• Atomin perustilassa kokonaisvaraus on nolla, koska protoneja ja elektroneja on saman verran.
  
  
• Jokaisen alkuaineen atomi on omanlaisensa. Protonien lukumäärä kertoo, mikä alkuaine on kyseessä
• Järjestysluku kuvaa protonien (ja elektronien lukumäärää).
• Massaluku saadaan laskemalla protonit ja neutronit yhteen.

Bohrin atomimalli

• Atomin uloimmalle energiatasolle mahtuu korkeintaan kahdeksan elektronia. Jos atomin uloin energiataso on täynnä, niin atomi on oktetissa.

Neon-atomi on oktetissa, koska sen toisella tasolla on kahdeksan elektronia.





Jaksollinen järjestelmä

• Jaksolliseen järjestelmään on järjestetty kaikki alkuaineet elektronirakenteensa perusteella.
• Jakso (vaakarivi) kertoo energiatasojen lukumäärän.
• Pääryhmä (pystyrivi) kertoo uloimmalla energiatasolla olevien elektronien lukumäärän.
• Jaksollisen järjestelmän avulla voidaan päätellä mitkä alkuaineet pyrkivät luovuttamaan ja mitkä vastaanottamaan elektroneja saavuttaakseen oktetin.

Yhdistetyypit

• Yhdiste muodostuu alkuaineiden reagoidessa keskenään molempien saavuttaessa oktetin.
• Ioniyhdiste muodostuu kun metalli luovuttaa epämetallille elektronin/elektroneja ja niiden välille syntyy ionisidos.
• Molekyyliyhdiste muodostuu kun kaksi epämetallia luovuttavat elektronin/elektroneja toisilleen yhteiseen käyttöön ja niiden välille muodostuu kovalenttinen sidos.

Reaktioyhtälö

• Reaktioyhtälöstä selviää mitkä aineet reagoivat keskenään ja mitä yhdistettä/yhdisteitä syntyy reaktiossa.
• Reaktioyhtälön pitää olla tasapainossa, eli molemmilta puolilta täytyy löytyä yhtä monta atomia

Yllä oleva reaktioyhtälö kuvaa hiilen palamista vähähappisessa ympäristössä, jolloin syntyy hiilimonoksidia eli häkää. Yhtälö on tasapainossa, koska molemmilla puolilla on yhtä monta happi- ja hiiliatomia.