Viikko 35

Seikkailujen eskarikirjan tehtävän avulla kertasimme vielä asioita, joita kuuluu kivaan eskariin. Eskarimatikassa tutustuimme muotoihin kolmio, ympyrä ja nelikulmio. Silloin vieraanamme oli kiertävä varhaiskasvatuksen opettaja Tuire Miettinen.

Tällä viikolla vietimme ensimmäiset syntymäpäivät. Jokainen valmistaa yhden kortin. Kortin saaja arvotaan. Syntymäpäivän aamu alkaa synttärisankarin ”kruunaamisella”. Synttärisankarille lauletaan kolmella kielellä onnittelulaulu (suomi, englanti, kiina). Laulun jälkeen huudetaan ”hei” huuto jokaiselle sankarin elinvuodelle sankarin itsensä toimiessa laskukoneena. Jokainen käy vuorollaan onnittelemassa päivänsankaria ja lopuksi luetaan kortin takaa runo ja ojennetaan kortti päivänsankarille.

Kaikki saavat viettää syntymäpäiväänsä eskarin aikana. Kesällä syntyneiden juhlat pidetään toukokuussa.


Liikuntatuokiolla kävimme jälleen kaukalolla. Aurinko helli meitä lämmöllään ja hiki tuli kaikille. Jokaiselle löytyi myös mieluisia leikkejä, osa tuttuja, osa ihan uusia. Tällä kerralla lopun hippaleikki oli lasten toivoma banaanihippa, josta muutama kuva alla.
Loppuviikon ohjelmassa oli metsäretki. Ennen retkeä mietimme, mitä metsässä saa ja voi tehdä sekä mitkä jutut kannattaa jättää tekemättä. Retkelle otimme mukaan astioita marjojen keräämistä varten. Löytyihän sieltä metsästä marjoja ja muitakin aarteita...
Aarteiden lisäksi löytyi myös sellaista, johon oli viisaampi olla koskematta. Jokin lintu oli joutunut petoeläimen saaliiksi ja linnusta oli jäänyt vain vähän höyheniä ja muutamia luita. Arvailujen varaan jää, mikä peto oli ollut asialla. Jänis se ei ainakaan ollut, kun nehän eivät syö lihaa.

Opettelimme tunnistamaan kielon marjan, jota ei kannata syödä eikä koskea. Kielon marjat jätettiin myös metsään.

Väsyneet marjastajat saivat levähtää kuuntelemalla puiden puhetta. Kun oikein tarkasti keskittyi kuuntelemaan, niin puun sisältä saattoi kuulla kohinaa.

Kaikki marjat eivät päätyneet marja-astiaan, osa meni suoraan suuhun! :) Marjasaalis ei ollut suuren suuri, mutta sen verran kuitenkin, että jälkkäriksi maisteltiin marjoja vaniljakastikkeen kera. Pieni rasia säästyi vielä pakkaseenkin. Ehkäpä niistä talvella pakkasen paukkuessa paistamme jotain herkullista leivonnaista ja muistelemme eskarin ensimmäistä metsäretkeä.