Puu on lujaa ja kevyttä. Suhteessa painoonsa puu on lujempaa kuin mikään muu rakennusmateriaali. Ilmakuivan kuusi- ja mäntypuun tiheys, jonka yksikkönä käytetään kg/m2, on vain 1/13 teräksen ja 1/4 betonin tiheydestä.

Puun lämmöneristyskyky on 400 kertaa parempi kuin teräksen, 1500 kertaa parempi kuin alumiinin ja 12 kertaa parempi kuin betonin, kun verrataan aineiden lämmönjohtavuutta. Siksi kosteus ei tiivisty puun pinnalle ja se tuntuu miellyttävältä niin kuumassa kuin kylmässäkin.

Puu laajenee lämmön vaikutuksesta vain kolmanneksen teräkseen ja betoniin verrattuna. Puu turpoaa jonkin verran kostuessaan ja kutistuu kuivuessaan. 95 mm leveä lauta kutistuu leveydestään 2 mm, jos kosteusprosentti laskee 10:een. Pituussuunnassa eläminen on erittäin pientä, vain 1 mm metriä kohti.

Rakentamiseen tarkoitettu mänty- ja kuusipuu kuivataan ns. ilmakuivaksi, jolloin kosteusprosentti on 18. Huonekalupuusepäntöihin tarkoitetun puutavaran kosteusprosentti on 8 - 12 ja rakennuspuusepän teollisuudessa 10 - 15. Puu on luonnonmateriaali, joka käytön jälkeen voidaan palauttaa ekologiseen kiertokulkuun ympäristöä turmelematta. Puuta on helppo työstää yksinkertaisin työkaluin.

Laatu- ja lujuus lajittelu

Kuusi- ja mäntysahatavara lajitellaan tavallisesti laatuluokkiin A1 - A4, B, C ja D. A on paras ja D heikoin laatuluokka. Sisäverhouslautojen laatuluokat ovat männyllä EM (erikoisluokan mänty), VM (vähäoksainen mänty), TM (terveoksainen mänty) ja OM (oksainen mänty). Kuusella laatuluokat ovat VK (vähäoksainen kuusi), TK (terveoksainen kuusi), ja OK (oksainen kuusi).

Laadun ja koon valinta

Rakennuspuutavarana käytetään ensisijaisesti kuusta ja puusepäntöihin perinteisesti mäntyä.
Ulkovuorauksena kuusi on kestävämpää, koska se imee kosteutta huonommin kuin mänty. Sahatavaran paksuus vaikuttaa sen kestävyyteen ja lujuuteen. Yli neljän metrin jänneväleille on edullista käyttää liima- tai kertopuupalkkeja. Kantavien rakenteiden mitoituksessa on syytä käyttää kokenutta rakennesuunnittelijaa.




Mitat ja kosteudet

Sahatun ja höylätyn puutavaran mitat on esitetty lisäksi rakennustietokortissa RT 21-10978. Millimetreinä ilmoitetut mitat (paksuus x leveys x pituus) pätevät puutavaran kosteuden ollessa 20 %. Mikäli sahatavaran kosteus poikkeaa tästä kosteudesta, suoritetaan mittakorjaus siten, että kosteuspitoisuuden kasvaessa tai laskiessa 5 %-yksikköä vastaavasti suurennetaan tai pienennetään sahatavaran mittaa 1 %-yksiköllä. Sahatun puutavaran poikkileikkausmittojen sallittu mittapoikkeama on +1,0 mm, kun poikkileikkausmitta on enintään 100 mm ja +2,0 mm, kun poikkileikkausmitta on yli 100 mm. Mitallistetun ja höylätyn puutavaran paksuuden sallittu mittapoikkeama on +0,5 mm, kun paksuus on enintään 20 mm ja +1,0 mm, kun paksuus on yli 20 mm. Puutavaran leveyden sallittu mittapoikkeama on +1,0 mm, kun leveys on enintään 100 mm ja +1,5 mm, kun leveys on yli 100 mm. Sahatavaran pituudet ovat jaollisia 30 cm:llä. Keskipituus vaihtelee 3,0 - 4,8 m:n välillä. Suuremmat määrät kannattaa mahdollisesti hankkia määrämittaisena kulloisenkin tarpeen mukaan. Vientikuivan sahatavaran toimituskosteus on 20+4 %. Sisäverhouksiin käytettävän puutavaran kosteuspitoisuus tulisi olla enintään 16 %. Vaadittava kosteusaste on syytä sopia tilattaessa.

Valikoima

Puutavarakauppiailla on yleensä laaja valikoima erilaisia puutavarakokoja ja laatuja. Alla oleviin taulukoihin on koottu kaupan tavallisimmat höylätyn ja höyläämättömän puutavaran mitat.

Sahatavaran yleisimmät koot. Harvemmin varastoitavat koot on esitetty valkoisella ympyrällä. Yleisimmät pituudet vaihtelevat 1,8 - 5,4 m 0,3 m jaolla.




Höylätyn puutavaran yleisimmät koot. Harvemmin varastoitavat koot on esitetty valkoisella ympyrällä.