4 Opiskelijan ohjaus ja tukeminen

4.1 Ohjaus

Oulun normaalikoulun lukion ohjaussuunnitelma

Lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalla opiskelijalla on oikeus saada tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta (lukiolaki 714/2018, 25 § 2 mom.). Ohjaus on lukion toiminnassa kokonaisuus, jonka tulee syventää perusopetuksessa annettua ohjausta jatkumona lukion jälkeisiin opintoihin.

Ohjauksen avulla opiskelija parantaa valmiuksiaan selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa sekä oppii arvioimaan lukio-opintoja ja jatko-opiskelua koskevia valintojaan tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta. Lukion laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden mukaisesti lukio-opiskelu konkretisoituu elinikäisinä työelämävalmiuksina ja -taitoina sekä laajempana yhteiskunnallisena osaamisena.

Ohjaustoiminta tukee opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta, toimijuutta sekä luottamusta omaan osaamiseen kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan.

Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Sukupuolitietoisella ohjauksella luodaan tasavertaisia edellytyksiä eri sukupuolten sijoittumiselle jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien sekä lukiokoulutuksen ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä, johon kuuluu yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Ohjausta voidaan järjestää opintojaksomuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija, ja hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua opintojensa aikana korkeakoulujen ja työelämän kanssa toteutettaviin opintokokonaisuuksiin.

Opinto-ohjaaja vastaa oppilaitoksen opinto-ohjauksen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa ja auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan. Lisäksi aineenopettaja tukee opiskelijan jatko-opintovalmiuksia ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta korkeakoulujen ja työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aineenopettaja sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään.

Ohjausta tulee eriyttää ottamalla huomioon jokaisen opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, harrastukset, kiinnostusten kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista voidaan tehostaa eri asiantuntijoiden yhteistyöllä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea.

Ohjauksen keskeiset käsitteet

Ohjaus on koko kouluyhteisön toteuttamaa toimintaa, joka toteutuu opiskelijan näkökulmasta läpi koko lukioajan erilaisissa tilanteissa. Ohjauksen työnjako on selitetty tarkemmin tässä ohjaussuunnitelmassa.

Opinto-ohjaus on opinto-ohjaajan johtamaa toimintaa. Lukiolainen saa opinto-ohjausta opinto-ohjauksen oppitunneilla sekä henkilökohtaisessa ohjauksessa ja tarvittaessa pienryhmissä. Opinto-ohjauksessa korostuu asiakeskeisyys. Opinto-ohjauksessa painottuvat oppimisen taitojen ja opiskelutaitojen sekä jatko-opinto- ja urasuunnittelutaitojen kehittyminen.

Oppilaanohjaus keskittyy ohjattavan kasvun, kehityksen ja toimintakyvyn tukemiseen ja on luonteeltaan usein opiskelijahuolollista.

Yksilöohjaus on ohjaajan ja ohjattavan kahdenkeskistä ohjausta.

Vertaisohjaus on ohjauksen muoto, jossa opiskelijat toimivat toisilleen apuna ja tukena. Vertaisohjaus toteutuu usein spontaanisti esim. luokkatilanteissa.

Ryhmäohjaus on esimerkiksi oppitunti, jossa opetetaan yleisiä opinto-ohjaukseen liittyviä asioita, kuten mm. ylioppilaskirjoitussuunnitelman tekemistä.

Sukupuolitietoinen ohjaus perustuu jokaisen opiskelijan yksilöllisyyden ja persoonallisuuden tunnistamiseen. Ohjauksessa pyritään tunnistamaan sukupuolittavia yhteiskunnallisia tekijöitä ja pyritään purkamaan niitä sukupuolten tasa-arvoa rakentaen. Hyväksytään myös sukupuolten moninaisuus.

Esteettömyys liittyy yhdenvertaisuuteen: esteettömyyteen kuuluu mahdollisuus oppia ja opiskella yksilöllisten kykyjen mukaisesti. Tämä edellyttää opiskelijoiden tuen tarpeiden ja heidän vahvuuksiensa tunnistamista. Tältä pohjalta opiskelijan kanssa on mahdollista suunnitella opintoja realistiselta pohjalta.

Saavutettavuus liittyy tiedottamiseen ja siihen, että ohjaus ja siihen liittyvä informaatio on tarjolla kaikkien saavutettavissa helposti ja selkeästi.

Nivel- ja siirtymävaiheella tarkoitetaan opintojen vaiheita, joissa opiskelija siirtyy oppilaitoksesta toiseen, esimerkiksi peruskoulusta lukioon tai lukiosta jatko-opintoihin korkeakouluihin. Se voi tarkoittaa myös siirtymää lukiosta toiseen lukioon tai lukiosta ammatilliseen oppilaitokseen.

Ohjauksen toteuttaminen Oulun normaalikoulun lukiossa

Ennen lukio-opintoja

Normaalikoulun lukiossa opiskelusta ja kouluun hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen viimeisellä luokalla oleville ja heidän huoltajilleen sekä muiden koulujen oppilaanohjaajille ja opettajille. Tiedotusmateriaalina käytetään Oulun kaupungin internetsivuilta löytyvää yhteistä lukio-opasta. Lukio tiedottaa myös omien internetsivujensa kautta.

Normaalikoulu osallistuu Oulun kaupungin yhteisiin lukioiden tutustumispäiviin. Oppilaille pidetään tiedotustilaisuuksia ja vanhemmille vanhempainiltoja. Tiedottamisesta vastaavat rehtori, opinto-ohjaaja ja aineenopettajat.

Lukio-opintojen alussa

Päätavoite lukion aloitusvaiheessa on uuteen opiskeluympäristöön ja sen työskentelymuotoihin tutustumisessa. Tavoitteena on koko lukioajan jatkuva opiskelijoiden ryhmäyttäminen ja yhteisöllisyyden kehittäminen ja vahvistaminen.

Aloitusvaiheessa opiskelija perehdytetään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseen. Tavoitteena on hahmottaa koko lukioaikaisen opintopolun kokonaisuus. Tämä toteutetaan siten, että opiskelija laatii ohjauksessa 1. opiskelusuunnitelman, 2. ylioppilastutkintosuunnitelman sekä 3. jatko-opintosuunnitelman, joita opiskelija päivittää lukio-opintojen edistyessä.

Päävastuu orientaatiovaiheen ohjauksesta on ryhmänohjaajalla opinto-ohjaajan tukemana. Ohjauksen tueksi on lukion opinto-opas ja ohje moduulien opiskelun ajoittamiseksi. Näissä on koulun käytänteet. Lukion aloittavat opiskelijat osallistuvat myös ryhmänohjaajien pitämään lukiolaismoduuliin, jonka yhtenä tavoitteena on perehdyttää opiskelija lukion opiskelumenetelmiin ja -taitoihin.

Lukio-opintojen alkuvaiheessa käynnistetään koko lukioajan kestävä kodin ja koulun välinen yhteistyö. Yhteistyön tavoitteena on opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraaminen ja tukeminen.

Lukio-opintojen aikana

Ryhmänohjaajat seuraavat ja tarkistavat opiskelijoiden opintopistekertymät ja poissaolot jaksoittain. Opiskelijoiden opintojen etenemistä ja mahdollisia huolenaiheita tarkastellaan tarvittaessa vielä opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan tapaamisessa jokaisen jakson loputtua. Opiskelijoiden erilaisten elämäntilanteiden tai opinto-ohjaajan antaman ohjauksen perusteella tarkennetaan opintosuunnitelmia ja tarvittaessa muokataan opiskeluaikataulua.

