historia
Historian tehtävä
1. 1700-luvun säätyjä olivat aatelisto,papisto,porvalisto ja talonpojat.
2. Päätöksenteon ulkopuolelle jäi paljon ihmisiä,sillä talonpoikaissäätyyn kuuluivat vain maataomistavat tilalliset. Maattomilla ei ollut vaikutusmahdollisuutta.
3. a) Kuningas sai tehdä päätöksiä vain, jos säätyjen äänet menivät tasan. Aikakautta kutsutaan säätyvallan ajaksi ja vapauden ajaksi.
b) Kuninkaan tehtäviksi jäi päätösten allekirjoittaminen ja asiakirjojen leimaaminen. Kuningasta pilkattiin leimasinkuninkaaksi.
c) Säädyt lähettivät edustajansa valtiopäiville, jotka kokoontuivat Tukholmassa kolmen vuoden välein. Valtio päivillä kullakin säädyllä oli vain yksi ääni. Päätöksen tekemiseen tarvittiin komen säädyn äänet.
d) Säätyvallan aika päättyi Kustaa III:n vallankaappaukseen, ja valta palautettiin riiteleviltä säädyiltä kuninkaalle. Ruotsi palasi takaisin itsevaltiouteen. Tätä aikaa kutsutaan Kustavilaiseksi ajaksi.
4. a) Päätöksen tekemiseen tarvittiin komen säädyn äänet. Kullakin säädyllä oli vain yksi ääni. Säädyt olivat usein erimielisiä joten päätöksen teko oli vaikeaa. Se jäikin usein virkamiehille jotka hoitivat maan asioita valtiopäivien välillä.
b) Säätyvallan aikana päätöksenteko oli hankalaa. Valtakuntaa oli vaikea kehittää kun keskenään riitelevät ryhmät eivät löytäneet yhteisymmärrystä siitä,miten tulisi toimia. Tämän lisäksi naapurimaat käyttivät tilannetta hyväkseen ja lahjoivat säätyjen jäseniä toimimaan naapurimaiden etujen mukaan.
c) Vaikka Kustaa III kehitti valtakuntaa, ei itsevaltius miellyttänyt kaikkia.
2. Päätöksenteon ulkopuolelle jäi paljon ihmisiä,sillä talonpoikaissäätyyn kuuluivat vain maataomistavat tilalliset. Maattomilla ei ollut vaikutusmahdollisuutta.
3. a) Kuningas sai tehdä päätöksiä vain, jos säätyjen äänet menivät tasan. Aikakautta kutsutaan säätyvallan ajaksi ja vapauden ajaksi.
b) Kuninkaan tehtäviksi jäi päätösten allekirjoittaminen ja asiakirjojen leimaaminen. Kuningasta pilkattiin leimasinkuninkaaksi.
c) Säädyt lähettivät edustajansa valtiopäiville, jotka kokoontuivat Tukholmassa kolmen vuoden välein. Valtio päivillä kullakin säädyllä oli vain yksi ääni. Päätöksen tekemiseen tarvittiin komen säädyn äänet.
d) Säätyvallan aika päättyi Kustaa III:n vallankaappaukseen, ja valta palautettiin riiteleviltä säädyiltä kuninkaalle. Ruotsi palasi takaisin itsevaltiouteen. Tätä aikaa kutsutaan Kustavilaiseksi ajaksi.
4. a) Päätöksen tekemiseen tarvittiin komen säädyn äänet. Kullakin säädyllä oli vain yksi ääni. Säädyt olivat usein erimielisiä joten päätöksen teko oli vaikeaa. Se jäikin usein virkamiehille jotka hoitivat maan asioita valtiopäivien välillä.
b) Säätyvallan aikana päätöksenteko oli hankalaa. Valtakuntaa oli vaikea kehittää kun keskenään riitelevät ryhmät eivät löytäneet yhteisymmärrystä siitä,miten tulisi toimia. Tämän lisäksi naapurimaat käyttivät tilannetta hyväkseen ja lahjoivat säätyjen jäseniä toimimaan naapurimaiden etujen mukaan.
c) Vaikka Kustaa III kehitti valtakuntaa, ei itsevaltius miellyttänyt kaikkia.
1 kommenttia
Suurvalta romahtaa
1. Koska Ruotsin sodanjohdon mielestä joukot olivat väärissä asemissa ja hyökkäys keskeytettiin rivien kokoamista varten jolloin Venäjä sai lisäaikaa koota omat joukkonsa jolloin taistelu kääntyi heidän edukseen.
2. Kaarle XII löi Tanskalaiset helposti ja luuli lyöneensä Venäjänkin lopullisesti,mutta kun hän oli muualla sotaretkillä, tsaari Pietari vahvisti Venäjän armeijaa.
3. Kaarle XII ei suostunut solmimaan rauhaa.
2. Kaarle XII löi Tanskalaiset helposti ja luuli lyöneensä Venäjänkin lopullisesti,mutta kun hän oli muualla sotaretkillä, tsaari Pietari vahvisti Venäjän armeijaa.
3. Kaarle XII ei suostunut solmimaan rauhaa.
Lapsen arkea Roomassa
- Roomalaiset heräsivät aina heti auringon noustua joten roomalaiset lapsetkin joutuivat heräämään samaan aikaan.
- Kun roomalaiset heräsivät, nauttivat he vaatimattoman aamupalan joka oli yleensä mukillinen vettä, joten roomalaiset lapsetkaan eivät saaneet syödä kunnollisesti johon yleensä roomalaiset lapset kuolivat tai kovassa työssä.
- Roomalaisilla lapsilla ei ollut siihen aikaan paljoa päätös valtaa, koska roomalaisten elämän keskus oli perhe jota isä hallitsi ja tämän lisäksi perheen isä päätti myös täysi-ikäisen lastensa asioista.
- Roomalaisilla lapsilla ei ollut paljon valtaa tuohon aikaan, koska roomalaisten elämän keskus oli perhe jota isä hallitsi ja tämän lisäksi perheen isä päätti myös täysi-ikäisen lastensa asioista.
- Roomalaiset tytöt eivät saaneet päättää menivätkö he naimisiin tai kenen kanssa koska kaikki roomalaiset tytöt naitettiin avioliittoon 12-15 vuoden iässä.
- Roomalaiset lapset laitetiin yleensä orjiksi ja roomalaiset pojat saattoivat tosin täysi-ikisenä vapautua isän vallasta, mutta tyttäret eivät.
- Orjien lapset syntyivät aina orjiksi ja elivät loppuelmänsä orjina.
- Roomalaisilla lapsilla ei ollut paljon valtaa tuohon aikaan, koska roomalaisten elämän keskus oli perhe jota isä hallitsi ja tämän lisäksi perheen isä päätti myös täysi-ikäisen lastensa asioista.