Outo retki 4
Terve olen Pate. Olen 10 vuotias. Minä harrastan parkouria ja partiota,olen paras nuotion sytyttäjä ikäisistämme ja tykkään syödä muroja aamupalalla. Yleensä olen ulkona, melkein missä säässä vain. Paitsi jos taifuuni iskee mutta ei keski suomessa sellaisia ole, varsinkaan kun asun keskellä metsää mökissä. No niin aloitetaan se minun tarina. Oli kaunis launtai aamu. Pompahdin sängystä ja melkein liukastuin koska minulla oli villasukat jalassa. Kiiruhdin alas, hotkin aamu murot ja lähdin laskemaan mäkeä.
Kävin hakemassa pari kaveria mukaan, Kallen ja Peten. Olimme odottaneet viikonloppua koko viikon ja meillä kaikilla oli uudet pulkat. Mutta kun pääsimmme paikalle huomasimme että siellä ei ollut mäkeä. Luulimme eka että olimme tulleet väärään paikkaan, joten etsimme ja etsimme mutta ilman tulosta. Lähdimme pettyneinä koteihin. Mutta minä sain idean, me voisimme mennä retkelle. Kysyin kaikilta kaverilta ja se sopi, joten lähdimme metsään.
Minä pakkasin makuupussin, ruokaa ja kaakaota. Kun olimme metsässä alkoi tulla pimeä joten menimme ukkini vanhaan partiomökkiin. Siellä oli aika kylmä koska oli talvi joten pistimme takan tulille ja pelasimme pari lautapeliä. Sitten kerroimme kummitustarinoita ja kävimme nukkumaan. Noin keskiyöllä kuulin ääniä. Katsoin ulos mutta siellä ei näkynyt mitään. Menin takaisin nukkumaan ja juuri kun olin nukahtamassa joku hiljaa väänti avaimella lukon auki ja avasi oven. Katsoin ovelle ja näin siellä miehen, ensin luulin häntä ukiksi mutta se ei ollut ukki hän juoksi minua kohti enkä päässyt pakoon koska olin makuupussissa. Hän pisti teipin suuni eteen, vei minut ulos ja heitti paketti auton perään. Sama kävi Kallelle ja Petelle. Sitten auto lähti liikkeelle eikä meillä ollut mitään ideaa minne olimme menossa.
Kun olimme perillä, meidät heitettiin pois autosta ja vietiin perunakellariin. Siellä haisi kauhealle varmaan koska mätääntyneet perunat. Ovi lukittiin ja olimme pilkko pimeässä. Onneksi Kallella oli taskulamppu mukana, joten etsimme ja etsimme, tunteja kului ja kului. Alkoi tulla nälkä. Pete löysi oven mutta muistimme että se oli lukossa, koitimme kuitenkin ja ihme lukko hajosi. Menimme ulos ja huomasimme että aamu oli tulossa. Olimme likaisia ja nälkäisiä ja meidän piti tehdä suunnitelma.
Eli Kalle koputtaa oveen ja kun Pete oli kiivennyt terasille hän koputti ikkunaan sen jälkeen kun Kalle oli koputtanut oveen. Kun ovi oli avattu se jäi auki koska Pete koputti ikkunaan ja mies meni katsomaan että kuka tai mikä siellä oli. Minä livahdin sisälle ja otin avimet.
Kookoonnuimme moottoripyörien edessä ja annoin kavereilleni avaimet. Kun olin antanut Kallelle ja Petelle avaimet huomasimme että tankeissa ei ollut bensaa. No ei ihme koska ne olivat aika vanhan ja rupuisen näköisiä. Olimme hädissämme ja koitimme etsiä bensaa.
Pari minuuttia oli jo mennyt ja löysimme bensa kanisterin, mutta samaan aikaan se mies tuli ovelle ja lähti juoksemaan meitä kohti olin juuri jakanut Kallelle ja Petelle bensaa mutta mies oli niin lähellä että en ehtinyt pistää itselleni. Kalle ja Pete lähtivät ja minä jäin miehen käsiin. Hän neitti minut taas perunakellariin mutta hän oli jotenkin ehtinyt asentaa uuden lukon ja oven. Nytten minulla ei ollut mitään mahdollisuutta paeta. Sitten meni taas pari tuntia ja sain idean, se oli hullu ja iso riski, mutta jos halusin paeta oli pakko tehdä se. Ideani oli se että, kiipesin kattoa ja koko ulkoseinää koossa pitävän pylvään päälle ja hajottaisin sen vasaralla jonka löysin yhdestä säkistä. Se kyllä ihmetytti minua että siellä oli sellainen koska, kuka pistäisi vasaran perunasäkkiin. No hyvä minulle. Joten hajotin pylvään ja juoksin kaatuvaa seinää kohti samaan aikaan kun katto romahti ja ehdin juuri ja juuri pois. Pääsin ulos heitin vasaran pois ja sitten juoksin nopeasti karkuun. LOOOPPPUUUU
Kävin hakemassa pari kaveria mukaan, Kallen ja Peten. Olimme odottaneet viikonloppua koko viikon ja meillä kaikilla oli uudet pulkat. Mutta kun pääsimmme paikalle huomasimme että siellä ei ollut mäkeä. Luulimme eka että olimme tulleet väärään paikkaan, joten etsimme ja etsimme mutta ilman tulosta. Lähdimme pettyneinä koteihin. Mutta minä sain idean, me voisimme mennä retkelle. Kysyin kaikilta kaverilta ja se sopi, joten lähdimme metsään.
