Kappale 11 - Julkinen talous

 

1. Mitä tarkoitetaan julkisella taloudella?

- Valtion, kuntien, kuntayhtymien ja julkisten sosiaalirahastojen kuten Kelan ja työeläkerahastojen talous
- Sote- ja maakuntauudistuksen myötä maakuntien talous kasvaa merkittäväksi osaksi julkista sektoria
- Joskus myös ev. lut ja ortodoksiset seurakunnat lasketaan julkiseen sektoriin kuuluvaksi ja sitä kautta julkiseen talouteen kuuluvaksi

2. Miten valtio osallistuu kuntien menojen rahoitukseen?

- Maksamalla kunnille ns. valtionosuuksia. Niiden suuruuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten ikärakenne, työttömyysprosentti jne. Valtionosuuksien avulla helpotetaan erityisesti köyhien ja syrjäisten kuntien taloustilannetta

- Kunnat saavat myös osuuden yritysten maksamasta yhteisöverosta. Myös yhteisöveron jakamisessa suositaan köyhiä kuntia

 
3. Mitä kritiikkiä suurta julkista taloutta kohtaan on esitetty?

- Suuri julkinen talous johtaa korkeaan verotukseen, mikä voi hidastaa talouskasvua

- Korkea sosiaaliturvan sekä verotuksen seurauksena syntyvät alhaiset tuloerot voivat johtaa kannustavuusongelmiin ja heikentää tätä kautta työllisyyttä, yritystoimintaa ja muuta taloudellista aktiivisuutta

 
4. Tutki sivun 111 diagrammia. Mistä lähtien Suomen valtion talous on ollut alijäämäinen?

- Vuodesta 2008 alkaen. Tuolloin käynnistynyt kansainvälinen finanssikriisi suisti Suomen talouden taantumaan

- Myös vuosina 1990-1997 kärsittiin alijäämästä. Tuolloin Suomea kohtasi sen itsenäisyyden ajan taloushistorian synkin lama

 
5. Millaisia keinoja valtiolla ja kunnalla on taloutensa alijäämäisyyden hillitsemiseksi?

- Verojen ja maksujen nostaminen, menojen karsiminen, kuntaliitokset, palveluiden ulkoistaminen yksityisille yrityksille, omaisuuden kuten valtionyhtiöiden myynti

 

Kappale 12 – Verotus

1. Millaista verotusjärjestelmää voidaan pitää kaikkein onnistuneimpana?

- Sellainen, joka on siedettävä mahdollisimman monen mielestä. Tällöin verotusjärjestelmä nauttii kohtuullisen laajaa tukea kansalaisten ja yritysten parissa, ja nämä kokevat saavansa verotuksesta myös hyötyä esim. toimivan terveydenhuollon, koulutuksen ja infrastruktuurin muodossa

- Hyvä verojärjestelmä on myös mahdollisimman selkä, jolloin verojen perimiseen tarvittava byrokratia vähenee, mikä vähentää veronkeruun kustannuksia

 

2. Mihin asioihin verotuksen kohdentumisella voidaan vaikuttaa?

 

- Sen avulla voidaan vähentää kansalaisten tuloeroja, jos niin halutaan

- Sen avulla voidaan ohjata kulutustottumuksia haluttuun suuntaan esimerkiksi kansanterveyden tai ympäristön tilan parantamiseksi (esim. alkoholin, tupakan ja polttoaineiden verotus)

- Sen avulla voidaan tukea niitä aloja, joiden tukemista pidetään tarpeellisena (esim. kulttuuritapahtumien ja kirjojen alempi verotus)

- Yleisemmin verotuksen avulla voidaan ohjata talouskasvua esim. verojen alentaminen yleensä nopeuttaa talouskasvua

 

3. Mitä tarkoittaa jako välillisiin ja värittämiin veroihin? Mitä välillisiä veroja on? Entä mitä välittömiä?

 -Välittömät verot peritään suoraan tuloista tai varallisuudesta. Niitä ovat esimerkiksi tulovero, pääomavero ja perintövero

- Välilliset verot peritään osana tuotteen hintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi arvonlisävero, asuntokaupasta perittävä varainsiirtovero

 

4. Mitä perusteluja voidaan esittää verotuksen korottamisen puolesta?

-Sillä voidaan varmistaa valtion ja kuntien tulojen riittäminen esim. palveluiden järjestämiseksi

5. Mitä perusteluja voidaan esittää verotuksen laskemisen puolesta?

- Verojen alentaminen yleensä nopeuttaa talouskasvua

- Liian korkeat verot voivat vähentää taloudellista aktiivisuutta. Verojen alentamisen kannattajat uskovat, että valtion ja kuntien verotulot voivat jopa nousta, jos veroprosentteja alennetaan, koska taloudellinen aktiivisuus (esim. kuluttaminen ja investoinnit) lisääntyvät

6. Tarkastele sivun 121 diagrammia. Millainen on julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta verrattuna muihin kehittyneisiin maihin?

- Suomen osuus on Euroopan unionin jäsenmaiden korkein. (Kysymys on huonosti muotoiltu, koska kehittyneitä maita on muitakin kuin EU:n jäsenmaat, mutta niihinkin verrattuna Suomen julkinen sektori on suuri)

7. Tarkastele sivun 131 diagrammia. Millainen on Suomen tuloverotuksen progressio verrattuna a) Yhdysvaltoihin b) Viroon c) Ruotsiin?

- Suomen verotuksen progressio on jyrkempi kuin monissa muissa maissa. Suurituloisten verotus on esimerkeistä Suomessa toiseksi korkeinta Italian jälkeen. Pieni- ja keskituloiset maksavat Suomessa suurin piirtein saman verran veroa kuin useimmissa muissa maissa. Taulukko osoittaa, että verotus on eri (kehittyneissä) maissa hyvinkin erisuuruista ja myös eri tuloluokkia verotetaan eri maissa hyvinkin eri tavoin. Virossa esim. on tasavero, jossa pieni-, keski- ja suurituloiset maksavat hyvinkin saman suuruista veroa.