Pesuaineita tarvitaan poistamaan lika iholta tai vaatteista. Pesuaineet voivat sisältää eri aineita, mutta niiden kaikkien pesuvaikutus perustuu lian liuottamiseen. Vedellä voi puhdistaa joitain tahroja, mutta kaikki vesiliukoisetkaan tahrat eivät irtoa pelkän veden voimin. Sellaisten tahrojen poistamiseen tarvitaan pesuainetta. Pesutilanteessa pelkkä pesuaine ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan oikeanlämpöistä vettä, oikeanlainen pesutekniikka ja aikaa.

Tensidiksi kutsutaan pesuaineen pesevää ainesosaa. Se koostuu rakenneosista, joissa on pitkä hiili- ja vetyatomien muodostama ketju ja toisessa päässä happiatomeja ja esimerkiksi jokin metalli-ioni. Hiiliketju on vettä hylkivä, ja toisen pään ioniosa on veteen liukeneva osa. Tensidi-ionit kulkeutuvat veden mukana tahran luo, ja kun rasva ja tensidi-ionit kohtaavat, tensidi-ioneiden vesihakuiset (eli vesiliukoiset) ja samalla rasvaan liukenevat päät tunkeutuvat likatahraan ja ympyröivät sen. Lika heikentyy ja pesun loputtua valuu veden mukana pois vaatteesta. Tensidi-ionit tarttuvat myös vaatteeseen ja luovat likaa hylkivän kerroksen, eikä lika tartu enää takaisin siihen (pesukoneessa).

Pesuaineita on kahdenlaisia - saippuoita ja synteettisiä pesuaineita. Em. oli synteettinen pesuaine, saippua taas on luonnontuotteista tehty, eli kasvi- ja eläinrasvoista. Saippuan tensidi on natriumsuola. Saippua on tehokas pesuaine, ja se hajoaa helposti vesistöissä. Saippua ei kuitenkaan sovi kaikkiin pesutilanteisiin.

Synteettisissä pesuaineissa on tensidien lisäksi muitakin puhdistukseen vaikuttavia asioita, kuten reaktioita nopeuttavia katalyyttejä ja hidastavia inhibiittejä. Pyykinpesuaineisiin lisätään useasti entsyymejä, jotka pilkkovat orgaanisia aineita, ja näin ollen poistavat esim. rasvasta aiheutuneita tahroja. Vaahdonestoaineilla estetään pesua haittaavan liiallisen vaahdon syntymistä. Emäksiset aineet pesuaineissa parantavat pesutulosta, neutraloivat hapanta likaa ja muuttavat valkuaisaineita ja rasvoja vesiliukoisiksi. Valkopyykin pesuaineisiin lisätään valkaisuaineita ja optisia kirkasteita, jotka jättävät kankaan pintaan pieniä hiukkasia jotka heijastavat valoa ja saavat valkoisen vaatteen näyttämään kirkkaammalta ja puhtaammalta. Näiden lisäksi pesuaineeseen lisätään raikkauden tuntua lisääviä hajusteita.

Jokaiselle kangastyypille ja värille on olemassa omia puhdistustuotteita, eivätkä kaikki pesuaineet sovi kaikille kankaille, silkki ei esimerkiksi kaipaa "tavallisia" pesuaineita vaan mielellään tarvitsee oman. "Pesuaineet" käsitteenä eivät kuitenkaan ole vain vaatteille, vaan esim. happamia pesuaineita käytetään märkätilojen pesuun ja klooripitoisia pesuaineita käytetään yleensä vessan pesemiseen. Viemäreiden avaamiseen ja puhdistamiseen käytetään vahvasti emäksisiä ja syövyttäviä pesuaineita.

Myös iholle ja hiuksille on omat pesuaineensa, joissa on myös tensidejä. Iho ja hiukset ovat herkkiä, joten ne eivät kestä liian voimakkaita pesuaineita. Hiusten pesuaine perustuu siihen, että vesi avaa hiuksen pinnan suomuja ja emäksinen pesuaine liuottaa pinnan talia ja epäpuhtauksia. Shampoon pH-arvo ei saa olla liian korkea, koska se haurastuttaa hiuksia ja poistaa niiden kiiltoa. Ihon pesussa käytetyt aineet ovat miedosti happamia, sillä ihon pH-arvo on noin 5,5. Hapan kerros suojaa ihoa taudeilta ja estää kosteuden haihtumista.

