Kuvat

Erilaisia hedelmiä ja siemeniä. Monilla siemenillä on leviämistä helpottavia lisärakenteita. Myös syötävä hedelmä edistää siementen leviämistä.: siemenia_jsalomaa_eoppi_1448_peda.png 217.9 kt

© Jonna Salomaa ja e-Oppi Oy
Johtojänteiden sijoittuminen: varrenrakenne_sveistola_eoppi_1233.jpg 166.6 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Kasvikunta.: kasvikikunnan_luokittelu_jsalomaa_eoppi_1514.png 185.5 kt

© Jonna Salomaa ja e-Oppi Oy
Kasvisolu. Vertaa kasvi- ja eläinsolun rakennetta (luku 22) toisiinsa. Mitä eroja huomaat?: kasvisoluB_slatti_eoppi_1432_peda.jpg 134.8 kt

© Sole Lätti ja e-Oppi Oy
Kasvit ovat sopeutuneet erillaisiin elinympäristöihin ja tilanteisiin. Risteytyminen lähilajin kanssa voi olla yksi tapa sopeutua. Kuvassa kangasvuokon ja hämeenkylmäkukan risteymä.: kangasvuokko_kylmakukka_ristyma_eoppi_1453_peda.jpg 212.9 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Koppisiemenisen kehitys. Koppisiemenisen kasvin kehitys. Alkio kehittyy sikiäimen suojassa. Alkion ympärillä on siemenvalkuainen ja siemenkuoret. Hedelmä sijaitsee usein siemenen ympärillä. Pölytyksen jälkeen tapahtuu emin sikiäimessä kaksoishedelmöitys. Siitepölystä itää siiteputki emin siemenaiheen luokse. Siitepölyhiukkasista kehittyy kaksi siiteputken tumaa. Toinen näistä tumista hedelmöittää munasolun, josta kehittyy siemenaihe. Toinen siiteputken tuma hedelmöittää sikiäimen keskussolun ja näin kehittyy siemenvalkuainen.: koppisiemen_kehitys_jsalomaa_eoppi_1511.png 213.8 kt

© Jonna Salomaa ja e-Oppi Oy
Kukan rakenne (emi ja hede).: kukka_kiinanruusu_sveistola_eoppi_1447_peda.jpg 210.9 kt

© Simo Veistola ja e-Oppi Oy
Myös kasvit kykenevät reagoimaan ympäristöönsä. Käenkaali vetää lehtensä suppuun yöllä, suorassa auringonpaisteessa ja sateella. Sen lehdet talvehtivat vihreinä.: kaenkaali_oharma_eoppi_1450_peda.jpg 255.5 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Männyn lisääntyminen. Mänty on paljasiemeninen kasvi. Paljassiemenisillä tuulen kuljettama siitepöly pölyttää emikukinnon. Emikukinnosta kehittyy esim. männyllä lopulta käpy.: manty_jsalomaa_eoppi_1392_peda.jpg 151.3 kt

© Jonna Salomaa ja e-Oppi Oy
Mäntykukka: Monotropa_hypopitys_CC_nimea_tarttuva_Bernd_Haynold_eoppi_1512_peda.jpg 194.2 kt

© Bernd Haynold - CC - Nimeä -Tarttuva
Pavun itäminen: papu_piirros_jsalomaa_eoppi_1483_peda.png 217.2 kt

© Jonna Salomaa ja e-Oppi Oy
Sammaleen elinkierto. Sammalet lisääntyvät vuorotellen suvuttomasti ja suvullisesti. Itiöistä itää alkeisrihmoja, joista kasvaa uusia sammalkasveja. Naarassammaleeseen kasvaa hedelmöityksen jälkeen itiötä tuottava itiöpesäke.: sammaleen_lisaantyminen_jsalomaa_eoppi_1433_peda.jpg 102.4 kt

© Jonna Salomaa ja e-Oppi Oy
Sanikkaisen elinkierto. Sanikkaisilla on sammaleiden tapaan vuorotellen suvuton ja suvullinen sukupolvi (eli sukupolvenvuorottelua).: sanikkainen_jsalomaa_eoppi_1446_peda.jpg 124.9 kt

© Jonna Salomaa ja e-Oppi Oy
Siemenen perusrakenne. Alkio on siemenen sisällä. Siitä kehittyy aikanaan uusi kasviyksilö. Ravintovarastona on siemenessä siemenvalkuainen, jonka avulla kasvi pääsee kasvun alkuun ennen kuin se pystyy yhteyttämään.: siemen_perusrakenne_jsalomaa_eoppi_1482_peda.png 332 kt

© Jonna Salomaa ja e-Oppi Oy
Varpunen: varpunen_oharma_eoppi_1510_peda.jpg 172 kt

© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Vihreässä perunassa on myrkyllistä solaniinia.: peruna_solaniini_shutterstock_109462010_peda.jpg 39 kt

© Shutterstock. Kuvan käyttö sallittu vain osana e-Oppi Oy:n oppimateriaalia.
Yksi- ja kaksisirkkaisten kasvien eroja.: sirkkaiset_jsalomaa_eoppi_1449_peda.png 305.7 kt

© Jonna Salomaa ja e-Oppi Oy