Koivulla on valkoinen runko
Koivu on helppo tuntea talvellakin puun valkean rungon ansiosta. Koivuja kasvaa monenelaisilla paikoilla ja se on maamme yleisin lehtipuu. Koivuja on kahta lajia. Rauduskoivun lehdet ovat kolmiomaisia. Hieskoivun lehdet ovat pyöreämpiä.
Vasemmalla rauduskoivu ja oikealla hieskoivu. Lehti kiinnittyy ohuella ruodilla oksaan. Lehtilavassa näkyvät "viivat" ovat lehtisuonia, joita pitkin vesi kulkee lehden soluihin.
Koivun tuohi on pääosin valkoinen, mutta varsinkin vanhempien rauduskoivujen tyven tuohi muuttuu röpelöisen mustaksi.
Koivu lisääntyy siemenillä. Siemenen syntyminen vaatii pölytyksen. Oksasta roikkuvasta hedenorkosta vapautuu siitepölyä, jota kulkeutuu tuulen mukana lähes kaikkialle. Osa siitepölystä päätyy koivujen emikukkiin. Tapahtuu hedelmöitys, ja siemen alkaa kehittyä. Syksyllä valmistuneet siemenet varisevat maahan.
Hede- ja eminorkot ilmaantuvat samoihin aikoihin kuin lehdet puhkeavat. Eminorkkoihin muodostuvat siemenet. Vanhat eminorkot säilyvät talven yli.
Koivun puu on vahvaa, sitkeää ja taipuisaa. Koivu sopiikin hyvin huonekalujen, lattioiden ja vanerin raaka-aineeksi.