4 Vesi ja sen alkuaineet

Pohdintatehtäviä

  • Mistä alkuaineista vesi koostuu?
  • Millaisia ominaisuuksia vedellä on?
  • Mitä tarkoittaa happikato vesistössä? Mitä se aiheuttaa vesistön kaloille?
  • Missä erilaisissa tilanteissa olet törmännyt veteen ja veden eri olomuotoihin?
  • Mistä käyttämäsi vesi on peräisin?
  • Millaista elämä olisi ilman puhdasta vettä?

Oppilastyö: Veden kiertokulku

  • Rakennetaan luokkaan yksi oppikirjan s.67 tehtävän 2 mukainen laitteisto. Tutki laitteiston avulla veden kiertokulkua parin viikon ajan.
  • Tee ennuste, mitä tutkimuksessa tapahtuu?
  • Piirrä tutkimuksen perusteella kuva veden kiertokulusta maailmassa.

Oppilastyö: Veden ominaisuuksia

Tutkimus 1
  • Tutki veden pintajännitystä asettamalla erilaisia esineitä veden pinnalle (esimerkiksi nasta, klemmari, paperi, korkki...)
  • Mitä tapahtuu, jos laitat pari tippaa astianpesuainetta veteen? Miksi?

Tutkimus 2
  • Laita koeputki täyteen vettä.
  • Lisää vielä vettä koeputkeen pipetin avulla niin kauan kuin on mahdollista.
  • Mitä havaitset? Mistä havaintosi johtuu?

Veden määrä kehossa

  • Alkuaine-osiossa selvitit, kuinka monta prosenttia sinussa on kutakin alkuainetta. Laske sen tiedon perusteella, kuinka monta kilogrammaa sinussa on happea ja vetyä.
  • Vesimolekyyli koostuu yhdestä happiatomista ja kahdesta vetyatomista. Päättele aiemman laskun perusteella, kuinka monta kilogrammaa sinussa on vettä?

Opettajademot

Hapen valmistus
  • Opettaja valmistaa happea mangaanidioksidin ja 15% vetyperoksidin avulla.
  • Johdetaan happi lasiastiaan, joka suljetaan kannella.
  • Sytytetään puutikku hetkeksi palamaan, sammutetaan ja laitetaan happea sisältävään lasipurkkiin?
  • Mitä tapahtuu? Miksi?
Vetytäytteiset saippuakuplat
  • Opettaja valmistaa vetyä suolahapon ja magneesiumnauhan avulla.
  • Johdetaan syntyvä vetykaasu astianpesuaineesta ja vedestä tehtyyn saippua liuokseen ja valmistetaan saippuakuplia liuoksen pintaan.
  • Oppilaat voivat yksi kerrallaan sytytään kuplat tulitikun avulla.
  • Mitä tapahtuu? Miksi?
Vetyraketti
  • Opettaja kerää vedyn (50%) ja ilman seoksen muovipulloon.
  • Viedään muovipullo statiivin nokkaan suojalasin taakse ja sytytetään pitkällä tikulla.
  • Mitä tapahtuu? Miksi?
  • Huom! Sytyttäjällä suojalasit ja kuulosuojaimet! Muut voivat tukkia sormilla korvansa.

Kirjan tehtävät

Lue oppikirjan Kemia Ilmiö 7-9 kappale 4 Vesi ja sen alkuaineet läpi rauhallisessa tilassa joko hiljaa itsenäisesti tai parisi kanssa ääneen. Tehkää sen jälkeen kirjan tehtävät 1, 2, 4, 5, 9, 12, 15.

1. Kirjoita kemiallisin merkein
a) vesimolekyyli
b) happimolekyyli
c) otsonimolekyyli
d) vetymolekyyli.

2. Mitä yhteistä on vedellä, hapella ja vedyllä?

4. Mitä ominaisuuksia on
a) vedyllä
b) hapella
c) vedellä?

5. Kuinka suuri osa maapallon juomavedestä on juomakelpoista?

9. Selitä lyhyesti, piirrä sarjakuva tai tee animaatio siitä, miten happi kiertää luonnossa.

12. Mitä hyötyä arkielemässä on
a) pintajännityksestä
b) kapillaari-ilmiöstä
c) siitä, että vesi on hyvä liuotin?

15. Vastaa kirjan kuvan tai netin tietojen avulla seuraaviin kysymyksiin.
a) Missä päin Eurooppaa otsonikerros oli ohuinta kesäkuun 2015 alussa?
b) Missä otsonikerros oli paksuinta?
c) Kuinka monen DU-yksikön ero on paksuimman ja ohuimman otsonikerroksen välillä?
d) Montako DU-yksikköä on otsonikerroksen paksuus Suomen yllä?
e) Onko otsonikerros paksumpaa Suomen vai Ruotsin yllä?
f) Selvitä, mitä DU-yksikkö tarkoittaa.