Lukio-opintojen päättövaiheessa

Opintojen päättövaiheessa ohjauksessa keskitytään ylioppilastutkintoon valmistautumiseen ja opiskelijan jaksamiseen koko opiskelijahuoltohenkilökunnan tuella. Jatko-opintosuunnitelman mukainen hakeutuminen korkeakouluopintoihin tai II asteen ammatilliseen koulutukseen on opinto-ohjaajan tuella myös päättövaiheen ohjauksen keskeisiä sisältöjä. Opinto-ohjaaja neuvoo jokaista lukiosta valmistuvaa tarvittaessa henkilökohtaisesti. Tälle ohjauksen muodolle on jätettävä riittävästi aikaa, jotta eri vaihtoehdot varasuunnitelmineen on mahdollista huolellisesti käydä läpi.

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta muihin opintoihin hakeutumisessa, jos hänen opiskeluoikeutensa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamiseen on päättymässä tai hän on ilmoittanut eroamisestaan (lukiolaki 714/2018, 25 § 3 mom.).

Lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella opiskelijalla, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Ohjauksesta vastaa koulutuksen järjestäjä, jonka oppilaitoksessa opiskelija on suorittanut oppimäärän. (Lukiolaki 714/2018, 25 § 4 mom.)

Lukio-opintojen keskeytyessä

Opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat ja tarvittaessa rehtori ohjaavat opiskelijaa jatkopaikkaan lukio-opintojen keskeytyessä. Yhteistyötä tehdään aina alle 18-vuotiaiden kohdalla myös huoltajien kanssa. Suurin osa lukion keskeyttäjistä siirtyy joko toiseen päivälukioon, aikuislukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen. Siirto tehdään aina tarvittaessa saattaen vaihtaen.

Opiskelijat, joiden lukio-opinnot ovat vaarassa keskeytyä tai ovat keskeytyneet, ja joilla ei ole tiedossa uutta opiskelupaikkaa, ohjataan nuorisolain 7 c § (20.8.2010/693) mukaisesti etsivän nuorisotyön ohjauspalveluihin. Lain mukaan koulutuksen järjestäjän on luovutettava alle 25-vuotiaan nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot nuoren kotikunnan etsivää nuorisotyötä varten, mikäli nuori keskeyttää opinnot lukiokoulutuksessa. Tietojen luovuttaminen tehdään yhteistyössä nuoren kanssa ja alaikäisen nuoren kohdalla myös hänen huoltajiensa kanssa. Myös huoltajat tai nuori itse voivat olla suoraan yhteydessä etsivään nuorisotyöhön.

Yhteistyö työelämän ja lukion ulkopuolisten tahojen kanssa

Korkeakouluyhteistyössä opiskelijalla on mahdollisuus osallistua Oulun yliopiston Abipäiville sekä Oulun ammattikorkeakoulun (OAMK) Avoimiin oviin syyslukukauden aikana. Opinto-ohjaajalla on mahdollisuus osallistua lukuvuosittain Oulun yliopiston ja OAMK:n järjestämiin yhteistyöverkostotapaamisiin (esim. Abipäivät ja Opopatio), samoin esimerkiksi Opopäivät -tapahtumaan. Eri tapahtumissa tutustutaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaan.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat esittelevät eri koulutusaloja lukiolaisille. Opiskelijoille tiedotetaan mahdollisuuksista korkeakouluopintoihin lukio-opintojen aikana. Pääasiallisina yhteistyökumppaneina toimivat Oulun Yliopisto ja Oulun Ammattikorkeakoulu.

Opiskelijaa tuetaan työelämään tutumisessa. Hyväksiluetaan lukio-opinnoissa työelämässä saatu kokemus.

Ohjauksen työnjako

Rehtori

Rehtori luo ohjaukselle toimintaedellytykset, joissa erilaisten ohjausmenetelmien ja työnjakojen toteuttaminen on mahdollista. Rehtori tukee toiminnallaan opinto-ohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja koko oppilaitoksen yhteistä ohjaustoiminnan suunnittelua. Rehtorin tehtävänä on tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista.

Rehtori tekee hallinnolliset päätökset (esim. opiskelijaksiotto, lukion vaihto, erottaminen ja siihen liittyvät keskustelut, todistukset, osaamisen tunnustaminen). Rehtori laatii opintotarjottimen ja myöntää pitkät poissaolot opetuksesta.

Opinto-ohjaaja

Opinto-ohjaajalla on päävastuu ohjauksen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta rehtorin ja ryhmänohjaajien tukemana. Opinto-ohjaaja vastaa myös opinto-ohjauksen käytännön järjestelyistä. Opinto-ohjauksen muotoja ovat yksilöohjaus, moduulimuotoinen luokkaohjaus ja pienryhmäohjaus.

Opinto-ohjaajan vastuulla ovat opiskelijoiden ohjaukselliset kysymykset, jotka liittyvät hakeutumiseen korkeakouluopintoihin, II asteen ammatilliseen koulutukseen tai muuhun koulutukseen. Tämä ohjausprosessi kestää koko lukioajan, joten opinto-ohjaajalle on osoitettava riittävästi resursseja henkilökohtaisen ohjauksen ja pienryhmäohjauksen mahdollistamiseksi. Opinto-ohjaaja opastaa opiskelijoita käyttämään tarjolla olevia tietolähteitä ja yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita.

Ryhmänohjaaja

Lukion opiskelija kuuluu ryhmään, jonka ohjauksesta vastaa ryhmänohjaaja. Lukio-opintojen alussa ohjauksen pääpaino on ryhmän jäseniin, ryhmänohjaajaan ja uuden koulun toimintatapoihin tutustumisessa. Ryhmänohjaaja huolehtii koulun yhteisten asioiden tiedottamisesta ryhmälleen.

Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opiskelijoiden poissaoloja ja opintojen etenemistä eli moduuli- ja opintopistekertymiä. Hänelle varataan mahdollisuus ryhmänsä opiskelijoiden henkilökohtaiseen ja pienryhmäohjaukseen koko ryhmän ohjaustuokioiden lisäksi.

Ryhmänohjaaja toimii ennalta ehkäisevässä roolissa siten, että hän puuttuu ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuneisiin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. Ryhmänohjaajan on tiedotettava havainnoistaan opinto-ohjaajalle tai muulle opiskelijahuoltohenkilöstöön kuuluvalle. Ryhmänohjaaja vastaa yhteydenpidosta oman ryhmänsä opiskelijoiden huoltajiin.

Ryhmänohjaaja seuraa oman ohjausryhmänsä opiskelijoiden ylioppilastutkinnon etenemistä yhteistyössä aineenopettajien, opinto-ohjaajien ja rehtorin kanssa.

Aineenopettaja

Aineenopettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa koko lukio-opintojen ajan sekä auttaa kehittämään oppimisen taitoja ja valmiuksia omassa aineessaan.

