Käytän esimerkkinä kuvitteellista aineistoa, jossa havaintoarvot ovat  

1, 3, 1, 1, 4, 2, 3 ja 1.  

(Nämä numerot voisivat olla vaikkapa kahdeksan opiskelijan matematiikan kurssin arvosanat, yhden opiskelijan todistusarvosanat, kahdeksan vastaajan vastaukset kyselytutkimuksen kysymykseen tmv.) 

 

Keskiarvo:  Keskimääräinen arvo

• Laske havaintoarvot yhteen ja jaa niiden lukumäärällä.
  !!! Muistathan havaintoarvojen yhteenlaskun jälkeen painaa välissä =-merkkiä ennen jakolaskua, että laskin varmasti jakaa nimenomaan havaintoarvojen summan niiden määrällä (eikä vain viimeistä arvoa). Liittyy laskujärjestyssääntöihin...
• Esimerkkiaineistomme tapauksessa: (1+3+1+1+4+2+3+1):8 = 2 

Mediaani: Aineiston keskimmäinen arvo. Jakaa aineiston kahteen yhtä suureen osaan. 

• Järjestä havaintoarvot ensin suuruusjärjestykseen: 1,1,1,1,2,3,3,4 
• Etsi keskimmäinen arvo (tai jos havaintoja on parillinen määrä, laske kahden keskimmäisen keskiarvo).  
• Esimerkkiaineistossamme mediaani on 1,5, koska keskimmäiset arvot ovat 1 ja 2 ja niiden keskiarvo [(1+2):2] on 1,5. 

Moodi: Tyyppiarvo. Arvo, jota aineistossa on eniten. 

• Esimerkkiaineistossamme moodi on 1, sillä niitä on eniten (4kpl). 

Vaihteluväli: Millä välillä havaintoarvot vaihtelevat? 

• Esimerkkiaineistossamme vaihteluväli on 1-4. 

Vaihteluvälin pituus: Suurimman ja pienimmän arvon erotus. 

• Esimerkkiaineistossamme vaihteluvälin pituus on 3 (koska 4-1=3).