Teksti
3.2 Tasapainoseosen koostumuksen ratkaisemien
![PCl_5\left(g\right)\xrightleftharpoons[]{}PCl_3\left(g\right)+Cl_2\left(g\right)](https://math-demo.abitti.fi/math.svg?latex=PCl_5%5Cleft(g%5Cright)%5Cxrightleftharpoons%5B%5D%7B%7DPCl_3%5Cleft(g%5Cright)%2BCl_2%5Cleft(g%5Cright))
![K_c=\frac{\left[PCl_3\right]\left[Cl_2\right]}{\left[PCl_5\right]}=\frac{x^2}{0{,}500-x}=0{,}041](https://math-demo.abitti.fi/math.svg?latex=K_c%3D%5Cfrac%7B%5Cleft%5BPCl_3%5Cright%5D%5Cleft%5BCl_2%5Cright%5D%7D%7B%5Cleft%5BPCl_5%5Cright%5D%7D%3D%5Cfrac%7Bx%5E2%7D%7B0%7B%2C%7D500-x%7D%3D0%7B%2C%7D041)

a) Laske reaktion tasapainovakio
![\left[N_2\right]=\frac{1{,}00\ mol\ }{2{,}0\ l}=0{,}50\ \frac{mol}{l}](https://math-demo.abitti.fi/math.svg?latex=%5Cleft%5BN_2%5Cright%5D%3D%5Cfrac%7B1%7B%2C%7D00%5C%20mol%5C%20%7D%7B2%7B%2C%7D0%5C%20l%7D%3D0%7B%2C%7D50%5C%20%5Cfrac%7Bmol%7D%7Bl%7D)
![\left[O_2\right]=0{,}50\ \frac{mol}{l}](https://math-demo.abitti.fi/math.svg?latex=%5Cleft%5BO_2%5Cright%5D%3D0%7B%2C%7D50%5C%20%5Cfrac%7Bmol%7D%7Bl%7D)
![\left[NO\right]=\frac{2{,}0mol}{2{,}0l}=1{,}0\ \frac{mol}{l}](https://math-demo.abitti.fi/math.svg?latex=%5Cleft%5BNO%5Cright%5D%3D%5Cfrac%7B2%7B%2C%7D0mol%7D%7B2%7B%2C%7D0l%7D%3D1%7B%2C%7D0%5C%20%5Cfrac%7Bmol%7D%7Bl%7D)



%3D%5Cleft(2%7B%2C%7D0-2%5Ccdot0%7B%2C%7D5%5Cright)mol%3D1%7B%2C%7D0%5C%20mol)
![H_2O\left(g\right)+CO\left(g\right)\xrightleftharpoons[]{}H_2\left(g\right)+CO_2\left(g\right)](https://math-demo.abitti.fi/math.svg?latex=H_2O%5Cleft(g%5Cright)%2BCO%5Cleft(g%5Cright)%5Cxrightleftharpoons%5B%5D%7B%7DH_2%5Cleft(g%5Cright)%2BCO_2%5Cleft(g%5Cright))
Esim. Mikä kloorikaasun konsentraatio tasapainoseoksessa, kun 2,00 litran astiaan johdetaan 1,00 moolia fosforipentakloridia ja kuumennetaaan se 250°C:n läpötilaan? Reaktion tasapainovakio tässä lämötilassa on 0,041 mol/dm³
Reaktioyhtälö on
Tasapainotilassa
Esim. Typpi ja happi reagoivat keskenään muodostaen typpimonoksidia. 2,0 litran astiassa oli tasapainotilassa 1,0 mol typpeä, 1,0 mol happea ja 2,0 mol typpimonoksidia.
b)Toisessa, samassa lämpötilassa tehdyssä kokeessa 1,0 litran astiaan laitettiin 2,0 mol typpimonoksidia. Laske eri kaasujen ainemäärät, kun tasapaino saavutettiin.
%3D2%7B%2C%7D0%5C%20%5Cfrac%7Bmol%7D%7Bl%7D)
Koska astian tilauus on 1,0 l, tasapainotilassa:
3.17
3.18
3.19
3.20
a,b)
c) Veden poistaminen parantaa esterin saantoa. Veden poistaminen (reaktiotuote) siirtää tasapainoa reaktiotuotteiden suuntaan.
d) Etaanihapo metyyliesteri tai metyylietanaalli tai metyyliasetaatti.
3.24

3.24
Näistä vain jälkimmäinen on järkevä, sillä lähtöaineita on enimmillään 2,50 mol/l
3.26
![=\left[2mol\left(-3{,}95{,}2\ \frac{kJ}{mol}\right)\right]-\left[2mol\left(-296{,}9\ \frac{kJ}{mol}\right)\right]+\left[0\ \frac{kJ}{mol}\right]=-196{,}6kJ](https://math-demo.abitti.fi/math.svg?latex=%3D%5Cleft%5B2mol%5Cleft(-3%7B%2C%7D95%7B%2C%7D2%5C%20%5Cfrac%7BkJ%7D%7Bmol%7D%5Cright)%5Cright%5D-%5Cleft%5B2mol%5Cleft(-296%7B%2C%7D9%5C%20%5Cfrac%7BkJ%7D%7Bmol%7D%5Cright)%5Cright%5D%2B%5Cleft%5B0%5C%20%5Cfrac%7BkJ%7D%7Bmol%7D%5Cright%5D%3D-196%7B%2C%7D6kJ)
a)
b)
Taulukkokirjassa ilmoitettujen muodostumislämpöjen
perusteella mudostumisreaktio on eksotermien MAOL s.149
Lasku:
Tämä perusteella rikkitrioksidin osapainetta voisi kasvattaa alentamalla lämpötilaa, jolloin reaktion tasapainotila siirtyy rikkitrioksidin suuntaan, Myös rikkidioksidin osapaineen kasvattaminen (=rikkidioksidi nlisääminen) siirtää myös reaktion tasapainotilaa rikkitrioksidin suuntaan. Kaasujen puristaminen kokoon (=reaktioseoksen tilavuuden pienentäminen) siirtää myös tasapainotilaa reaktiotuotteen suuntaan (lähtöainepuolelle 3 moolia kaasuja, reaktiotuotepuolella 2 moolia kaasuja), jolloin rikkioksidin osapaine kasvaa.