Aineenopettaja jakaa oman aineensa osalta ajantasaista työelämä- ja jatko-opintotietoa korkeakouluista sekä opiskelijaa mahdollisesti muusta kiinnostavasta koulutuksesta. Aineenopettajan tulee tarvittaessa perehtyä aineensa korkeakouluopetukseen ja -opiskeluun.

Aineenopettaja toimii myös ennalta ehkäisevässä roolissa ja puuttuu ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuneisiin muutoksiin sekä opiskeluvaikeuksiin. Aineenopettaja tiedottaa havainnoistaan ryhmänohjaajalle, opinto-ohjaajalle tai muulle opiskelijahuoltohenkilöstöön kuuluvalle. Aineenopettajan tulee antaa tukiopetusta ja tukea opiskelijaa oppiaineensa ylioppilastutkinnon kokeen sisältöihin tutustumisessa ja käytäntöihin ja kokeeseen valmistautumisessa.

Erityisopettaja

Erityisopettaja tukee opiskelutaitojen vahvistamista, osallistuu opiskelutaitojen opettamiseen ja opiskelijan ohjaamiseen käyttämään omia vahvuuksiaan oppimisessa. Hän tukee ja vahvistaa opiskelijan myönteistä kuvaa itsestään oppijana. Erityisopettaja osallistuu tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen suunnitteluun. (Esim. selvittää opiskelijoiden lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia ja auttaa löytämään niihin tukitoimia.) Hän vastaa lukiseulojen ja -testien tekemisestä sekä lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden lausunnosta Ylioppilastutkintolautakuntaan ja siihen liittyvän pedagogisen tuen suunnitelman kirjoittamisesta ylioppilastutkintoa ja opintojen suunnittelua varten.

Opiskelija

Lukio-opintojen alkuvaiheessa jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman opintojen suoritusajasta ja sisällöstä. Opiskelijaa ohjataan tekemään suunnitelma siten, että hän pystyy mahdollisimman hyvin arvioimaan omat voimavaransa, jotta opiskeluaikataulusta tulisi mahdollisimman realistinen. Opiskelusuunnitelmassa on otettu huomioon lukiossa tehtävät opinnot, ylioppilaskirjoitukset sekä jatko-opintosuunnitelmat.

Opiskelijaa ohjataan seuraamaan oman opiskelusuunnitelman toteutumista ja tekemään siihen tarvittavat muutokset. Opiskelijan vastuulla on hakeutua henkilökohtaiseen ohjaukseen, jos hän huolestuu opiskelun etenemisestä sekä tuloksista.

Opiskeluaikaa voidaan lyhentää tai pidentää, mikäli opiskelijan etu vaatii opiskeluajan muuttamista tyypillisestä kolme vuotta kestävästä lukiokoulutuksesta. Opiskelijan tulee opiskella lukion oppimäärä kuitenkin enintään neljässä lukuvuodessa.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma koostuu seuraavista osista:

1) opiskelusuunnitelma

Aikaisempi koulutus ja muu osaaminen.

Suomen / ruotsin kielen taito ja muu kielitaito sekä kielenopiskeluvalmiudet.

Hyväksi luettavat opinnot ja/tai oppimäärät sekä muu hyväksi luettava osaaminen.

Suoritettavat opinnot; lukio-opinnoissa eteneminen, opintojaksovalinnat.

Opiskeluolosuhteet, opintojen suorittamistavat ja mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt.

Opiskeluvalmiudet ja mahdollinen tuen tarve.

Korkeakouluissa ja mahdollisesti muissa oppilaitoksissa toteutettavat opiskelu- ja / tai tutustumisjaksot.

Työelämän tutustumisjaksot.

Arvioitu opiskeluaika.

2) ylioppilastutkintosuunnitelma

3) jatko-opinto- ja urasuunnitelma.

Oulun normaalikoulun lukion henkilökunnan työnjako

	Rehtori	OPO	RO	AO	EO	Kanslia	TH	Kuraattori ja
	Rehtori	OPO	RO	AO	EO	Kanslia	TH	psykologi

Ajantasainen työelämätietous				X
Ammatilliseen koulutukseen tutustuminen		X		X
Arvioinnin seuranta			X
Erityisjärjestelyt ylioppilaskirjoituksiin	X			X	X
Erityisopetukseen ohjaaminen, lukilausunnot		X	X	X	X			X
ja opiskelun tukitoimet		X	X	X	X			X
Henkilökohtainen opintosuunnitelma		X
Jatko-opintosuunnitelman tekeminen		X
Korkeakouluihin tutustuminen		X		X
Korotus- ja uusintakuulustelut				X		X
Opintojaksotarjottimen tekeminen	X
Opintojaksovalinnat		X	X
Opintojen itsenäinen tekeminen	X			X		X
Opintojen keskeyttäminen	X	X
Opintomenestyksen seuranta			X
Opinto-ohjauksen tunnit		X
Opinto-ohjelman muutokset		X
Opintopistemäärän seuranta (150 op.)		X	X
Opintotukiasiat						X
Opiskelutaidot			X	X	X			X
Pedagogisen tuen suunnitelmien laatiminen			X		X
Poissaolojen seuranta			X	X
Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tuki	X	X	X	X	X		X	X
Ryhmänohjaajien konsultointi	X	X			X			X
Ryhmänohjauksen tunnit			X
Tiedotustilaisuudet	X	X	X
Työelämään tutustuminen		X		X
Uusien opiskelijoiden perehdyttäminen	X	X	X					X
Vanhempainillat	X	X	X
Yhteydenpito opiskelijoiden koteihin	X		X		X			X
Yhteydet muihin oppilaitoksiin	X	X
Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen	X					X
Ylioppilaskirjoitussuunnitelman tekeminen		X
Ylioppilaskirjoitustiedotus	X

4.2 Erityisopetus ja muu oppimisen tuki

Lukiolain mukaan opiskelijalla, jolla on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti (lukiolaki 714/2018, 28 § 1 mom.). Erityisopetus ja muu oppimisen tuki mahdollistavat opiskelijoiden yhdenvertaisen aseman. Keskeisiä asioita ovat oppimisen esteettömyys ja saavutettavuus sekä oppimisen vaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa sekä edistää hänen hyvinvointiaan ja jaksamistaan. Lisäksi tavoitteena on antaa valmiuksia jatko-opintoihin siirtymiseen.

Opiskelijalla on oikeus saada tukea riippumatta siitä, mistä syistä oppimisvaikeudet johtuvat. Oppimisvaikeudet voivat johtua esimerkiksi luku- ja kirjoitusvaikeuksista, matemaattisista tai tarkkaavuuden vaikeuksista, sairaudesta, vammasta tai elämäntilanteesta.

Lukiolain (714/2018) 28 §:n 2 momentin mukaan tuen tarvetta tulee arvioida opintojen alussa sekä säännöllisesti opintojen edetessä. Opettajat arvioivat tuen tarvetta yhdessä opiskelijan ja tarvittaessa huoltajan kanssa. Arvioinnissa voivat opiskelijan suostumuksella olla mukana myös tuen järjestämisen kannalta tarpeelliset asiantuntijat. Tuen tarpeen tunnistaminen voi perustua myös perusopetuslain (628/1998, muutettu lailla 1288/2013) 40 §:n perusteella siirrettävään koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömään tietoon tai opettajien ja muun henkilöstön havaintoihin. Lisäksi tuen tarpeen arvioinnissa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, kuten alkuseulontoja.

