Mihin jokaisenoikeudet perustuvat?

Jokaisenoikeuksien perusteet tulevat perustuslaista ja sen liikkumisenvapauden oikeudesta, yhdenvertaisuusperiaatteesta ja laillisuusperiaatteesta. Lue jokaisenoikeuksia mahdollistavista ja rajoittavista tekijöistä.

 

Yleistä jokaisenoikeuksista

Jokaisenoikeudet mahdollistavat haittaa aiheuttamattoman liikkumisen ja oleskelun metsässä ja luontoalueilla. Ne ovat tärkein luontosuhteemme rakentaja ja kansallisaarre.

  

Maihinnousu

Vesillä liikkuja saa nousta maihin jokaisenoikeudella kaikissa paikoissa, joissa liikkuminen muutenkin on sallittua. Piha-alueiden ulkopuolella maihinnousu on lähes aina sallittua. Myös yksityisiin saariin saa rantautua, jos saari on piha-aluetta isompi.

 

Sammal, jäkälä, käävät, villiyrtit ja puun osat

Kaikki kasvilajit on jaettu rauhoitettuihin ja rauhoittamattomiin lajeihin. Rauhoittamattomia kasveja saa kerätä jokaisenoikeudella. Rauhoitettujen kasvien kerääminen tai hävittäminen on kielletty. Rauhoitettujen kasvien lista löytyy esimerkiksi ympäristöhallinnon verkkosivuilta.

 

Liikkuminen jalan, hiihtäen ja pyörällä

Liikkuminen julkisella ja yksityisellä maa-alueella jalan, hiihtäen ja pyöräillen on jokaisenoikeus. Liikkumista voidaan rajoittaa vain, jos liikkuminen aiheuttaa maan varsinaiselle käyttötarkoitukselle vähäistä suurempaa haittaa, kuten viljellyllä pellolla kulkeminen. Kulkemista voidaan rajoittaa myös lakiin ja viranomaisten päätöksiin perustuvilla kielloilla.

  

Koiran ulkoiluttaminen

Pääsääntö on, että koiraa voi kuljettaa kytkettynä siellä, missä ihminenkin voi liikkua jokaisenoikeuksien nojalla. Koiran irtipitoa säätelee metsästyslaki ja järjestyslaki. Luonnonsuojelualueilla voi olla koiraa koskevia rajoituksia.

 

Pelloilla kulkeminen

Peltojen pääasiallinen käyttötarkoitus on viljely. Pelloilla kulkeminen kasvukauden aikana aiheuttaa selvää haittaa sadolle, siksi pelloilla ei saa liikkua kasvukauden aikana ilman maanomistajan suostumusta.