Esihistoriallisella ajalla suomalaiset uskoivat moniin luonnon jumaliin. He uskoivat kolmeen eri jumalaan Ukko ylijumala, Tapio metsän jumala ja Ahti veden jumala. He uskoivat, että Ukko hallitsi säätiloja. Oli sanonta anna Ahti ahven. He uskoivat, että Tapio saattaisi eksyttää metsään ikuisiksi ajoiksi.

Hiisi oli metsän ja veden haltija tai paikka, joosa oli pyhää metsää ja pyhiä kiviä. Kylän hiisi on kaikkein pyhin alue, johon liittyi paljon uskomuksia. Sinne vietiin paljon lahjoja jumalille ja haudattiin vainajia, koska paikka oli yhteydessä tuonpuoleiseen. Tonttuja on erilaisia esim. saunatonttuja, kotitonttuja ja maahisia ja muut pienet haltijat joilla oli yliluonnollisia voimia.

Muinais suomalaiset uskoivat moniin asioihin. Kuten se että Ukko ylijumala hallitsi säätiloja, ja jos hän oli vihainen hän taisi tehdä ukkosmyrskyn. He uskoivat, että Ahti antaa hyvää onnea, kun on kalassa. Myös että Tapio saattoi eksyttää metsään ikuisiksi ajoiksi. Pölyteismi eli monijumalaisuus, sekä vainajien palvonta ja tietäjälaitos. Muinaisusko ei ollut suomessa yhtenäistä tai muuttumatonta, vaan tavat ja uskomukset vaihtelivat eri valta-aikona ja eri-alueilla.

Muinais suomalaiset hautasivat toisia hiidenkiukaisiin ja kalmistoihin, jotka oli isoj kiikasoa. He uskoiat, että vainajillepitää antaa hautaan, jotain esineitä (vanhoja lempi esineitä) joita he tarvitsisivat kuolemanjälkeisessä elämässä.