Äidinkieli

Outo uni Prismasta :)

Eräänä päivänä noin 20-vuotias nainen kävelee Prisman kasvisosastolla. Hän on menossa hakemaan perunoita ja kukkakaalia. Hänellä on mukanaan noin 1-vuotias tyttö, Nunnukka Bloireli. Monet ovat luulleet, että sukunimessä on käynyt kirjoitusvirhe, mutta ei. Ei ole. Nainen lähtee kävelemään perunahyllyä kohti ja hänen huomaamattaan lapsi hyppää kärrystä ja livahtaa leluosastolle. Koska Nunnukka oli jo yksivuotiaana nokkela, hän haki nuken leluhyllystä ja vei sen ostoskärryyn paikalle, jossa oli hetki sitten itse istunut. Sitten hän juoksi Prisman toiseen päähän, ettei hänen äitinsä huomaisi hänen livahtaneen. Muutaman tunnin kuluttua Nunnukka heräsi kaupasta ja huomasi, ettei siellä ollut ketään. Koska Nunnukka oli vasta niin nuori, hän hätääntyi ja alkoi huutamaan. "ÄITIIIIII! ATTOO OOKKANAA!" Kukaan ei vastannut. "ÄITIIIIIII! ANNA OOKKANAA! ATTOO OOKKANAA ETI!" huuto kajahti uudelleen. Yksivuotias Nunnukka tahtoi porkkanaa. Ei kuulunut muuta kun ilmastoinnin hurinaa. Epätoivo valtasi Nunnukan. Hänellä oli nälkä. Karmea nälkä. Hetken huutelun jälkeen Nunnukka päätti, että hän lähtee itse etsimään ruokaa. Kun Nunnukka oli saanut syötyä, hän ryömi kasvishyllyjen alle ja alkoi nukkua. Kasvishyllyjem alla oli pölyistä, kosteaa, haisevaa, limaista, likaista ja kerrassaan inhottavaa, mutta Nunnukka ei välittänyt siitä. Noin puolen yön aikoihin Nunnukka tunsi, että joku veti häntä tukasta. -Au. Älä ukitta. -Shh, joku vastasi. Nunnukka nousi istumaan ja näki edessään vaaleanpunaisiin vaatteisiin pukeutuneen pikkumiehen. -Itä ää teet täällä? Nunnukka kysyi varovasti. -Sinut on valittu tehtävään, mies sanoi. -En auu ettävää! Attoo ukkua! Nunnukka kiljaisi turhautuneena. -Shh.... Ole hiljaa penikka! mies sanoi hiukan töykeällä äänellä. Nunnukka vavahti. -Okei anteeksi. Seuraa minua! Nunnukka ryömi kasvishyllyn alta ja se mitä hän edessään näki oli jotain suurenmoista! hänen edessään seisoi neljä pingviiniä joilla oli vaaleanpunaiset balettiasut ja yksisarvispannat päällä. Kaiken sen lisäksi heillä oli siivet ja heidän perässään oli kultainen vaunu jossa luki jotakin mistä Nunnukka ei oikein saanut selvää. -Tässä on mun Begapingit eli Bingpekat, mies huudahti innoissaan. Hyppää kärryyn kyytiin niin lennetään Bubblekiini planeetalle. Nunnukka räpäytti silmiään ja huomasi jo, että hänen ympärillään kaikki oli pallomaista ja vaaleanpunaista. Mies kertoi Nunnukalle, että hänen pitäisi joka päivä klo 00:00-4:00 käydä tarkistamassa Prisman hyllyjen aluset. Hän kertoi, että nokkelat lapset karkaavat yleensä kärryistä ja ryömivät nukkumaan erilaisten hyllyjen alle. Niinpä heidät on "valittu" olemaan seuraavia joidenka tehtävä on neljäntoista vuoden ajan tehdä tehtäväänsä. Kun Nunnukka oli ollut tehtävässä jo yksitoista vuotta mies tuli hänen luoksensa ja kertoi, että kun Nunnukka on niin hyvä tehtävässään niin voisiko hän jäädä vielä 59 vuodeksi tekemään sitä.



"EIIIIIIIIIIIIIIIII!" kajahti kova huuto 9-vuotiaan Birgitta Bataatin suusta. Hän oli nähnyt kaameaa painajaista siskonsa näkökulmasta ja heidän isänsä oli ollut vaaleanpunainen mies. Kumma kyllä Birgitan pikkusisko Nunnukka Bloireli oli kadonnut eilen Prismassa..... Tämäpä outoa.....





Mutta hei. Kannattaa pitää silmällä kauppojen, varsinkin Prismojen hyllyjen alusia. Saatat yllättyä :D









LOPPU












(kirjoittanut ja keksinyt: Iina.P 5lk)

Elämää pulpetissa

Moi. Olen yleensä Iinan pulpetissa. Kolme ensimmäistä tuntia kuuntelen, kun oppilaat opiskelevat. Olen litteä ja olen ollut pulpetissa melkein koko elämäni. Sitten kun koittaa ruokailun aika, minut laitetaan pulpetille. Olen musta ja minussa on läpinäkyvää myös. Tykkään tuoksuista ja hajuista. Minusta on kivaa olla avuksi, mutta ainut TODELLA tylsä asia on se, kun pitää olla aina ihan hiljaa, koska eiväthän esineet saa puhua. Tai saavat, mutta se olisi ihmisten mielestä aivan liian outoa. Minulla on kuitenkin tekemistä, koska olesken yleensä vihkojen kanssa. Ne osaavat kertoa hyviä vitsejä. Paras vihkokaverini on äidinkielenvihko, koska  se puhuu niin paljon, että tylsyys unohtuu. Sellaista elämäni pulpetissa on.......





LOPPU