Pää on aika tyhjä. Kuolema on ollut vahvasti läsnä melkein kirjan alusta alkaen eikä sille näytä olevan päätepysäkkiä. Vaikka kaikki tapahtumat eivät kuolemaan liitykään, on se aika rankkaa luettavaa. Sotamies Rokka puolestaan keventää sodan raskaita vaikutuksia niin lukijassa kuin kirjan sisäisten tyyppien keskuudessakin. Yksi asia on kuitenkin alkanut vaivaamaan ja pakkohan se on tuoda julki. Miksi ihmeessä kirjassa henkilöt haukkuvat toisiaan keskosiksi? Jostain syystä en ole koskaan ikinä milloinkaan kuullut kyseisestä ilmiöstä. Ärsyttävää, kun en tajua! Sen tiedän, että joskus 1950-luvulla keskosen kuolinsyyksi ilmoitettiin ''yleinen heikkous'' tai jotain vastaavaa. Mikäli tuolloin selvisit hengissä keskosena, saattoipa tuo nimitys olla jollain tapaa osuva ''luusereiden'' kohdalla. On toki selvää, että pienessä miesten välisessä yhteenotossa kaikki on luusereita.