutustumisen arvoisiltä tyypeiltä. Eräs henkilö nimeltä alikersantti Rokka teki minuun suuren vaikutuksen. Hän oli isähahmoni, joka ikään kuin rauhoitteli minua sodan keskellä pelkällä läsnäolollaan. Kaiken lisäksi hän oli rento kuin mikä. Myös hihittelevä Hietanen vaikutti aivan älyttömän hienolta hemmolta. Hassua, että kuvitteellisen hahmon läsnäolo pystyi välittymään niin helposti tekstistä. Olihan se juonikin ihan mukaansatempaava. ;)

Minä voin henkilökohtaisesti suositella kirjaa jokaiselle ihmiselle ja kaikille muillekin kädellisille. Tuntematon sotilas on kirja, jota ei kannata jättää lukematta. Itselläni kesti useita vuosia ennen kuin otin kirjan työstettäväksi. Otin tilaisuuden vastaan ja kyllä kannatti! Kirja oli lukemisen arvoinen ja muistoihin syöpyvä. Muhonen kuittaa: JIPPII SUOMI, PERKELE!!!