luku 1

-        ekologian perusteiden kertausta: ekosysteemin rakenne ja toiminta

-        ympäristöekologia ekologian osa-alueena

-         luonnonsuojelu ja ympäristönsuojelu: käsitteiden selventäminen

Huom! Ravinteiden kierron ja energian virtauksen periaate esitellään lyhyesti kuvassa 1.6. Hiilen ja hapen kierto käsitellään ilmastonmuutosta käsittelevässä luvussa, koska ne liittyvät hiilidioksidin kiertokulkuun ilmakehässä. Fosforin kierto käsitellään rehevöitymisen yhteydessä ja typen kierto happamoitumisen yhteydessä.

luku 2

-        ympäristöekologinen tutkimus ja sen vaiheet

-        ekologinen perustutkimus ja soveltava tutkimus

-        seurantatutkimukset ympäristön tilan tarkkailussa

-        bioindikaattorit ympäristön muutosten seurannassa

-        ympäristötieteessä etsitään ratkaisukeinoja ympäristöongelmiin

luku 3

-        kaupunkiekologinen tutkimus on osa ympäristöekologiaa

-        kaupunki ekosysteeminä

-        kaupunkiluonnon erityispiirteet

-        kasvien ja eläinten sopeutuminen kaupunkiluontoon

-        ihmisen mukana levinneet vieraslajit

-        kansalliset kaupunkipuistot säilyttävät kaupunkimaiseman luonto- ja virkistysarvoja

 

luku 4

-        biodiversiteetin (monimuotoisuuden) kertausta

-        monimuotoisuustasot

-        biodiversiteettiin vaikuttavat tekijät

-        biodiversiteetin tutkiminen eri monimuotoisuustasoilla

-        biodiversiteetin mittaamisen menetelmiä

-        vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kartoittaminen

luku 5

-        maapallon suurimmat sukupuuttoaallot

-        uhanalaisuuden määritelmä

-        lajien uhanalaisuuden syitä

-        painotetaan tulokas- ja vieraslajien vaikutusta uhanalaisuutta lisäävänä tekijänä

-        tulokas- ja vieraslajikäsitteiden ero

-        lajin ominaispiirteet uhanalaisuuden taustalla

-        maapallon ja Suomen uhanalaisista lajeista

luku 6

-        biodiversiteetin merkitys ja suojelu

-        ekosysteemipalvelut

-        lajimonimuotoisuuden suojelu: avainlajit, sateenvarjolajit, lippulaivalajit ja vastuulajit

-        lajimonimuotoisuuden suojelukeinot

-        lajinsisäisen monimuotoisuuden suojelu: geenivarojen suojelu

-        ekosysteemien monimuotoisuuden suojelu: luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 -verkosto

-        ekosysteeminen ennallistaminen

-        periaatteita suojelualueen perustamisessa

-        kansainväliset sopimukset ja vapaaehtoinen suojelutoiminta biodiversiteetin suojelussa

luku 7

-        suurekosysteemit ja niiden sijainti maapallolla

-        biodiversiteetin epätasaiseen jakautumisen vaikuttavat syyt

-        maapallon monimuotoisuuskeskukset

-        maapallon uhanalaiset ekosysteemit ja niiden uhanalaisuuden syitä: sademetsät, kosteikot, koralliriutat ja valtameret

-        Suomen uhanalaiset ekosysteemit ja niiden uhanalaisuuden syitä: perinnebiotoopit, suot ja metsät

Huom! Itämeren ekosysteemiä käsitellään laajasti luvussa 12.

luku 8

-        ilmansaastetyypit ja niiden päästölähteet: otsoni, rikkidioksidi, typen oksidit, hiilimonoksidi, hiukkaset, raskasmetallit ja haisevat rikkiyhdisteet

-        ilmansaasteiden vaikutukset luonnolle ja ihmisen terveydelle

-        diagrammit ilmansaasteiden muutoksista Suomessa

-        ilmansuojelu ja ilmanlaadun seuranta (ilmanlaatuindeksit)

Huom! Raskasmetalleja käsitellään myös ympäristömyrkkyjä käsittelevässä luvussa 14.

luku 9

-        termien ilmastonmuutos ja kasvihuoneilmiö selvittäminen

-        kasvihuonekaasut ja niiden päästölähteet

-        hiilen ja hapen kierto käsitellään ilmanmuutosta käsittelevässä luvussa, koska ne liittyvät hiilidioksidin kiertokulkuun ilmakehässä

-        ihmisen toiminnan vaikutus hiilen kiertoon

-        ilmastomallien avulla ennustetaan ilmaston tulevia muutoksia

-        ilmastomuutoksen seuraukset maailmanlaajuisesti ja Suomessa

-        ilmastomuutoksen seuraukset Suomessa: erityisesimerkkinä vaikutukset tunturiekosysteemiin

-        ilmastonmuutoksen torjunta: kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmä, sopimukset, hiilinielut ja yksilön vaikutusmahdollisuudet

luku 10

-        happamoitumisen syyt ja seuraukset

-        vaikutukset metsä- ja vesiekosysteemien eliöihin

-        typen kierto käsitellään happamoitumisen yhteydessä

-        ihmisen toiminnan vaikutus typen kiertoon

-        happamoittavien aineiden päästölähteet

-        happamoitumisen torjunta yhteisten sopimusten ja ympäristötekniikan avulla

