K2012/ 4. a) Taulukosta ilmenee erään entsyymin toiminta lopputuotteen määränä eri lämpötiloissa. Piirrä annettujen tietojen perusteella diagrammi. (1 p.)

b) Määritä entsyymin optimilämpötila. Päättele tämän entsyymin luonnollinen toimintaympäristö. (1 p.)

c) Mikä selittää tuloksen välillä +45 °C – +55 °C? (2 p.)

d) Mainitse muita tekijöitä, jotka vaikuttavat entsyymien toimintaan. (2 p.)

Taulukko:

0 °C 0,0 g/min

+5 °C 1,0 g/min

+10 °C 3,0 g/min

+15 °C 5,0 g/min

+20 °C 8,0 g/min

+25 °C 14,0 g/min

+30 °C 19,5 g/min

+35 °C 20,5 g/min

+40 °C 20,0 g/min

+45 °C 15,0 g/min

+50 °C 5,0 g/min

+55 °C 0,0 g/min

+60 °C 0,0 g/min

 

S2011 / 2. Miten seuraavat solut muodostavat tarvitsemansa ATP:n? Vastaa kuhunkin kohtaan (a–f) lyhyesti (parilla rivillä).

a) lihassolu

b) koivun lehden solu

c) mäntykukan solu (lehtivihreätön marraskasvi)

d) jäkälän viherleväosakas

e) jäkälän sieniosakas

f) kolibakteeri

 

K2011 / 3. Valoreaktio, veden hajoaminen (fotolyysi), pimeäreaktio ja hiilidioksidin sitominen ovat yhteyttämisen eli fotosynteesin tapahtumia. Miten ne liittyvät toisiinsa, ja mikä on niiden merkitys kasveille?

 

S2010 / 3. a) Mitkä ovat numeroin merkityt lähtöaineet ja lopputuotteet oheisessa fotosynteesin tapahtumia kuvaavassa kaaviossa? (2 p.)

b) Suunnittele yksinkertainen koe, jolla osoitat jonkin fotosynteesiin liittyvän tekijän ja tutkit tuon tekijän vaikutusta. Mitä tarvitset koejärjestelyyn? Voit havainnollistaa koetta kuvin. (4 p.)

 

K2009 / 3. Käytännön kokeen avulla pyrittiin vertailemaan eläinten ja kasvien toimintaa valossa ja pimeässä. Neljään eri koeputkeen pipetoitiin aluksi muutama pisara vettä. Putkeen 1 pantiin kasteliero, putkeen 2 voikukan lehti, putkeen 3 kasteliero ja voikukan lehti. Putkeen 4 ei lisätty mitään. Sen jälkeen putket suljettiin ja niitä säilytettiin huoneenlämmössä. Selitä, millaisia muutoksia tapahtuu hiilidioksidin ja hapen määrissä, kun

a) ensimmäisessä kokeessa koeputkia pidetään pimeässä 6 tuntia ja

b) toisessa kokeessa samanlaisia koeputkia pidetään valossa 6 tuntia.

 

K2009 / 6. Olutta valmistettaessa hiivasolut (Saccharomyces cerevisiae) käyttävät ohramaltaiden glukoosia ensin aerobisissa ja sitten anaerobisissa oloissa.

a) Määrittele käsitteet aerobinen ja anaerobinen. Millä nimellä kutsutaan energian vapauttamistapoja näissä oloissa?

b) Vertaile näiden reaktioiden lopputuotteita ja vapautuvan energian määriä.

c) Kumpi energian vapauttamistavoista on evolutiivisesti vanhempi? Perustele päätelmäsi.

 

K2007 / 3. Nimeä oheisten kasvikuvien (a ja b) esittämät ilmiöt ja selvitä, mistä ne johtuvat.

 

K2007 / 6. Selitä, mihin seuraavat elintarvikkeiden säilöntämenetelmät perustuvat:

a) suolaaminen (silli)

b) hapattaminen (kaali)

c) sokerin lisääminen (hillo)

d) pakastaminen (marjat)

e) kuivattaminen (näkkileipä)

f) pastöroiminen (maito).

 

S2006 / 1. Lämpötila vaikuttaa fotosynteesin nopeuteen pinaatinlehdissä oheisen kaavion mukaan.

a) Määrittele fotosynteesi. (1 p.)

b) Kuvaile ja selitä lämpötilan vaikutusta fotosynteesin nopeuteen. (3 p.)

c) Miten muut ympäristötekijät vaikuttavat fotosynteesin nopeuteen? (2 p.)

 

 

2006 / + 11. Miten solu valmistaa entsyymejä? Selitä entsyymien rakenne, tehtävät ja toiminta soluissa.