Tukitoimien suunnittelu ja toteutus aloitetaan mahdollisimman varhain. Opiskelijaa opettavat opettajat suunnittelevat tukitoimet yhdessä opiskelijan kanssa. Tukitoimet voidaan tarvittaessa ja opiskelijan suostumuksella suunnitella yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tukitoimet kirjataan opiskelijan pyynnöstä henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (lukiolaki 714/2018, 28 § 2 mom.). Opettajat huolehtivat siitä, että opiskelijalla on tieto mahdollisuudesta saada tukitoimet kirjattua. Tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, ja mahdolliset muutokset kirjataan edellä mainitulla tavalla.

Lukiolain (714/2018) 28 §:n 1 momentin mukaan tukitoimet toteutetaan opetushenkilöstön yhteistyönä. Myönteinen ja kannustava palaute edistää opiskelijan käsitystä itsestään oppijana. Samalla opiskelijan itsearviointitaidot sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat. Opettajat ohjaavat opiskelijaa oppimaan oppimisen taidoissa, kantamaan vastuuta oppimisestaan ja työskentelystään sekä käyttämään kullekin oppiaineelle ominaisia opiskelustrategioita.

Oppimisen tuki merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Oppimisen tukea voivat olla esimerkiksi opetuksen eriyttäminen, tukiopetus ja muut pedagogiset ratkaisut. Lisäksi opiskelijaa voidaan tukea yksilökohtaisesti suunnitellulla monipuolisella opinto-ohjauksella ja ryhmänohjaajan tuen avulla sekä hyödyntämällä erilaisia opintojen valintamahdollisuuksia. Opiskelijan oppimista voidaan edistää myös tarjoamalla oppimista ja hyvinvointia lisääviä lukion oppimäärään sisältyviä opintoja, jotka antavat tukea esimerkiksi opiskelutaitoihin, elämänhallintaan tai matematiikan ja muiden oppiaineiden opiskeluun.

Erityisopetus on erityisopettajan antamaa opetusta, joka tukee aineenopetusta. Erityisopetus voidaan toteuttaa yhteisopettajuutena, ryhmämuotoisena opetuksena tai yksilötukena. Erityisopettaja tiedottaa opiskelijoita heti lukion alussa erityisopetuksen eri tukimuodoista ja niiden saavutettavuudesta. Huoltajia asiasta tiedotetaan lukion ensimmäisessä vanhempainillassa.

Erityisopettaja arvioi opiskelijan tukitoimien tarpeellisuuden lukion alussa NMI:n instituutin Digiluki-seulaa käyttäen. Lisäksi tukitarvetta arvioidaan opiskelijalle suoritettavien haastattelujen ja havaintojen perusteella, sekä aineenopettajilta ja oppilaanohjaajalta saadun tiedon valossa, sekä tarvittaessa yksilötestausta käyttäen.

Erityisopetus on esimerkiksi opiskelutaitojen opettamista sekä opiskelijan ohjaamista käyttämään omia vahvuuksiaan oppimisessa. Tukea tarvitsevan opiskelijan oppimiseen ja opetukseen liittyvissä kysymyksissä tehdään yhteistyötä muiden aineenopettajien ja ryhmänohjaajan kanssa.

Lukiolain (714/2018) 29 §:n mukainen opiskelun poikkeava järjestäminen voi koskea myös erityisopetusta tai muuta oppimisen tukea tarvitsevaa opiskelijaa. Opiskelun poikkeava järjestäminen tarkoittaa, että opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja lukiokoulutuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään ja paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään. Poikkeavat järjestelyt tehdään vain niiltä osin kuin ne ovat välttämättömiä, ja ne kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Poikkeava järjestely voidaan tehdä opiskelijan hakemuksesta tai hänen suostumuksellaan.

Opiskelijaa ohjataan tarvittaessa hakemaan avustajapalveluita, erityisiä apuvälineitä ja muita palveluita. Opiskelijan jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemisessa voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon palvelujen tai tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. Erityisopetuksen ja muun oppimisen tuen rinnalla opiskelijalla on oikeus saada myös yksilökohtaista opiskeluhuoltoa.

Tukea tarvitsevan opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä arvioidaan monipuolisesti. Näin turvataan tukea tarvitsevalle opiskelijalle mahdollisuus osoittaa osaamistaan eri tavoin esimerkiksi tilanteissa, joissa kirjallinen tuottaminen on haastavaa. Osaamisen osoittamisen tavat ja tilanteet suunnitellaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Arvioinnissa käytettäviä yksilöllisiä järjestelyjä ovat esimerkiksi lisäajan antaminen arviointitilanteissa, materiaalin kirjasinkoon suurentaminen tai mahdollisuus käyttää erillistä näyttöä. Arvioinnissa voidaan käyttää myös muita tarkoituksenmukaisia erityisjärjestelyjä. Tarvittavat tukitoimet kirjataan wilmaan Pedagogisen tuen –lomakkeeseen.

Ylioppilastutkinnon kokeiden erityisjärjestelyistä tiedotetaan opiskelijalle heti lukio-opintojen alkaessa ja aina tarpeen mukaan. Opiskelijalle annetaan mahdollisuus kokeilla erityisjärjestelyjä lukio-opintojen aikana, jotta niiden tarvetta ja toimivuutta voidaan arvioida. Tarvittaessa opiskelijaa ohjataan tarvittavien lausuntojen hankkimisessa ja erityisjärjestelyjen hakemisessa ylioppilastutkinnon kokeita varten.

4.3 Opiskeluhuolto

Arvio opiskelijahuollon kokonaistarpeesta

Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta.

Oulun normaalikoulun lukiossa opiskelee noin 250 opiskelijaa. Samassa rakennuksessa toimii normaalikoulun yläkoulu. Normaalikoulun lukioon tullaan yhteishaun kautta, ja opiskelijoiden koulumenestys on ollut perusasteella hyvä.

Oulun normaalikoulun opiskelijahuollosta vastaa Oulun kaupunki. Terveydenhoitaja, koulukuraattori ja –psykologi ovat tavattavissa koululla kerran viikossa ja muulloinkin sopimuksen mukaan.

Käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista tiedotetaan sekä lukiolaisia että heidän huoltajiaan koulun kotisivuilla, vanhempainilloissa sekä Wilman kautta. Lukiolaiskurssilla opiskeluhuoltohenkilöstö esittäytyy uusille opiskelijoille ja pitää heille oppitunteja.

Erityisopettajat osallistuvat opiskelijahuoltoon tukien lukiolaisia luki- ja oppimisvaikeuksissa sekä yksilöllisissä ongelmissa.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat

Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyys, turvallisuus, esteettömyys ja hyvinvoinnin edistäminen. Tavoitteena on myös edistää osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvää opiskelua. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ohjaavat toimintaa.

Oulun normaalikoulun lukion opiskeluhuoltoryhmät

Ohjausryhmä

Oulun normaalikoulun opiskeluhuollon ohjausryhmä koordinoi koko harjoittelukoulun opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista. Ryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa lukuvuodessa ja sen jäseniksi on valittu edustajia kaikilta kouluasteilta.

