Kuvat

Eri tyyppisiä eloonjäämiskuvaajia. Ihmisellä ja sarvikuonolla on tyypin I (sininen), hiirellä tyypin II (vihreä) ja kaloilla tyypin III ( keltainen) kuvaaja.: eloonjaamiskayra_jmutanen_eoppi_1310_peda.jpg 78.6 kt

© Justus Mutanen ja e-Oppi Oy
Flamingot pesivät yhdyskuntina. Yksi yhdyskunta muodostaa populaation.: pikkuflamingo_sveistola_eoppi_1187_peda.jpg 112.7 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Ihmisen ja kesymehiläisen välillä on vuorovaikutussuhde, jossa molemmat hyötyvät toisistaan.: kesymehilainen_shutterstock_116365264_peda.jpg 323.7 kt

© Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.
Ikäpyramideja. Yllä kuvattuna tasainen ikäpyrämidi, jossa kummankin sukupuolen syntyvyys ja kuolleisuus eri ikäluokissa on yhtä suurta. Alla toispuoleinen ikäpyramidi. Tälläinen jakauma voi johtua eroista eri sukupuolten syntyvyydessä tai kuolleisuudessa.: ikapyramidit_jmutanen_eoppi_1309_peda.jpg 86.4 kt

© Justus Mutanen ja e-Oppi Oy
Kirjosiipikäpylintu: kirjosiipikapylintu_oharma_eoppi_1152_peda.jpg 97.2 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Kotihiiri lisääntyy nuorena ja tuottaa paljon poikasia. Hiiren keskimääräinen elinikä on alhainen.: kotihiiri_shutterstock_92803303_peda.jpg 93.1 kt

© Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.
Kun myyriä on runsaasti, lisääntyvät myös niitä syövien petoeläinten määrät. Esimerkiksi pöllöjen kannanvaihtelut selittyvät myyrien määrän vaihtelulla. Tornipöllö.: tornipollo_shutterstock_97467065_peda.jpg 49.8 kt

© Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.
Merinorsut pyrkivät valtaavat lisääntymisaikana itselleen reviirin, josta taistellaan kiivaasti.: merinorsu_Mike Baird_CC_Nimea_ WM_eoppi_1251_peda.jpg 143.3 kt

© Mike Baird - CC-Nimea - Wikimedia
Miekkavalaat saalistavat pienissä ryhmissä, kuten myös esimerkiksi leijonat.: miekkavalas_shutterstock_98643686_peda.jpg 214.8 kt

© Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.
Muurahaisia: hyonteiset_muurahaiset_shutterstock_59797849_peda.jpg 111.6 kt

© Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.
Myyräkantoja voidaan arvioida pyynti-merkintä-uudelleeenpyynti -menetelmällä. Kuvassa harmaakuvemyyrä: harmaakuvemyyra_oharma_eoppi_1147_peda.jpg 117.5 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Norpan poikanen eli kuutti. Eri norppa-alalajien kuuttien väritykset poikkeavat hieman toisistaan. Värit vaihtelevat vaaleista mustanharmaisiin. Kuutin villan väritys on yksi alalajituntomerkki.: norppa_kuutti_shutterstock_60537868_peda.jpg 75 kt

© Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.
Populaation kasvu. Populaation kasvua kuvaavat kasvumallit. Eksponentiaalisen kasvun käyrä (katkoviiva) ja logistisen kasvun käyrä (yhtenäinen viiva). Populaation kasvua hillitseviä tekijöitä sanotaan ympäristön vastukseksi (tätä symbolisoi kuvassa punnus).: populaationkasvu_kettu_jsalomaa_eoppi_1259_peda.jpg 168.8 kt

© Jonna Salomaa ja e-Oppi Oy
Populaation yksilöiden levintätyypit elinympäristöönsä.: levintatyypit_eoppi_1306_peda.jpg 643 kt

© e-Oppi Oy
Riistakolmiolla voidaan arvioida riistaeläinten määriä.: hirvi_sveistola_eoppi_1305_peda.jpg 202 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Sarvikuono ja poikanen. Sarvikuono tuottaa vähän jälkeläisiä mutta huolehtii niistä hyvin. Sarvikuono on pitkäikäinen laji.: sarvikuono_emo_ja_poikanen_lsutela_eoppi_1167_peda.jpg 204.5 kt

© Leo Sutela ja e-Oppi Oy
Sepelhanhia muuttomatkalla Siperian pesimäalueille: sepelhanhi_oharma_eoppi_1168_peda.jpg 42.7 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Tunturisopuli on Lapissa elävä jyrsijä, jonka kannanvaihtelut ovat suuria. Kannan huipputilanteessa populaatiokokoa säätelee pääasiassa ravinnonmäärä (bioottinen tekijä). Populaatiokokoon vaikuttaa myös lumen syvyys ja koostumus (abioottinen tekijä). Sopuleille on tyypillistä kannan nopea romahtaminen ja vaellukset ravinnon loputtua.: tunturisopuli_oharma_eoppi_1308_peda.jpg 209.3 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy