Olipa kerran Miro ja Eetu. He olivat pitkä aikaisia kavereita. Miro ja Eetu asuvat Helsingissä aika keskustassa samassa kerrostalossa. He ovat yleensä kaupungissa tekemässä jotain tai pelaamassa sisällä pleikkaria. Eräänä päivänä he olivat kaupungilla. Kunnes Miro rikkoo vahingossa K-marketin yhden ikkunan. He lähtevät juoksemaan heti karkuun, mutta joku oli nähnyt ja soittanut poliisit. Miro ja Eetu olivat menneet lähimmän Hesburgerin vessaan piiloon. Poliisit olivat jo menneet K-marketin eteen katsomaan rikkonaista ikkunaa. Pojat olivat hirveässä jännityksessä. Poliisit olivat jo lähteneet etsimään poikia eikä poliisit löydä poikia. Poliisit luovuttavat ja antavat olla ja tuovat uuden ikkunan tilalle. Miro ja Eetu ovat olleet vessassa jo 3 tuntia, kunnes he päättävät lähteä kotiin. Miro ja Eetu pääsivät kotiin turvallisesti ilman että kukaan ei näe, koska he luulevat että koko kaupunki tietää asiasta yrittävät ilmoittaa pooliisille näkö havaintoja. Seuraavana aamuna he pysyivät kotonaan kello kahteen asti, mutta sitten Miro ja Eetu lähtivät ulos. Pojat menivät katsomaan ikkunaa jonka he rikkoivat. Kun pojat pääsivät K-marketin pihaan he huomasivat että siinä on uusi ikkuna, mutta sitten joku ihminen katsoi heitä hyvin vihaisesti. Hän otti nopeasti puhelimensa taskusta ja soitti poliisille. Siinä vaiheessa pojat jäivät vaan ikkunan luokse ja oottivat, että poliisit tulee. Kun poliisi saapui paikalle Miroa ja Eetua alkoi aika paljon jännittää. Poliisit olivat hyvin rahallisia ja kysyivät Mirolta ja Eetulta mitä oli tapahtunut. Paitsi pojat olivat vähän huijanneet että se oli jo valmiiksi vähän rikki. Poliisi uskoi eikä tullut mitään että oisi joutunut maksamaan ikkunasta. Pojat lähtivät illalla kotiin kello puoli seitsemän. Pojat kävivät sitä ennen kaupassa ostamassa karkki ja limpparia. Sitten he menivät kotiin ja alkoivat pelaamaan pleikkaria tosi myöhään.