Lukion opiskeluhuoltoryhmä

Oulun normaalikoulun lukion yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä vastaa lukion yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmä kokoontuu 2-3 kertaa lukukaudessa. Syksyn ensimmäisessä tapaamisessa kartoitetaan lukuvuoden ajankohtaisia tarpeita ja suunnitellaan toimenpiteet, joilla opiskelijoiden hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan lukuvuoden aikana. Ryhmä tekee tarvittaessa yhteistyötä nuorisotoimen, lastensuojelun, poliisin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa.

Monialainen asiantuntijaryhmä

Yksilökohtainen monialainen asiantuntijaryhmä kootaan tarvittaessa opiskelijan tueksi hänen suostumuksellaan. Ryhmän toiminta käynnistyy opiskelijan, hänen ryhmänohjaajansa, opettajan, huoltajan tai muun henkilön toimesta silloin, kun herää huoli opiskelijan hyvinvointiin, terveyteen tai opiskeluun liittyvässä asiassa.

Terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa, ja se on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän yhtenä tärkeänä tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä turvallisuuden lisäämiseksi.

Opiskelijoille tehdään kouluterveyskysely joka toinen vuosi, ja siinä esiin tulleita ongelmia käsitellään opiskeluhuoltoryhmässä ja henkilökunnan kanssa. Myös jaksonvaihtopäiviä käytetään esiin tulleiden ongelmien käsittelyssä. Välivuosina tehdään muita kyselyitä ja toimintakulttuurin kehittämistä esimerkiksi sähköisten kyselyjen avulla.

Uudet lukiolaiset perehdytetään lukio-opiskeluun kolmen ensimmäisen koulupäivän aikana, jolloin heidät myös ryhmäytetään. Myös lukiolaiskurssilla tuetaan lukion aloitusta, valintojen tekemistä ja ryhmän yhteenkuuluvuutta.

Poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen

Poissaolot merkitään Wilmaan. Ryhmänohjaajat ja aineenopettajat seuraavat poissaolojen määrää ja keskustelevat opiskelijoiden kanssa. Tarvittaessa palaveerataan huoltajien kanssa, ohjataan kuraattorille tai psykologille. Opiskelijoille tiedotetaan poissaolojen vaikutuksesta ja sovitaan yhteisistä käytänteistä

Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Toiminta uhka- ja vaaratilanteissa on kuvattu koulun pelastus- ja kriisisuunnitelmissa, joka päivitetään aina tarvittaessa, vähintään jokaisen lukuvuoden alussa ja johon kaikilla koulun kiinteistössä toimivalla aikuisella on velvollisuus perehtyä. Toimintaa uhka- ja vaaratilanteissa harjoitellaan sekä henkilökunnan että oppilaiden kanssa. Kriisisuunnitelmassa on ohje toiminnalle poikkeustilanteissa, joka käsittää esimerkiksi toiminnan onnettomuuksien tai kuolemantapausten kohdalla.

Koulussamme yläkoulun ja lukion yhteinen kriisiryhmä. Ryhmään kuuluvat johtava rehtori, asterehtorit, vararehtorit, erityisopettajat, terveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja opinto-ohjaajat. Ryhmää johtaa ja tiedottamisesta vastaa johtava rehtori. Kriisin kohdatessa ensisijainen vetovastuu on sillä rehtorilla, jonka oppilaasta on kyse. Mikäli ensisijainen asterehtori ei ole paikalla, korvaa hänet toinen asterehtori. Tämän jälkeen vararehtorit.

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä on yhteinen koko Normaalikoulussa.

Oulun normaalikoulussa toteutetaan KiVa-koulua (kiusaamisen vastainen koulu) ja sen käytäntöjä, jotka voidaan tarpeen mukaan ottaa käyttöön myös lukiossa.

Oulun normaalikoulussa pyritään ennaltaehkäisemään väkivalta-, kiusaamis- ja häirintätilanteet ja ilmi tulleeseen häiriökäyttäytymiseen puututaan aina. Koulun velvollisuus on puuttua tilanteeseen ja lähteä ratkaisemaan häiriökäyttäytymistä tilanteeseen sopivalla tavalla sekä järjestää tarvittava tuki, hoito ja jälkiseuranta tilanteen osapuolille.

Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Opiskeluterveydenhuollossa ja terveystiedon opetuksessa on keskeisenä näkökulmana ehkäisevä terveydenhuolto. Terveydenhoitaja voi tarvittaessa toimia asiantuntijana eri oppitunneilla. Yhteisöllistä toimintaa voivat olla esimerkiksi eriaiheiset terveyspysäkit, joiden toteuttamiseen osallistuu terveydenhoitajan kanssa muuta opiskeluhuollon henkilökuntaa tai muita yhteistyökumppaneita.

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

Opiskelijahuoltopalveluiden järjestäminen, keskinäinen työn- ja vastuunjako ja palveluiden järjestämiseen tarvittava yhteistyö

Terveydenhoitaja

Lukiolaisten opiskeluterveydenhuollosta vastaa pääasiassa terveydenhoitaja. Hänen työ muodostuu oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön edistämisestä, yhteistyöstä muun opetus- ja opiskeluhuollon henkilöstön kanssa sekä opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn seuraamisesta ja edistämisestä.

Opiskeluterveydenhuollossa pyritään tunnistamaan opiskelijan tuen tarpeet ja järjestämään tarvittava tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö tukee yhteistyössä muun opiskelijahuollon kanssa erityisesti niitä opiskelijoita, joilla on vaikeuksia opinnoissa, kotona tai sosiaalisissa toimintaympäristöissä. Terveydenhoitaja toimii mm. monialaisen opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä tuoden opiskelijahuoltoon terveydenhuollollisen ammattiosaamisensa. Opiskelijakohtaisten terveystarkastusten lisäksi terveydenhoitaja osallistuu opiskelijahuoltoryhmän palavereihin sekä seuraa ja edistää opiskeluyhteisön hyvinvointia.

Vastaanotto ajoista ja kouluterveydenhuollon palveluista tiedotetaan lukioittain lukuvuoden alussa. Terveydenhoitajan päivystysaika suunnitellaan palvelemaan käytäntöä kussakin oppilaitoksessa erikseen. Terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen jokaiselle ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalle ja se on pohjana ennaltaehkäisevälle terveyskasvatukselliselle työlle. Opiskelijalle sovitaan kontrollikäyntejä terveyden seuraamiseksi, mikäli hänen hyvinvointinsa niin edellyttää. Tarvittaessa opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin. Opiskelija voi myös itse varata tarvittaessa ajan vastaanotolle.

Koulukuraattorii ja –psykologi

Kuraattori - psykologityöpari toteuttaa yksilöllistä opiskeluhuoltoa nuorten ja heidän perheidensä kanssa yhteistyössä oppilaitoksen muun henkilökunnan sekä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Kuraattori- ja psykologityöllä yksilöllisessä opiskeluhuollossa tuetaan ennaltaehkäisevästi ja voimavarakeskeisesti nuorten psyykkisiä ja sosiaalisia valmiuksia sekä opiskeluedellytyksiä.

