Teoriaa

Päälauseen sanajärjestys

Ruotsin kielessä päälauseen sanajärjestys on tarkkaan määrätty, kun taas suomen kielessä sanajärjestys on hyvin vapaa.
 Päälauseessa taipunut verbimuoto eli predikaatti on 2. lauseenjäsenenä. Jos lauseessa on useampi verbimuoto, ensimmäinen niistä on predikaatin paikalla.
 Predikaatin edellä voi olla esim. subjekti, ajanmääre, paikanmääre tai objekti.
 Predikaatin edellä voi olla myös kokonainen sivulause.
 Subjekti ja predikaatti ovat päälauseessa aina vierekkäin.

Josefina går på gym. Josefina käy kuntosalilla.
På lördagarna tränar hon två timmar. Lauantaisin hän harjoittelee kaksi tuntia.
På gymmet kan hon träffa 
sina kompisar.
Kuntosalilla hän voi tavata kavereitaan.
Gruppträning gillar Josefina mest. Ryhmäliikunnasta Josefina pitää eniten.
När hon har tränat, äter hon 
på ett kafé nära gymmet.
Kun hän on harjoitellut, hän syö kahvilassa kuntosalin lähellä.

 
Kieltosana inte ja muut liikkuvat määreet (ks. alla oleva lista) ovat päälauseessa aina subjektin ja predikaatin jälkeen.

Josefina går inte på gym på sommaren. Josefina ei käy kuntosalilla kesällä.
På sommaren joggar hon ofta ute
i naturen.
Kesällä hän lenkkeilee usein ulkona luonnossa.
Josefina har alltid varit sportig. Josefina on aina ollut urheilullinen.
 

Tavallisia liikkuvia määreitä


Kieltosanoja

ei inte
ei koskaan aldrig

Ajanilmauksia

aina alltid
harvoin sällan
heti genast
jo redan
joskus ibland
kauan länge
nyt nu
tavallisesti vanligen
usein ofta
vielä ännu
vihdoin, lopulta äntligen

Muita määreitä

ehkä kanske
kuitenkin ändå
mielellään gärna
myös också
oikeastaan egentligen
siis alltså
todellakin faktiskt, verkligen
vain bara
valitettavasti tyvärr
varmasti säkert