4 - Valmiin tekstin muokkaaminen haluttuun muotoon
Ohje
1. Alla on raakateksti, joka kopioidaan Wordiin.
2. Tee kansilehti, jossa otsikko Pallas-Yllästunturi. Liitä mukaan myös valitsemasi kuva.
3. Teksissä tulee olla pääotsikko "Pallas-Yllästunturin historia"
4. Alaotsikot ovat "Saamelaista ja suomalaista kulttuuria", "Yksi Suomen vanhimmista kansallispuistoista" , "Retkeilyn ja talviurheilun pioneeri" sekä "Saamesta sanat Lapin luonnolle"
5. Luo ensimmäiselle sivulle sisällysluettelo
6. Tasaa teksti vasempaan ja oikeaan reunaan.
6. Aseta sivunumerot sillä tavoin, että kansilehdellä ei näy sivunumeroa ja sisällysluettelon sivu on numero 1.
7. Muokkaa tekstin ja otsikoiden tyyliä haluamaksesi tyylin asetuksista!
2. Tee kansilehti, jossa otsikko Pallas-Yllästunturi. Liitä mukaan myös valitsemasi kuva.
3. Teksissä tulee olla pääotsikko "Pallas-Yllästunturin historia"
4. Alaotsikot ovat "Saamelaista ja suomalaista kulttuuria", "Yksi Suomen vanhimmista kansallispuistoista" , "Retkeilyn ja talviurheilun pioneeri" sekä "Saamesta sanat Lapin luonnolle"
5. Luo ensimmäiselle sivulle sisällysluettelo
6. Tasaa teksti vasempaan ja oikeaan reunaan.
6. Aseta sivunumerot sillä tavoin, että kansilehdellä ei näy sivunumeroa ja sisällysluettelon sivu on numero 1.
7. Muokkaa tekstin ja otsikoiden tyyliä haluamaksesi tyylin asetuksista!
Raakateksti
HUOM! Kun kopioit alla olevan tekstin, käytä wordissa käskyä "säilytä vain teksti".
Pallas-Yllästunturin historia
Saamelaista ja suomalaista kulttuuria
Pallas-Yllästunturin alueella on ollut saamelaisasutusta jo kivikaudella. Vuosisatojen kuluessa Kemin ja Tornion Lapin suomalaiset metsästäjät ja kalastajat hakeutuivat jokien latvojen rikkaille riistamaille ja järvien rannoille, jonne suomalainen uudisasutus pikkuhiljaa vakiintui. Suomalainen ja saamelainen väestö asui elinkeinojensa takia osin eri alueilla, osin rinnakkain. Paikoin kulttuurit myös sulautuivat toisiinsa.
Poronhoidolla on pitkä historia ja edelleen vankka asema alueella. Kansallispuistossa toimivat nykyisin Alakylän, Kyrön, Muonion ja Näkkälän paliskunnat. Puisto on tärkeä porojen laidun- ja vasomisalue ja poromiesten arkinen työympäristö. Puistossa voi nähdä runsaasti poronhoitoon liittyviä rakenteita ja historiallisia kohteita.
Yksi Suomen vanhimmista kansallispuistoista
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alkuperäinen osa, vuonna 1938 perustettu Pallas-Ounastunturin kansallispuisto, on yksi Suomen ensimmäisistä kansallispuistoista. Ajatus kansallispuistojen perustamisesta oli esitetty ensi kerran kuitenkin jo vuonna 1910. Silloin suojametsäkomitea ehdotti mietinnössään kansallispuistojen perustamista Pallastuntureille sekä Pelkosenniemen Pyhätunturille.
Metsähallitus teki valtioneuvoston pyynnöstä ehdotuksen suojelualueiden erottamiseksi valtion maista. Kasvitieteen professori Kaarlo Linkola laati selvityksen kesän 1925 maastokäyntiensä perusteella ja totesi, että Pallas-Ounastunturit ovat "verraton alue valtion maata, joka tarjoaa todellisen Lapin kuvan kaikessa mahtavuudessaan; suuripiirteisine tuntureineen ja silmänkantamattomiin siintävine saloineen."
Esitys Pallas-Ounastuntureille perustettavasta yleisestä luonnonsuojelualueesta hyväksyttiin vuoden 1928 valtiopäivillä, mutta laki jäi vahvistamatta keskeneräisen isojaon takia. Vielä kymmenen vuotta ehti vierähtää, ennen kuin Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuonna 1938 useiden mietintöjen ja esitysten jälkeen. Näiden ensimmäisten joukossa oli myös Pallas-Ounastunturin kansallispuisto.
Vuonna 2005 puisto yhdistettiin Ylläs-Aakenustunturin suojelualueeseen. Uusi kansallispuisto sai nimekseen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, ja sen pinta-ala kaksinkertaistui.
Retkeilyn ja talviurheilun pioneeri
Tunturiluonto on aina kiehtonut retkeilijöitä, ja Pallas-Ounastunturin alue oli jo 1930-luvulla suosittu matkailukohde. Vaellusreitti Pallakselta Hettaan linjattiin vuonna 1934, ja Pallastunturin rinteellä avattiin hotelli pari viikkoa ennen kansallispuiston perustamista.
Suomen Naisten liikuntaliitto järjesti ensimmäiset tunturihiihtokurssit Pallastunturilla 1930-luvun puolivälissä. Naisten majan tuhouduttua sodassa uusi maja rakennettiin Ylläkselle. Suomen olympiatuli sytytettiin vuonna 1952 Pallastuntureiden Taivaskeron huipulla, josta viestijuoksijat veivät sen Helsinkiin. Siellä se yhtyi Ateenasta tuotuun tuleen.