Minä pakkasin makuupussin, ruokaa ja kaakaota. Kun olimme metsässä alkoi tulla pimeä joten menimme ukkini vanhaan partiomökkiin. Siellä oli aika kylmä koska oli talvi joten pistimme takan tulille ja pelasimme pari lautapeliä. Sitten kerroimme kummitustarinoita ja kävimme nukkumaan. Noin keskiyöllä kuulin ääniä. Katsoin ulos mutta siellä ei näkynyt mitään. Menin takaisin nukkumaan ja juuri kun olin nukahtamassa joku hiljaa väänti avaimella lukon auki ja avasi oven. Katsoin ovelle ja näin siellä miehen, ensin luulin häntä ukiksi mutta se ei ollut ukki hän juoksi minua kohti enkä päässyt pakoon koska olin makuupussissa. Hän pisti teipin suuni eteen, vei minut ulos ja heitti paketti auton perään. Sama kävi Kallelle ja Petelle. Sitten auto lähti liikkeelle eikä meillä ollut mitään ideaa minne olimme menossa.
Kun olimme perillä, meidät heitettiin pois autosta ja vietiin perunakellariin. Siellä haisi kauhealle varmaan koska mätääntyneet perunat. Ovi lukittiin ja olimme pilkko pimeässä. Onneksi Kallella oli taskulamppu mukana, joten etsimme ja etsimme, tunteja kului ja kului. Alkoi tulla nälkä. Pete löysi oven mutta muistimme että se oli lukossa, koitimme kuitenkin ja ihme lukko hajosi. Menimme ulos ja huomasimme että aamu oli tulossa. Olimme likaisia ja nälkäisiä ja meidän piti tehdä suunnitelma.
Eli Kalle koputtaa oveen ja kun Pete oli kiivennyt terasille hän koputti ikkunaan sen jälkeen kun Kalle oli koputtanut oveen. Kun ovi oli avattu se jäi auki koska Pete koputti ikkunaan ja mies meni katsomaan että kuka tai mikä siellä oli. Minä livahdin sisälle ja otin avimet.
Kookoonnuimme moottoripyörien edessä ja annoin kavereilleni avaimet. Kun olin antanut Kallelle ja Petelle avaimet huomasimme että tankeissa ei ollut bensaa. No ei ihme koska ne olivat aika vanhan ja rupuisen näköisiä. Olimme hädissämme ja koitimme etsiä bensaa.
Pari minuuttia oli jo mennyt ja löysimme bensa kanisterin, mutta samaan aikaan se mies tuli ovelle ja lähti juoksemaan meitä kohti olin juuri jakanut Kallelle ja Petelle bensaa mutta mies oli niin lähellä että en ehtinyt pistää itselleni. Kalle ja Pete lähtivät ja minä jäin miehen käsiin. Hän neitti minut taas perunakellariin mutta hän oli jotenkin ehtinyt asentaa uuden lukon ja oven. Nytten minulla ei ollut mitään mahdollisuutta paeta. Sitten meni taas pari tuntia ja sain idean, se oli hullu ja iso riski, mutta jos halusin paeta oli pakko tehdä se. Ideani oli se että, kiipesin kattoa ja koko ulkoseinää koossa pitävän pylvään päälle ja hajottaisin sen vasaralla jonka löysin yhdestä säkistä. Se kyllä ihmetytti minua että siellä oli sellainen koska, kuka pistäisi vasaran perunasäkkiin. No hyvä minulle. Joten hajotin pylvään ja juoksin kaatuvaa seinää kohti samaan aikaan kun katto romahti ja ehdin juuri ja juuri pois. Pääsin ulos heitin vasaran pois ja sitten juoksin nopeasti karkuun. LOOOPPPUUUU
Kommentit
T: Jimmy boi
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin