Mari Laininen
Eppu Nuotion runo:
OPETTAJA OLIVIA LEHTO
Ihan ensiksi opettaisin kuinka korvia heilutetaan ja miten voi tuosta vaan puhjeta laulamaan.
Opettaisin päiväunien ihanuutta ja kieltä outoa, ihan uutta.
Kirjastoon veisin oppilaani ainakin viideksi yöksi ja kaikenlaisen laskemisen tekisin kiinnostavaksi työksi.
Pyöräretkiä tehtäisiin ja kokeiltaisiin uimista, opettaisin tietysti myös asioiden puimista.
Nauramista harjoiteltaisiin aina maanantaina niin ei tylsyys koskaan enää meitä paina.
Haaveilulle jätettäisiin aika paljon tilaa ja huolta siitä pitäisin, ettei kiire miettimistä pilaa.
Jos olisin joskun surkeana, ei nolottaisi itkeä, tahtoisin opettaa olemaan aito eikä sitkeä.
OPETTAJA OLIVIA LEHTO
Ihan ensiksi opettaisin kuinka korvia heilutetaan ja miten voi tuosta vaan puhjeta laulamaan.
Opettaisin päiväunien ihanuutta ja kieltä outoa, ihan uutta.
Kirjastoon veisin oppilaani ainakin viideksi yöksi ja kaikenlaisen laskemisen tekisin kiinnostavaksi työksi.
Pyöräretkiä tehtäisiin ja kokeiltaisiin uimista, opettaisin tietysti myös asioiden puimista.
Nauramista harjoiteltaisiin aina maanantaina niin ei tylsyys koskaan enää meitä paina.
Haaveilulle jätettäisiin aika paljon tilaa ja huolta siitä pitäisin, ettei kiire miettimistä pilaa.
Jos olisin joskun surkeana, ei nolottaisi itkeä, tahtoisin opettaa olemaan aito eikä sitkeä.