Huom! Rikkidioksidia ja typen oksideja käsitellään myös ilmansaasteista kertovassa luvussa 8.

luku 11

-        rehevöitymisen syyt

-        ravinteet: typpi ja fosfori aiheuttavat rehevöitymistä

-        vesistöihin tulee ravinteita piste- ja hajakuormituksena

-        rehevöitymisen seuraukset vesistöissä: leväkukinta, happikato, sisäinen kuormitus ja lajistomuutokset

-        rehevöitymisen torjunta: maatalouteen kohdistuvat toimenpiteet, ympäristötekniikka ja vesistökunnostukset

-        yhdyskuntajätevesien käsittelyprosessit

-        fosforin kierto käsitellään rehevöitymisen yhteydessä

-        ihmisen toiminnan vaikutus fosforin kiertoon

-        rehevöitymisen vaikutukset järviekosysteemiin

Huom! Järvityypit ja niiden ominaispiirteet käsitellään tässä luvussa (rehevöitymisen) yhteydessä.

Huom! Rehevöitymisen vaikutus Itämereen käsitellään seuraavassa Itämerestä kertovassa luvussa 12.

luku 12

-        Itämeren erityispiirteet ja eliöstö: murtovesi, harppauskerros ja suolavesipulssi

-        rehevöityminen Itämerta uhkaavana tekijänä

-        Itämeren muita ongelmia: vieraslajit, ympäristömyrkyt, laivaliikenne, öljyvahingot, ilmastonmuutos ja roskaantuminen

-        luvussa mukana Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikön haastattelu

Huom! Vieraslajeja käsitellään myös luvuissa 3 ja 5.

luku 13

-        säteilytyypit: sähkömagneettinen säteily ja hiukkassäteily

-        säteilyn lähteet ja vaikutukset

-        otsonin väheneminen ympäristöongelmana

-        lisäksi käsiteltäviä asioita muun muassa: UV, radioaktiivinen säteily ja radon

luku 14

-        ympäristömyrkkyjen määritelmä ja ominaisuudet

-        ympäristömyrkkyjen jaottelu: haitalliset orgaaniset yhdisteet ja raskasmetallit

-        ympäristömyrkkyjen vaikutukset: solu, yksilö, ravintoketju ja ekosysteemi

-        ympäristömyrkkyjen haittojen vähentäminen

-        ympäristömyrkyt pohjavesiä ja maaperää pilaavina tekijöinä

Huom! Raskasmetalleja käsitellään myös ilmansaasteista kertovassa luvussa 8.

luku 15

-        jätteitä koskevien termien selvittäminen

-        jätteen käsittelytavat: hyödyntäminen, kierrätys, lajittelu, poltto, kaatopaikat, kompostointi ja mädätys

-        jätehuollon ja jätteiden käsittelyn muutokset Suomessa: kaatopaikkajätteen väheneminen ja jätteen hyötykäytön lisääntyminen

-        tuottajavastuu-periaate korostaa valmistajien ja maahantuojien vastuuta järjestää tuotteiden jätehuolto

-        vaarallisten jätteiden keräys ja käsittely

luku 16

-        luonnonvarojen luokittelu

-        kestävän kehityksen osa-alueet

-        kestävän kehityksen mittaaminen ja mittarit: elinkaariarviointi, ekologinen jalanjälki, hiilijalanjälki, vesijalanjälki, ekologinen selkäreppu ja materiaalitehokkuus

-        yksilön keinot kulutuksen aiheuttamien haittojen vähentämiseen

-        tuotteiden ympäristömerkit

-        kaivostoiminta esimerkkinä uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä

-        kestävän kehityksen mukainen maa- ja metsätalous

luku 17

-        ympäristönsuojelun ohjauskeinoja: säädökset ja taloudellinen ohjaus

-        ympäristöpolitiikan keinoin vähennetään ihmisen toiminnan haitallisia vaikutuksia ympäristöön

-        ympäristönsuojelun hallinto Suomessa: viranomaiset ja lupamenettelyt

-        kansainvälinen yhteistyö ympäristönsuojelussa: HELCOM ja Rion sopimus

-        vapaaehtoisen ympäristösuojelun esimerkkejä

-        ympäristötekniikka ja bioteknologia ympäristönsuojelussa

-        yksilön vaikutusmahdollisuuden ympäristöongelmien vähentämiseksi

-        ympäristöekologista tietoa hyödynnetään ympäristöongelmia ratkaistaessa

-        luvussa mukana Turun kaupungin ympäristönsuojelujohtajan haastattelu

Huom! Kestävästä kuluttamisesta myös luvussa 16.

Huom! Ympäristöekologisesta tutkimuksessa tarkemmin luvussa 2.

V Suomen ekosysteemit valokuvina

-        Itämeren ekosysteemi: käsitellään luvussa 12

-        järviekosysteemi: käsitellään luvussa 11

-        metsäekosysteemi: käsitellään luvuissa 7 ja 16

-        suoekosysteemi: käsitellään luvussa 7

-        tunturiekosysteemi: käsitellään luvussa 9