Ensiyhteydenotto opiskelijaa koskettavassa asiassa voidaan tehdä kummalle tahansa työparista (kuraattorille tai psykologille). Arvioinnin nuoren ja/tai hänen perheensä tuen tarpeesta tekee joko jompikumpi työntekijä tai työpari yhdessä. Oppilaitoksen henkilökunta voi konsultoida kuraattoria tai psykologia puhelimitse tai erikseen oppilaitokselle sovittavina aikoina. Kuka tahansa lukion henkilökuntaan kuuluva voi huolen herätessä olla yhteydessä nuoren asiassa kuraattoriin tai psykologiin. Kuraattorin ja psykologin asiakasvastaanotto tapahtuu joko lukion työtilassa tai kuraattori-psykologi työparin toimistotiloissa Tuirassa.

Kuraattori- ja psykologityön painopiste on yhteisötason opiskeluhuoltotyössä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa kuraattori ja psykologi toteuttavat osallistumalla koko oppilaitoksen hyvinvointityötä koordinoivan ja suunnittelevan opiskeluhuoltoryhmän työhön. Muuta yhteisöllistä opiskeluhuoltoa kuraattori ja psykologi toteuttavat oppilaitoksessa lukuvuosittain tehdyn suunnitelman mukaisesti yhteistyössä oppilaitoksen muun henkilökunnan sekä yhteistyötahojen kanssa. Työmuotoina opiskeluhuoltoryhmän toiminnan lisäksi tänä lukuvuonna ovat mm. opettajien infotilaisuudet, vanhempain aamukahvit, luokkaryhmätyöskentely, ryhmäyttäminen sekä oppilaitoksen hyvinvointi- ja tapahtumapäivät.

Kuraattorin ja psykologin työstä tiedotetaan vanhempainilloissa, Wilmassa, oppilaitoksen internet-sivuilla, opinto-oppaissa sekä erikseen alkusyksyisin mm. ryhmänohjaajien tunneilla.

Erityisopettaja

Oulun normaalikoulun opiskelijat saavat tarvittaessa erityisopettajan tukea oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin ja oppimisstrategioiden löytämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen. Tuki voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmämuotoisena. Yksilömuotoinen tuki toteutetaan tuki- ja ohjauskeskusteluilla opiskelijan yksilöllisten tarpeiden pohjalta.

Ryhmämuotoisena toteutetun tuen painopiste on psyykkisten opiskeluesteiden, kuten jännittämisen ja stressinhallinnan alueilla, ja tuen toteuttamisessa hyödynnetään vertaistuellisia elementtejä ohjatusti.

Erityisopettaja tekee lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kartoituksen kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja yksilöllisen luki -testin sitä tarvitsevalle. Erityisopettaja kirjoittaa tarvittaessa lausunnon lukihäiriöstä ylioppilastutkintoa varten sekä osallistuu yhteisötason opiskelijahuoltotyöryhmän työhön.

Ohjeet monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamisesta ja menettelytavoista yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä

Koulun työntekijä, jolla herää huoli opiskelijan hyvinvoinnista, voi ehdottaa opiskelijalle monialaisen asiantuntijaryhmän perustamista. Alaikäisen opiskelijan kohdalla yleensä myös huoltajaa tiedotetaan tästä mahdollisuudesta.

Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön.

Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen.

Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Jos alaikäisellä tai muutoin vajaavaltaisella ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan.

Opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 3 momentissa säädetään.

Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajaansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista tai kyseessä ole lastensuojelullinen asia. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluita.

Opiskeluhuoltokertomuksen lomake löytyy sähköisestä opettajainhuoneesta ja kertomuksia säilytetään lukion rehtorin huoneessa kassakaapissa.

Yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa

Opintojen ohjauksessa opinto-ohjaajat ja ryhmänohjaajat toimvat yhteistyössä. Jatko-opintojen suunnittelussa päävastuu on opinto-ohjaajalla. Tarvittaessa perustetaan monialainen asiantuntijaryhmä.

4.4 Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä

Lukiolain (714/2018) 40 §:n 1 momentin mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tulee suojata opiskelijaa kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Lukiolain 30 §:n 2 momentin mukaan opiskelijan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja vältettävä toimintaa, joka voi vaarantaa muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Lukioyhteisön yhteistyö ja erilaiset pedagogiset ratkaisut luovat edellytyksiä hyvän työrauhan rakentumiselle. Lukiokoulutuksen järjestäjällä on oikeus käyttää myös lukiolain mukaisia kurinpitokeinoja.

Lukiolain 40 §:n 3 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän tulee paikallisen opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallitus antaa määräykset suunnitelman laatimisesta lukion opetussuunnitelman perusteissa. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös lukion järjestyssääntöjen toteutumista.

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain lainmukaisia keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla oikeassa suhteessa tekoon, eikä niitä saa käyttää asiaan kuulumattomassa tarkoituksessa, kuten kostamis- tai loukkaamistarkoituksessa.

Koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista yhteistyössä lukion henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Ennen suunnitelman hyväksymistä tai sen päivittämistä koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa ja lukion henkilöstöä sekä varata lukion kaikille opiskelijoille mahdollisuus ilmaista mielipiteensä siitä. Yhteistyö opiskelijoiden huoltajien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaistahojen kanssa tukee suunnitelman laatimista ja toteuttamista.

Suunnitelman kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista tulee sisältää seuraavat asiakokonaisuudet:

menettelytavat rike- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt
periaatteet hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattamiseen kurinpitokeinoja käytettäessä
henkilökunnan perehdyttäminen ja osaamisen varmistaminen kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä
suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpitokeinoista tiedottaminen eri tahoille
yhteistyö eri viranomaistahojen ja huoltajien kanssa
menettelytavat suunnitelman seurantaa sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten.

Suunnitelma voi sisältyä paikalliseen opetussuunnitelmaan, tai se voi olla erillinen.

Oulun normaalikoulun lukion kurinpitosuunnitelma

Turvallinen opiskeluympäristö

Lukiolain 7. luvun 40 §:n (714/2018) mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tulee suojata opiskelijaa kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Oulun normaalikoulun kurinpitosuunnitelma perustuu lukiolakiin ja sen säännöksiin.

Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.

Lukioyhteisön yhteistyö ja erilaiset pedagogiset ratkaisut luovat edellytyksiä hyvän työrauhan rakentumiselle. Lukiokoulutuksen järjestäjällä on oikeus käyttää myös lukiolain mukaisia kurinpitokeinoja.

Lukiolaissa todetaan lukiolaisten velvollisuuksiksi (Lukiolaki (714/2018, 30§) seuraavaa:

Opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijan poissaoloa koskevista menettelyistä.
Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Opiskelijan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja vältettävä toimintaa, joka voi vaarantaa muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.

Opiskelijan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974), (30.12.2013/1268).

Kurinpito

Lukiolain 41§:n mukaan opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat kurinpitorangaistuksia.

Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.

Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, häneltä voidaan tutkimuksen ajaksi pidättää oikeus opiskeluun, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.

Kurinpitotoimet

Ennen lukiolain 41 §:n 1 tai 4 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti taikka epäilty rikos tai siihen liittyvä seikka, kuultava opiskelijaa ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on opiskelijan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Muista 41 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa oppilaitoksen sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Edellä 41 §:n 1 ja 4 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä tulee antaa päätös ja 41 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata.

Opiskelijan määräaikaista erottamista tai asuntolasta erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, ellei koulutuksen järjestäjä tai hallinto-oikeus toisin päätä.

Päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta tai asuntolasta erottamisesta päätetään.

Oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta ja opiskelusta pidättämisestä sekä kirjallisen varoituksen antamisesta päättää koulutuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin tai koulutuksen järjestäjän niin päättäessä rehtori. Rehtorille voidaan antaa toimivalta päättää korkeintaan kolme kuukautta kestävästä oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta.

Edellä 41 §:n 2 momentissa tarkoitetusta opiskelijan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi ja opiskelijan määräämisestä poistumaan muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, päättää oppituntia tai muuta opetustilaisuutta pitävä opettaja. Mainitussa lainkohdassa tarkoitetusta opiskelijan määräämisestä poistumaan oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta päättää rehtori tai opettaja. Mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä päättää rehtori.

Kurinpitotoimien täytäntöönpano

Lukiolain 43§:n mukaisesti rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata 41 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa oppilaitoksen alueelta opiskelija, joka ei poistu saatuaan tiedon 41 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.

Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Oulun normaalikoulun lukiossa opetuksen järjestäjänä toimii Oulun yliopisto. Tieto tapahtuneesta toimitetaan kolmannelle osapuolelle oppilaitoksen sisällä.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Kurinpitotoimet ja syyte yleisessä tuomioistuimessa

Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä (Lukiolaki 714/2018, 44§).

Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti.

Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi tai erottaa opiskelija-asuntolasta, jos se opiskelijan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua.

Esineiden tai aineiden haltuunotto koulupäivän aikana

Rehtorilla ja opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa opiskelijalta 40 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine (Lukiolaki 714/2018, 45§).

Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain opiskelijan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita.

Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa haltuunotossa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Tässä pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai koulutuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen koulutukseen tai toimintaan.

Opiskelijan tavaroiden tarkistaminen

Lukiolain 46 §:n mukaisesti opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa olevat oppilaitoksen säilytystilat sekä päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 40 §:n 2 momentissa tarkoitetun esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos on ilmeistä, että opiskelijan hallussa on tällaisia esineitä tai aineita ja opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.

Opiskelijalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy.

Tarkastajan tulee olla opiskelijan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva. Opiskelijan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.

Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.

Haltuun ottamisen ja tarkastamisen yleiset periaatteet

Edellä 45 ja 46 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti (Lukiolaki (Lukiolaki 714/2018, 47§). Toimenpiteillä ei saa puuttua opiskelijan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja opiskelijan tarkastamisessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee oppilaitoksissa suunnitella ja ohjeistaa.

Edellä 45 §:n mukaisten voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle. Opiskelijan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee kirjata. Haltuun ottamisesta ja tarkastamisesta on ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajille mahdollisimman pian.

Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen

Lukiolain 48 §:n mukaisesti edellä 45 §:ssä tarkoitetut opiskelijalta haltuun otetut esineet ja aineet luovutetaan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle tai, jos opiskelija on täysi-ikäinen, hänelle itselleen. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos opiskelijalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan.

Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi. Opiskelijalle itselleen luovutettavat esineet ja aineet luovutetaan työpäivän päätyttyä.

Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa haltuunottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen tulee kirjata.

Henkilökunnan perehdyttäminen ja osaamisen varmistaminen

Henkilökunnan perehdyttäminen kurinpidollisten toimien käyttöön toteutetaan vuosittain lukuvuoden alussa. Koulun rehtoritiimissä ja suunnitteluryhmässä käsitellään kurinpidollisia asioita ja lainsäädännön uudistuksia, jotta koko henkilöstöllä on uusin tieto. Henkilöstön osaamisen varmistamiseksi voidaan järjestää erillisiä koulutuksia. Tarvittaessa mahdollistetaan osallistuminen asiaan liittyviin ajankohtaiskoulutuksiin.

Tiedottaminen

Kurinpitosuunnitelma on osa koulun opetussuunnitelmaa. Lukion opiskelijakuntaa kuullaan kurinpitosuunnitelmaa laadittaessa ja sitä päivittäessä. Lukion opiskelijoita ja huoltajia tiedotetaan kurinpitosuunnitelmasta lukio-opintojen alussa ja ajantasainen suunnitelma on nähtävillä koulun pedanet –sivustolla opetussuunnitelman yhteydessä.

Menettelytavat suunnitelman seurantaa sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten

Menettelytavat tämän suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten ovat lähinnä määrällisiä ja asiasisällöllisiä kokonaisuuksia. Oulun normaalikoulun lukiossa seurataan toimenpiteiden kokonaismäärää, toistuvuutta ja rikkeiden syitä: kuinka paljon on tehty kurinpitotoimia hallintopäätösten mukaisesti ja mistä syistä ne on tehty. Lisäksi seurataan, riittävätkö yksittäiset kurinpidolliset keinot ongelman ratkaisemiseksi ja rikkeen toistuvuuden ennaltaehkäisyksi.

Edellä mainitut anonyymit seurantatiedot käsitellään koulun johtoryhmässä ja tarvittaessa koulun johtokunnassa. Lisäksi ne käsitellään opiskelijahuoltoryhmässä.

	Toimenpiteiden vaiheet
Oppitunnin häirintä Vilpin yritys Myöhästely Luvattomat poissaolot Tupakkatuotteiden käyttäminen koulun alueella	Opettaja ojentaa opiskelijaa tai määrää opiskelija poistumaan opetustilasta	Ryhmänohjaaja ja rehtori puhuttelevat opiskelijan ja kertovat seuraamukset. Jos opiskelija on alle 18-vuotias, otetaan yhteyttä kotiin.	Rehtori antaa kirjallisen varoituksen.
Opiskelija käyttäytyy uhkaavasti. Opiskelija menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen järjestystä. Opiskelija esiintyy päihteiden vaikutuksen alaisena koulupäivän aikana tai muussa koulun järjestämässä tilaisuudessa.	Rehtori antaa kirjallisen varoituksen tai erottaa opiskelijan enintään kolmeksi päiväksi	Koulun johtokunta erottaa opiskelijan enintään vuodeksi.
Opiskelija on ilman pätevää syytä tai lupaa poissa opetuksesta useita viikkoja.	Rehtori lähettää opiskelijalle kirjeen, jossa opiskelijalle annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi.	Lukion rehtori katsoo opiskelijan eronneeksi ja ilmoittaa siitä kirjeitse.

4.5 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä

Kaikkien opiskelijoiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Opiskelijan kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan lukio-opetuksessa huomioon. Jokaisen opiskelijan kieli- ja kulttuuri-identiteettejä tuetaan monipuolisesti. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään ja kunnioittamaan perustuslain mukaista oikeutta jokaisen omaan kieleen ja kulttuuriin. Opiskelijaa ohjataan tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa.

Tavoitteena on ohjata kaikkia opiskelijoita arvostamaan kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä ja siten vahvistaa jokaisen opiskelijan kielellistä tietoisuutta ja metakielellisiä taitoja. Lukio-opiskeluun voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita.

Lukiokoulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan lukiolain (714/2018) 14 §:n 1 momentin mukaisesti antaa muulla kuin edellä mainitulla opiskelijan omalla kielellä. Paikalliseen opetussuunnitelmaan tulee tällöin kirjata, missä oppiaineissa, minkä verran ja millä tavoin edellä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa.