Saamesta sanat Lapin luonnolle
Lapissa puhuttavat suomen murteet kuuluvat pääosin peräpohjalaismurteisiin, joita puhutaan myös Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa. Saamen kieli on vaikuttanut merkittävästi niiden sanastoon.
Saamesta on saatu erityisesti Lapin luontoon, elinoloihin ja poronhoitoon liittyvää sanastoa, sillä suomen kielessä ei ole ollut sanoja kaikille pohjoisen luonnon ilmiöille. Monilla Pallas-Ounastuntureiden alueen paikannimillä on saamenkielinen alkuperä, josta on ajan kuluessa muotoutunut suomen kieleen helpommin lausuttava muoto. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi kaltio, kero, lompolo, mella, vuoma ja vuontis.
Lähde: Luontoon.fi
Pallas-Yllästunturin historia
Saamelaista ja suomalaista kulttuuria
Pallas-Yllästunturin alueella on ollut saamelaisasutusta jo kivikaudella. Vuosisatojen kuluessa Kemin ja Tornion Lapin suomalaiset metsästäjät ja kalastajat hakeutuivat jokien latvojen rikkaille riistamaille ja järvien rannoille, jonne suomalainen uudisasutus pikkuhiljaa vakiintui. Suomalainen ja saamelainen väestö asui elinkeinojensa takia osin eri alueilla, osin rinnakkain. Paikoin kulttuurit myös sulautuivat toisiinsa.
Poronhoidolla on pitkä historia ja edelleen vankka asema alueella. Kansallispuistossa toimivat nykyisin Alakylän, Kyrön, Muonion ja Näkkälän paliskunnat. Puisto on tärkeä porojen laidun- ja vasomisalue ja poromiesten arkinen työympäristö. Puistossa voi nähdä runsaasti poronhoitoon liittyviä rakenteita ja historiallisia kohteita.
Yksi Suomen vanhimmista kansallispuistoista
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alkuperäinen osa, vuonna 1938 perustettu Pallas-Ounastunturin kansallispuisto, on yksi Suomen ensimmäisistä kansallispuistoista. Ajatus kansallispuistojen perustamisesta oli esitetty ensi kerran kuitenkin jo vuonna 1910. Silloin suojametsäkomitea ehdotti mietinnössään kansallispuistojen perustamista Pallastuntureille sekä Pelkosenniemen Pyhätunturille.
Metsähallitus teki valtioneuvoston pyynnöstä ehdotuksen suojelualueiden erottamiseksi valtion maista. Kasvitieteen professori Kaarlo Linkola laati selvityksen kesän 1925 maastokäyntiensä perusteella ja totesi, että Pallas-Ounastunturit ovat "verraton alue valtion maata, joka tarjoaa todellisen Lapin kuvan kaikessa mahtavuudessaan; suuripiirteisine tuntureineen ja silmänkantamattomiin siintävine saloineen."
Esitys Pallas-Ounastuntureille perustettavasta yleisestä luonnonsuojelualueesta hyväksyttiin vuoden 1928 valtiopäivillä, mutta laki jäi vahvistamatta keskeneräisen isojaon takia. Vielä kymmenen vuotta ehti vierähtää, ennen kuin Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuonna 1938 useiden mietintöjen ja esitysten jälkeen. Näiden ensimmäisten joukossa oli myös Pallas-Ounastunturin kansallispuisto.
Vuonna 2005 puisto yhdistettiin Ylläs-Aakenustunturin suojelualueeseen. Uusi kansallispuisto sai nimekseen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, ja sen pinta-ala kaksinkertaistui.
Retkeilyn ja talviurheilun pioneeri
Tunturiluonto on aina kiehtonut retkeilijöitä, ja Pallas-Ounastunturin alue oli jo 1930-luvulla suosittu matkailukohde. Vaellusreitti Pallakselta Hettaan linjattiin vuonna 1934, ja Pallastunturin rinteellä avattiin hotelli pari viikkoa ennen kansallispuiston perustamista.
Suomen Naisten liikuntaliitto järjesti ensimmäiset tunturihiihtokurssit Pallastunturilla 1930-luvun puolivälissä. Naisten majan tuhouduttua sodassa uusi maja rakennettiin Ylläkselle. Suomen olympiatuli sytytettiin vuonna 1952 Pallastuntureiden Taivaskeron huipulla, josta viestijuoksijat veivät sen Helsinkiin. Siellä se yhtyi Ateenasta tuotuun tuleen.
Saamesta sanat Lapin luonnolle
Lapissa puhuttavat suomen murteet kuuluvat pääosin peräpohjalaismurteisiin, joita puhutaan myös Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa. Saamen kieli on vaikuttanut merkittävästi niiden sanastoon.
Saamesta on saatu erityisesti Lapin luontoon, elinoloihin ja poronhoitoon liittyvää sanastoa, sillä suomen kielessä ei ole ollut sanoja kaikille pohjoisen luonnon ilmiöille. Monilla Pallas-Ounastuntureiden alueen paikannimillä on saamenkielinen alkuperä, josta on ajan kuluessa muotoutunut suomen kieleen helpommin lausuttava muoto. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi kaltio, kero, lompolo, mella, vuoma ja vuontis.
Lähde: Luontoon.fi