Heräsin aamulla. On synttärini ajattelin, kun äitini alkoi laulaa. Menin aamupalalle jossa sain lahjani. Oltiin syöty aamupala, kunnes yhtäkkiä tuli halu mennä häkälle laskettelemaan. Kysyin Tuukalta, isältä ja äidiltä ja sitten päätimme mennä laskettelemaan. Laitoimme kaakaot ja leivät valmiiksi, koska oltiin ajateltu syödä siellä.

Me lähdimme ostamaan makkaraa kaupasta ja sitten matka alkoi. Olimme todella innoissaan menossa häkälle, koska laskettelu on yksi meidän lempipuuhistamme. Olimme melkein perillä tiesin sen, kaikki mutkat näyttävät jo tutuilta. Saavuimme häkälle ja menimme ostamaan liput. Siellä oli todella kiireistä mutta hetken odotettuamme saatiin liput. Kävin vessassa, kun odotin että Tuukka saa kengät jalkaan ja kypärän päähän. Minulla oli kuuma ja se tuntui ikuisuudelta kunnes vihdoin menimme ulos.

Laitoimme laudat jalkaan ja menimme mäkeen. Ensimmäinen lasku pitkään aikaan tuntui mahtavalta, joten päätimme lähteä isoon mäkeen. Hississä maisemat olivat mahtavat ja fiilis hyvä. Aloimme laskemaan ja mentiin tuttua reittiä pitkin rinteen sivuun. Ei oltu edes laskettu puoliväliin rinnettä, kunnes isoveljeni lensi ilman halki ja laskeutui olkapää edellä hankeen. Olin todella ihmeissään mutta hymy hyytyi nopeasti, kun Tuukka nousi pystyyn kalpeana ja pidellen olkapäätään. Huomasin heti mistä Tuukka oli lentänyt. Se oli lumen alla ollut iso jääkokkare. Kysyin oletko kunnossa ja siihen Tuukka vastasi, että mulla varmaa murtu just olkapää. Voi elämä ajattelin, kun Tuukan lautakin lähti rinnettä alas. Kävin hakemassa laudan ja soitin äidille ja kerroin tilanteen. Käveltiin alas rinnettä, kunnes vihdoin olimme alhaalla. Menimme suoraan ensiapu huoneeseen ja Tuukka lähti sairaalaan.

Menimme kotiin ja valitin äidille, että inhottavaa, että kävi sillein. Makasin loppupäivän sohvalla, kunnes Tuukka tuli kotiin. Tuukka kertoi, että solisluu oli murtunut ja, että ei saa liikuttaa sitä kahteen viikoon. Menin nukkumaan ja toivoin, että käsi paranisi nopeasti.