Pesuaineet aiheuttavat monenlaisia ympäristöongelmia. Osa on ratkaistavissa aineiden kehityksen myötä, mutta tällä hetkellä aineet aiheuttavat ympäristölle hallaa jos ne eivät hajoa. Pesuaineissa olevat fosfaatit rehevöittävät vesistöjä, joten niitä täytyy välttää paikoissa joissa jätevesiä ei puhdisteta. Pesuaineiden kemikaaleja ja ympäristöongelmia pyritään kontrolloimaan lainsäädännöillä ja tuontantotapoja muuttamalla.

: TEHTÄVÄT :

399:

Tällä viikolla olen käyttänyt pyykinpesuun pyykinpesuainetta, hiuksiin tavallista shampoota (ja hopeashampoota), iholle saippuaa ja astioille astianpesuainetta.

400:

a) Tensidit ovat pesuaineen peseviä ainesosia.

b) Tensidi koostuu rakenneosista, joissa on pitkä hiili- ja vetyatomien muodostama ketju. Tensidin toisessa päässä on happiatomeja ja esimerkiksi jokin metalli-ioni.

401:

a) Tensidien vaikutus perustuu siihen, kun vedessä molekyylistä irtoaa sen positiivinen metalli-ioni. Jäljelle jäävä negatiivinen tensidi-ioni hylkii vettä, positiivinen taas liukeaa veteen. Vedessä vesiliukoinen ioni ympäröi tahran ja tunkeutuu siihen. Tahran aineet muuttuvat heikoiksi ja liukenevat veteen. Tensidit muodostavat likaa hylkivän kerroksen vaatteen pinnalle, joten loppupesun aikana tahra-aineet eivät tartu enää vaatteeseen.

b) Pyykin pesuun vaikuttavat tensidien lisäksi veden lämpötila, pesuun annettu/kulutettu aika ja pesutekniikka.

402:

Pyykinpesuaine sisältää 5-15% ionittomia tensidejä, anionisia tensidejä ja alle 5% polykarboksylaatteja, saippuaa, hajustetta ja entsyymejä (subtilisin, cellulase, amylase, mannase=subtilisiini, sellulaasi, amylaasi ja ?) ja pH-arvo käyttöliuoksessa on n. 10,8. Netistä löysin kokonaisen ainesosaluettelon:

"Sodium Carbonate, Sodium Chloride, Sodium Sulfate, Sodium Lauryl Sulfate, Laureth-9, Laureth-3, Sodium Silicate, Laureth-7, Sodium Maleate Acrylates Copolymer, Amorphous Sodium Aluminosilicate, Sodium Palmitate, Silicon Dioxide, Bentonite, Aqua, Cellulose Gum, Sodium Cumenesulfonate, Protease, Amylase, Cellulase, Mannanase"

Proteaasit pilkkovat valkuaisainepitoista likaa, esim. veri- kananmuna ja maitotahroja. Amylaasi-entsyymejä käytetään pyykinpesuaineissa, koska ne pilkkovat tärkkelyspitoista likaa, kuten peruna- ja puurotahroja.

403:

Saippuaa valmistetaan rasvasta ja natriumhydroksidista yleensä keittämällä. Nykyisin myös kylmävalmistusmenetelmillä sekä jatkuvalla tuotantoprosessilla saadaan valmistettua saippuaa. Rasvat ovat triglyseridejä. Saippuan valmistuksessa triglyseridi hajoaa glyseroliksi ja rasvahapoiksi. Emäs on normaalisti natriumhydroksidia, mutta myös kaliumhydroksidilla saadaan tehtyä saippuaa. Saippuoinnissa triglyseridista muodostuneet rasvahapot reagoivat natriumhydroksidin natriumin kanssa, jolloin muodostuu saippuaa. Kemiallisella kielellä saippua on siis rasvahappojen natriumsuola.

404:

a) Mustikan aiheuttama tahra puhdistetaan tuoreeltaan kylmällä vedellä ja käsiastianpesuaineella. Sen jälkeen vaate laitetaan pesukoneeseen ja pestään valkaisuainepitoisella pesuaineella hoito-ohjeen mukaan korkeimmassa lämpötilassa, ja jos vaatteen hoito-ohje vain sallii, voi tekstiilin valkaista kloorivalkaisuaineella.

b) Porkkanan aiheuttama tahra on pohjimmiltaan värjäytymä, ja se istuu kiinni kankaaseen yllättävänkin lujasti. Mustikan lisäksi porkkana aiheuttaa tahran, joka kannattaa puhdistaa mahdollisimman nopeasti jos haluaa hyvän lopputuloksen.

