Tekstimaailmat

  • Opetussuunnitelmassa tekstilajit jaetaan neljään genreperheeseen: kertoviin, kuvaaviin, ohjaaviin ja kantaa ottaviin ja selittäviin.
  • Tekstilajien ja niiden alalajien nimeäminen ja rakenteiden analysointi ei ole itseisarvo vaan keino kasvattaa tekstitajuisuutta!

Tekstejä tulkittaessa ja niitä tuotettaessa tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi:

  • mistä teksti kertoo
  • mihin tarkoitukseen tekstiä käytetään
  • missä kunkin tekstin (koulussa, koulun ulkopuolisessa arjessa, mediassa) voisi kohdata
  • millaiset kielelliset, tekstuaaliset ja monimodaaliset keinot ovat tekstille tyypillisiä ja millaisia merkityksiä ne rakentavat
  • millaisia keinoja käyttämällä voi laatia tekstin, jolla on toivottu vaikutus.

Huom!

  • Oppikirjoja tarkastellessa tuli esiin, että harvoin tehtävät vaativat kovin syvällistä ymmärrystä/ pohdintaa.
  • Tässä kohtaa opettajan vastuulla huomioida tehtäviä päättäessä miten tutkia ja ohjata tulkitsemaan erilaisia tekstilajeja niin, ettei se jää pintapuoliseksi?

Lukustrategioita:

  • Aiemman tiedon aktivointi
  • (piirtämällä, sanalistalla, ajatuskartta, parin kanssa keskustelu, luokan yhteinen keskustelu)
  • Vaikeiden käsitteiden selventäminen
  • Kysymykset & päätelmät

  • tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, kirjallisia, kuvallisia, graafisia ja äänellisiä sekä kaikkien näiden sekoituksia. Opetuksen tulisi antaa monipuolisia mahdollisuuksia viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen.
  • Sosiokulttuurisessa näkemyksessä on pohjimmiltaan kyse siitä, että tekstit ja tekstitaidot ovat sidoksissa tilanteisiin ja yhteisöjen käytänteisiin
  • Tekstitaidot ja tekstit eivät ole koskaan neutraaleita. Ne sisältävät aina ihmisten arvoja, asenteita ja uskomuksia.
  • Monimuotoiset tekstitaidot: nykyään tiedon ja kommunikaation välityskanavat ovat yhä monipuolisempia ja niiden hallitsemiseen tarvitaan erilaisia tekstien luku-, kirjoittamis- ja käyttämistaitoja. Uudet viestintävälineet muokkaavat tapaamme käyttää kieltä ja myös kielten rajoja rikotaan helpommin; uusia kielimuotoja syntyy käytettäväksi eri tilanteissa.