Latex
Latex-koodeja
| potenssi | [[$ x^2 $]] | x^2 |
| alaindeksi | [[$ n_1 $]] | n_1 |
| astemerkki | [[$ -20 \,^{\circ} \text{C} $]] | -20 \,^{\circ} \text{C} |
| kertomerkki | [[$ 20 \cdot 30 $]] | 20 \cdot 30 |
| ohmi | [[$ \Omega $]] | \Omega |
| ei väliä | [[$ 12 k\Omega $]] | 12 k\Omega |
| plusmiinus | [[$ \pm $]] | \pm |
| lyhyt väli | [[$ 12 \,k\Omega $]] | 12 \,k\Omega |
| yksikkö ei-kursiivina | [[$ 12 \,\text{k}\Omega $]] | 12 \,\text{k}\Omega |
Kokeillaanpas latexia
[[$ \LaTeX{} $]]on koodikieli, jonka avulla voidaan asemoida tekstiä ja merkkejä sivulle. Voin kirjoittaa Pedanetin tekstikentän kaavaeditoriin matemaattisia kaavoja, kuten Pythagoraan lause:
[[$$ a^2 + b^2 = c^2 $$]]
tai ihan käsittein ilmaistuna:
[[$$ \text{kateetti}^2 + \text{kateetti}^2 = \text{hypotenuusa}^2 $$]]
Taittumislain [[$ n_1 \cdot \sin{\alpha_1} = n_2 \cdot \sin{\alpha_2} $]] voisi kirjoittaa muotoon:
[[$$ \frac{n_1}{n_2} = \frac{\sin{\alpha_1}}{\sin{\alpha_1}} $$]]
Kaavan voi esittää joko omalla rivillä [[$ \frac{n_1}{n_2} $]] tai lohkona [[$$ \frac{n_1}{n_2} $$]]
Kaavat voi kirjoittaa editoriin yhtenä pötkönä! Rivinvaihtojen kanssa on vähän ongelmaa..
Tekstin joukossa osamäärä [[$ \frac{n_1}{n_2} $]] on pienempi, mutta jos haluan suuremman koon, sekin onnistuu [[$ \dfrac{n_1}{n_2} $]].
Matemaattiset lausekkeet vaativat joskus sulkeita:
[[$ \begin{equation*} 1 + \left(\frac{1}{1-x^{2}} \right)^3 \qquad \end{equation*} $]]
jolloin [[$ \LaTeX{} $]] itse muuttaa taas osamäärien kirjainkokoja. Ne voi toki koodata isommaksikin:
[[$ 1 + \left(\dfrac{1}{1-x^{2}} \right)^3 $]]
Riville sijoitettuna kaavat tasoittuvat vasemmalle.
Numeroidut kaavat
Neliöjuurilauseke tai potenssi
[[$ \sqrt{\frac{x^2}{k+1}}\qquad x^\frac{2}{k+1} $]]
\text{[[$ \sqrt{\frac{x^2}{k+1}}\qquad x^\frac{2}{k+1} $]]}
Murtolausekkeissa on hyvä käyttää kaavaa omana lohkonaan, esim binomikerroin [[$$ \binom{n}{k} = \dfrac{n!}{k!\cdot (n-k)!} $$]]
Pitkään matikkaan voi sopia raja-arvo [[$$ \lim_{n \to \infty} \sum_{k=1}^n \frac{1}{k^2} = \frac{\pi^2}{6} $$]]
tai integraali
[[$$ \int_1^2 \ln x \,\mathrm{d}x $$]]
[[$ \LaTeX{} $]] ei ymmärrä useampia peräkkäisiä välejä eikä rivinvaihtoja, joten niille on omat komentonsa, esim.
[[$ d \sin{\alpha} = k \lambda, \qquad \text{missä} k=1,2,3, \cdots $]]
Liike-energia [[$ E_k = \tfrac{1}{2}mv^2 $]] riippuu massasta vähemmän kuin nopeudesta
[[$ \LaTeX{} $]]in komentokoodeista on lukuisa joukko nettidokumentteja. Itse käytin apuna:
https://tobi.oetiker.ch/lshort/lshort.pdf
[[$$ a^2 + b^2 = c^2 $$]]
tai ihan käsittein ilmaistuna:
[[$$ \text{kateetti}^2 + \text{kateetti}^2 = \text{hypotenuusa}^2 $$]]
Taittumislain [[$ n_1 \cdot \sin{\alpha_1} = n_2 \cdot \sin{\alpha_2} $]] voisi kirjoittaa muotoon:
[[$$ \frac{n_1}{n_2} = \frac{\sin{\alpha_1}}{\sin{\alpha_1}} $$]]
Kaavan voi esittää joko omalla rivillä [[$ \frac{n_1}{n_2} $]] tai lohkona [[$$ \frac{n_1}{n_2} $$]]
Kaavat voi kirjoittaa editoriin yhtenä pötkönä! Rivinvaihtojen kanssa on vähän ongelmaa..
Tekstin joukossa osamäärä [[$ \frac{n_1}{n_2} $]] on pienempi, mutta jos haluan suuremman koon, sekin onnistuu [[$ \dfrac{n_1}{n_2} $]].
Matemaattiset lausekkeet vaativat joskus sulkeita:
[[$ \begin{equation*} 1 + \left(\frac{1}{1-x^{2}} \right)^3 \qquad \end{equation*} $]]
jolloin [[$ \LaTeX{} $]] itse muuttaa taas osamäärien kirjainkokoja. Ne voi toki koodata isommaksikin:
[[$ 1 + \left(\dfrac{1}{1-x^{2}} \right)^3 $]]
Riville sijoitettuna kaavat tasoittuvat vasemmalle.
Numeroidut kaavat
Neliöjuurilauseke tai potenssi
[[$ \sqrt{\frac{x^2}{k+1}}\qquad x^\frac{2}{k+1} $]]
\text{[[$ \sqrt{\frac{x^2}{k+1}}\qquad x^\frac{2}{k+1} $]]}
Murtolausekkeissa on hyvä käyttää kaavaa omana lohkonaan, esim binomikerroin [[$$ \binom{n}{k} = \dfrac{n!}{k!\cdot (n-k)!} $$]]
Pitkään matikkaan voi sopia raja-arvo [[$$ \lim_{n \to \infty} \sum_{k=1}^n \frac{1}{k^2} = \frac{\pi^2}{6} $$]]
tai integraali
[[$$ \int_1^2 \ln x \,\mathrm{d}x $$]]
[[$ \LaTeX{} $]] ei ymmärrä useampia peräkkäisiä välejä eikä rivinvaihtoja, joten niille on omat komentonsa, esim.
[[$ d \sin{\alpha} = k \lambda, \qquad \text{missä} k=1,2,3, \cdots $]]
Liike-energia [[$ E_k = \tfrac{1}{2}mv^2 $]] riippuu massasta vähemmän kuin nopeudesta
[[$ \LaTeX{} $]]in komentokoodeista on lukuisa joukko nettidokumentteja. Itse käytin apuna:
https://tobi.oetiker.ch/lshort/lshort.pdf