Teoriaa
Päälauseen sanajärjestys
Ruotsin kielessä päälauseen sanajärjestys on tarkkaan määrätty, kun taas suomen kielessä sanajärjestys on hyvin vapaa.
➤ Päälauseessa taipunut verbimuoto eli predikaatti on 2. lauseenjäsenenä. Jos lauseessa on useampi verbimuoto, ensimmäinen niistä on predikaatin paikalla.
➤ Predikaatin edellä voi olla esim. subjekti, ajanmääre, paikanmääre tai objekti.
➤ Predikaatin edellä voi olla myös kokonainen sivulause.
➤ Subjekti ja predikaatti ovat päälauseessa aina vierekkäin.
| Josefina går på gym. | Josefina käy kuntosalilla. |
| På lördagarna tränar hon två timmar. | Lauantaisin hän harjoittelee kaksi tuntia. |
| På gymmet kan hon träffa sina kompisar. |
Kuntosalilla hän voi tavata kavereitaan. |
| Gruppträning gillar Josefina mest. | Ryhmäliikunnasta Josefina pitää eniten. |
| När hon har tränat, äter hon på ett kafé nära gymmet. |
Kun hän on harjoitellut, hän syö kahvilassa kuntosalin lähellä. |
➤ Kieltosana inte ja muut liikkuvat määreet (ks. alla oleva lista) ovat päälauseessa aina subjektin ja predikaatin jälkeen.
| Josefina går inte på gym på sommaren. | Josefina ei käy kuntosalilla kesällä. |
| På sommaren joggar hon ofta ute i naturen. |
Kesällä hän lenkkeilee usein ulkona luonnossa. |
| Josefina har alltid varit sportig. | Josefina on aina ollut urheilullinen. |
Tavallisia liikkuvia määreitä
Kieltosanoja
| ei | inte |
| ei koskaan | aldrig |
Ajanilmauksia
| aina | alltid |
| harvoin | sällan |
| heti | genast |
| jo | redan |
| joskus | ibland |
| kauan | länge |
| nyt | nu |
| tavallisesti | vanligen |
| usein | ofta |
| vielä | ännu |
| vihdoin, lopulta | äntligen |
Muita määreitä
| ehkä | kanske |
| kuitenkin | ändå |
| mielellään | gärna |
| myös | också |
| oikeastaan | egentligen |
| siis | alltså |
| todellakin | faktiskt, verkligen |
| vain | bara |
| valitettavasti | tyvärr |
| varmasti | säkert |