Porin Yyterin männikkötuhojen biologinen torjunta:

Porin Yyterin mäntymetsässä havaittiin vuonna 2006 poikkeuksellisen suuret tuhot. Pistiäisen toukat ovat aiheuttaneet mäntyjen neulastuhoa siitä alkaen. Tuhoalue oli lähes 200 hehtaarin suuruinen. Syynä olivat tähtikudospistiäisen toukat, jotka syövät mäntyjen neulasia. Neulasten syönti on johtanut mäntyjen kuolemiseen. Pistiäisen toukat elävät maassa 2-3 vuotta ennen koteloitumistaan ja kuoriutumistaan aikuiseksi pistiäiseksi. Aikuiset pistiäiset munivat männyn neulasiin. Munista kuoriutuvat toukat syövät männyn neulasia. Kesän jälkeen neulasia syövät toukat pudottautuvat maahan ja viettävät maassa kolme vuotta ennen aikuistumistaan. Tähtikudospistiäinen kuuluu Suomen luontaiseen eliölajistoon ja on levinnyt männyn levinneisyysalueille. Myös muualla Euroopassa on esiintynyt useita massaesiintymiä laajoine metsätuhoalueineen.


Kudospistiäiset voivat aiheuttaa laajoja tuhoja. Kuvassa vasemmalta oikealle: kirjokudospistiäinen, pistiäisen papanoita ja sukkulamato.

Pistiäisten massaesiintymiä on onnistuttu vähentämään käyttämällä apuna biologista torjuntamenetelmää. Neulasia syöviä toukkia tuhottiin vuoden 2011 toukokuussa sukkulamatoruiskutuksilla. Hiekkaisessa maaperässä aikuistumiseen ja maan pinnalle nousuun valmistuvia toukkia tuhottiin levittämällä traktoriin kiinnitetyillä ruiskuilla millimetrin mittaisia sukkulamatoja. Aikuistuvien toukkien määrää selvitettiin pian ruiskutusten jälkeen ja todettiin niiden määrän vähentyneen oleellisesti. Uudet metsätuhot ovat jääneet vähäisiksi. Sukkulamatoruiskutuksista huolimatta pistiäisten arvellaan saavan aikaan tuhoja kuitenkin jatkossakin, mutta laajojen massaesiintymisten uskotaan vähenevän. Pistiäiskantaa pitävät kurissa jatkossa luontaiset kantaa verottavat viholliset mm. linnut ja munaloiset. Runsas pistiäiskanta on houkutellut aikaisempina vuosina Yyterin rannoille runsaasti lokkeja, sillä hitaasti lentävät pistiäiset ovat helppoa saalista linnuille.
Sukkulamatojen käyttö on ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. Sukkulamadot eivät ole myrkyllisiä. Lisäksi sukkulamadot eivät vaikuta vesistöihin tai pohjaveteen. Sukkulamatojen käyttöön ei liity rajoituksia eikä varoaikoja kuten kemiallisiin torjunta-aineisiin. Sukkulamatoja käytetään myös puutarha- ja koristeviljelmillä biologisena torjuntakeinona. Alueilla, joille sukkulamatoja levitetään, ei ole sienestystä ja marjastusta koskevia kieltoja.

a. Mikä ekologinen suhde (vuorovaikutus) vallitsee sukkulamadon ja pistiäisten välillä?
b. Miksi sukkulamatojen levittäminen vähentää pistiäiskantaa? (Hae tietoa sukkulamadoista internetistä saadaksesi selville miksi sukkulamato vaikuttaa haitallisesti pistiäiskantoihin).

c. Miten voidaan jatkossa selvittää uusien ruiskutusten tarpeellisuus?
d. Mitä etuja on sukkulamatojen käytöllä mäntytuhojen torjunnassa verrattuna torjunta-aineisiin?