Saamelaiset ja saamenkieliset

Saamelaisopiskelijoiden opetuksessa otetaan huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisopiskelijoiden lukio-opetuksen erityisenä tavoitteena on, että nuoret voivat kasvaa omaan kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä rakentaa omaa identiteettiään. Lukio-opetus voi tukea myös menetetyn alkuperäiskielen uudelleen oppimista ja kielen elvyttämistä. Lukio-opetus edistää oman historian, kulttuurin ja usean valtion alueelle ulottuvan saamelaisyhteisön tuntemusta sekä tietoisuutta saamelaisista yhtenä maailman alkuperäiskansoista ja antaa mahdollisuuksia perinteisen tiedon oppimiseen. Lukio-opetus edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia saamen kielen ja saamenkielisiin korkea-asteen opintoihin Suomessa ja naapurimaissa.

Suomessa puhuttuja saamen kieliä – inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea – voidaan opettaa lukiossa lukiolain (714/2018) 15 §:n mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä. Saamen kieltä voidaan opettaa myös vieraan kielen eripituisina oppimäärinä tai lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Saamen kieltä voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä, vaikka lukio ei antaisikaan opetusta saamen kielellä. Saamea äidinkielenä opiskeleville opiskelijoille opetetaan suomen kieltä tai ruotsin kieltä joko erillisen saamenkielisille tarkoitetun oppimäärän tai suomen kieli ja kirjallisuus- tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Saamelaisille opiskelijoille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta oppia saamea omassa ympäristössään, voidaan tarjota saame vieraana kielenä -opetusta. Opetusta voidaan järjestää myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja etäopetuksena.

Saamen kieli voi olla lukio-opetuksen opetuskieli, ja perusopetuksessa saamenkielistä opetusta saaneille opiskelijoille pyritään turvaamaan saamenkielisen opetuksen jatkuminen myös lukiossa. Saamenkielisen opetuksen erityisenä tavoitteena on opiskelijoiden tukeminen heidän kasvamisessaan kaksikielisyyteen. Opetus tukee myös saamelaisten yhdenvertaisia opiskelu- ja toimintamahdollisuuksia sekä saamen- että suomenkielisessä yhteisössä. Saamenkielisessä opetuksessa eri oppiaineiden opetus ja opiskelu tukevat saamen kielen taitojen kehittymistä. Saamenkielisessä opetuksessa noudatetaan lukion opetussuunnitelman perusteita ottaen huomioon saamelaisen kulttuurin erityispiirteitä. Opetuksessa painotetaan saamelaisten oman historian sekä saamelaisyhteisön perinteisten elinkeinojen, perinteisen tiedon, saamelaisalueen luonnon sekä saamelaisen musiikki-, kertoma- ja käsityöperinteen tuntemusta. Opetuksen resursseina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille.

Saamen opiskelijoita on tiedotettava heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

Romanit

Romaniopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Lukio-opiskelun erityisenä tavoitteena on, että nuoret voivat kasvaa omaan kieleensä, kulttuuriinsa ja yhteisöönsä sekä rakentaa yhteiskunnallista osallisuuttaan ja omaa identiteettiään. Tavoitteena on lisäksi edistää romaniopiskelijoiden siirtymistä jatko-opintoihin.

Romanikieltä voidaan opettaa lukiossa lukiolain (714/2018) 15 §:n mukaisesti äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä. Romanikieltä voidaan opettaa myös lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Romanikielen lukio-opetus edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia sekä kielen elvyttämiseen että romanikielen korkea-asteen opintoihin. Romanikielen opetus lukiossa vahvistaa romaniopiskelijoiden identiteettiä ja antaa heille mahdollisuuksia käyttää kieltään ja ilmaista itseään siten, että huomioidaan heidän kotoaan, yhteisöstään ja perusopetuksesta saamansa taidot ja tiedot sekä heidän oma halunsa ilmaista identiteettiään. Opetus edistää romaniopiskelijoiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista Suomessa ja muissa maissa. Romanikielen opetusta voidaan järjestää myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja etäopetuksena. Opiskelussa voidaan hyödyntää lähiympäristöä, romaniyhteisöä ja romanikielistä mediaa.

Viittomakieliset

Viittomakielisten lukiokoulutuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja ‑kulttuurin rinnalla. Viittomakieltä käyttävät opiskelijat voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia.

Viittomakielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan lukion yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään. Opetuskielenä voi olla suomalainen tai suomenruotsalainen viittomakieli, jolloin suomea tai ruotsia käytetään luku- ja kirjoituskielenä. Viittomakieliä tai niistä johdettuja kommunikaatiomenetelmiä voidaan käyttää myös suomen- tai ruotsinkielisen opetuksen rinnalla. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään viittomakielisiä tulkki- ja yhteiskuntapalveluja. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman sekä kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Viittomakieltä voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääränä, vaikka lukio ei antaisikaan opetusta viittomakielellä. Viittomakieltä äidinkielenä opiskeleville opiskelijoille opetetaan suomen tai ruotsin kieltä joko erillisen viittomakielisille tarkoitetun oppimäärän mukaan tai suomen kieli ja kirjallisuus- tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan.

Koska suomalainen viittomakieli ja suomenruotsalainen viittomakieli ovat vähemmistökieliä, opetuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen opiskeluympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin. Opetusta voidaan järjestää myös yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja etäopetuksena.

Viittomakielisiä opiskelijoita on tiedotettava heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

Muut monikieliset opiskelijat

Muiden monikielisten opiskelijoiden opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan yhteisiä, lukion opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita ja periaatteita huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat, kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli, suomalaisen lukiokoulutuksen ja opiskelukulttuurin tuntemus sekä aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu lukiossa tukevat opiskelijan opetuskielen hallintaa, monikielistä identiteettiä, oman kieli- ja kulttuuritaustan arvostusta sekä kasvua kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

Opiskelijalle, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan. Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑oppimäärä on opiskelijalle tarkoituksenmukainen, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen peruskielitaidossaan on puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, jolloin opiskelijan suomen/ruotsin kielen taito ei anna riittäviä edellytyksiä suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Opiskelijan omaa äidinkieltä voidaan opettaa lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Opiskelijan omaa äidinkieltä voidaan myös opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppimääränä lukiolain (714/2018) 15 §:n mukaan. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus ‑opetus, omakielinen opetus ja opiskelijan oman äidinkielen opetus järjestetään ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä.

Opiskelijoita on informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan ja tukijärjestelyistä lukiossa sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa.

Jos opiskelija on suorittanut lukiokoulutuksen opintoja maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävässä lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, ne voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin.

Kielitietoisuus Oulun normaalikoulun lukiossa

Kielen keskeinen merkitys oppimisessa, opetuksessa, arvioinnissa ja kaikessa toiminnassa tunnistetaan koulussamme. Tämä tarkoittaa kaikkien koulussa opiskeltavien ja opiskelijoiden käyttämien kielten luontevaa näkyvyyttä ja arvostamista. Lisäksi pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia opiskelijoiden omien
kielellisten vahvuuksien käyttämiseen huolimatta siitä, että koulun opetuskieli on suomi. Lukiolaisia voidaan ohjata eri tieteenalojen käsitteiden ymmärtämiseen myös vieraalla kielellä. Opiskelija kirjaa kieliprofiiliinsa kokemuksensa ja kehittymisensä kaikissa hallitsemissaan kielissä.