Tuoretta porkkanatahraa voidaan monesti huuhdella vedellä ja käsitellä nestemäisellä astianpesuaineella kevyesti. Huuhtelun ja käsittelyn jälkeen vaate pestään hoito-ohjeiden mukaisesti mahdollisimman korkeassa pesulämpötilassa. Jos porkkanatahra on pinttynyt, voidaan apuna käyttää tahranpoistoainetta, nestemäistä pyykinpesuainetta tai sappisaippuaa, jonka annetaan vaikuttaa ensin esim. yön yli ja sen jälkeen pestään koneessa samoilla ohjeilla kuin normaalistikin. Jos tekstiili on vaikea eikä porkkana muuten lähde, voi kokeilla virtyttämistä - eli pesemisen jälkeen laitetaan tekstiili suoraan auringonvaloon. Tyyli ei toimi tummille kankaille, sillä niistä katoaa tavallisesti väri, eli ne nimenomaan virttyvät auringonvalosta.

c) Ruokaöljystäkin olisi parasta päästä äkkiä eroon, ettei tahra ehdi kuivua ja sen jälkeen pinttyä kiinni vaatteeseen. Kun tahra huomataan, voi sitä yrittää imeyttää esimerkiksi talouspaperiin. Tahraa ei saa hingata ja hangata tarpeettomasti imeyttämisen aikana, sillä se voi levitä vieläkin enemmän. Jos vaate on ns. tavallinen vesipestävä vaate, voi tahralle annostella hieman nestemäistä käsitiskiainetta ja antaa sen vaikuttaa hetki. Sen jälkeen vaate voidaan laittaa sellaisenaan pesuun tai huuhdella ensin ja tilalle laittaa erityistä tahranpoistoainetta tai nestemäistä tekstiileille sopivaa pyykinpesuainetta. On tärkeää, että tekstiili siirretään nopeasti peruun, ettei ruokaöljy vain satu tarttumaan kiinni kankaaseen. Tekstiili pestään mahdollisimman kuumassa pesulämpötilassa, pesumerkintöjen asettaminen rajojen sisällä.

d) Pyörän ketjuöljystä tullut tahra käsitellään nestemäisellä pyykinpesuaineella tai tahranpoistoaineella. Sen jälkeen tekstiili pestään hoito-ohjeen mukaan. Toinen keino on käsitellä tahra raskasbensiinillä, esim. lakkabensiinillä, jonka jälkeen päälle hierotaan nestemäistä pyykinpesuainetta. Ennen pesua huuhdellaan vedellä ja sen jälkeen tekstiili pestään sen hoito-ohjeen mukaan. Lakkabensiiniä kannattaa kokeilla ensin huomaamattomaan kohtaan vaatteessa, jotta nähdään, kestääkö tekstiili kyseisen käsittelyn.

405:

Kloori voi reagoida todella voimakkaasti erilaisten aineiden kanssa, eikä aina voi tietää, mikä vaikuttava aine voi aiheuttaa valtavan klooripurkauman, joka voi hengitettynä aiheuttaa esim. keuhkopöhön.

406:

Hiukset ja iho ovat herkkiä, eikä kaikki aineet tai pH-arvo jotka pesuaineissa ovat, sovi iholle ja hiuksille.

407:

Voin yrittää vaikuttaa pesuaineiden ympäristövaikutuksiin yrittämällä poistaa tahroja ja pestä vaatteita vain vedellä tai muilla keinoin kuin synteettisilla pesuaineilla, esim. sappisaippualla. Jos tahrat eivät muuten lähde, en pese vajaita koneellisia pyykkiä tai astioita ja pesen pyykkiä esim. kerran tai kaksi viikossa. En läträä shampoiden kanssa, ja en pese hiuksia järvessä shampoolla, jos sellaiseen tilanteeseen satun.

408:

ÖLJY JA VESI: Kun lisäsin veteen öljyä, öljy pakeni veden pinnalle tai sitten vesi pakeni öljyn alle. Rypsiöljy jäi joka tapauksessa selkeästi keltaiseksi kerrokseksi ylimmäiseksi. ÖLJY JA VESI JA ASTIANPESUAINE: Kun lisäsin joukkoon (ehkä jopa vähän liikaa) astianpesuainetta (leikkasin/murensin tabletista sekaan astianpesuainetta), ei hirveästi tapahtunut mitään muuta erikoista, mutta rasva liukeni vähän paremmin, ja niiden ympärille/päälle mitä pinnalle jäi, muodostui vaalea rengas, ilmeisesti vaahtoa. Tai, no, vaahtoa se oli, astianpesutabletista.

_{(vasemmalta oikealle) Rasva-vesiseoksessa rasva pakeni veden yläpuolelle. Sen jälkeen lisäsin astianpesuaineen ja seos muuttui vaaleaksi, voin väriseksi ja rasvakerros oheni hieman. Läheltä katsottuna rasvakerroksen yläpuolelle syntyi vaahtorengas.}