Heräsimme Micon kanssa aikaisin aamulla, koska menimme junalla Kuopioon. Saavuimme Rukan juna-asemalle. Siellä me odotimme junaamme. Juna saapui ja matka alkoi. Junassa istuimme vierekkäin. Katsoimme puhelinta ja videoita. Kun olimme Kajaanin kohdalla,niin tarkkailimme maiseman vaihtuista. Olimme nimittäin Järvi-Suomessa. Maisema Järvi-Suomessa oli todella mäkistä ja vaihtelevaa aluetta. Siellä vuorottelivat mäet, metsät, järvet ja laajat metsäalueet. Järvi-Suomessa oli todella paljon järviä. Nimihän sen jo kertoo. Järvet osin olivat pieniä, mutta on Järvi-Suomessa myös Suomen suurin järvi eli Saimaa. Mico homasi, että jääkauden vaikutus näkyi selkeästi. Järvet suuntasivat luoteesta kaakkoon. Näimme matkan varrella myös paljon harjuja. Juna saapui Kuopion rautatieasemalle. Kello oli 13:00. Tätini asui juna-aseman vieressä, niin veimme tavaramme sinne. Jäimme hänen luokseen syömään. Ruoka oli todella hyvää. Lihamakaroonilaatikon syötyämme lähdimme Puijon tornille. Saimme tädiltäni kyydin. Saavuimme Puijon tornin aulaan. Sielä meitä odotti nainen joka kysyi tulemmeko katsomaan maisemia vai syömään. Kun me olimme jo syöneet, menimme katsomaan vain maisemia. Puijon torniin oli rappuset ja hissi. Me päätimme Micon kanssa mennä hissillä, koska olimme käveleet niin paljon jo aikaisemmissa kohteissa. Hississä meitä jännitti mennä niin korkealle. Hissi oli todella hidas sekin tuotti lisää kuumotusta. Lopulta pääsimme ylimpään kerrokseen. Näköalat olivat upeat, niinkuin muissakin kohteissa. Menimme ikkunalle katsomaan lähempää. Sieltä erotti harjut ja vesistöt todella selkeästi. Se oli niin kaunista. Jotkut mäkihyppääjät hyppivät hyppyristä ja kaukana oli joukko pelaamassa jääkiekkoa. Puijon torni pyöri 360 astetta , mutta ravintola puoli ei. Ihmisiä muuten olisi huipannut olla siellä. AIkamme katselimme ja kuvasimme näköaloja. Sitten lähdimme hissillä alas, koska tätini odotti meitä siellä. Menime tätini kyydillä heille ja maistoimme kalakukkoa. Se oli harvinainen makuelämys. Jotenkin me tykkäsimme siitä, vaikka se aluksi näytti oudolta. Vietimme loppu illan suskulaisteni kanssa ja sitten menimme nukkumaan. Seuraavana aamuna lähdimme kohti entistä kotikaupunkiani Tamparetta.