1. Puut ovat tuottajia
Puun osat ovat juuri, runko ja lehdet
Puun juuret ovat vahvat. Ne ylettyvät usein monien metrien syvyyteen maahan, ja sivusuunnassa juuret kasvavat jopa kymmenien metrin päähän rungosta. Niinpä haaroittuvat juuret muodostavat laajan maanalaisen verkoston. Puu ottaa juurillaan vettä. Veteen on liuenneena ravinteita. Tärkeimmät ravinteet puulle ovat typpi, fosfori ja kalium. Niitä kasvi tarvitsee uusien osien valmistamiseen.
Puun runko kasvaa pituutta, jotta puun lehdet pääsevät valoon. Kun puun runko on kestävää ainetta, puu voi olla pitkä ilman että runko katkeaa. Puun rungossa on ohuita putkia, paljon mehupilliä ohuempia. Vesi ja siihen liuenneet ravinteet nousevat Puun rungossa on ohuita putkia, paljon mehupilliä ohuempia. Vesi ja ravinteet nousevat maasta putkia pitkin puun latvaan.
Puun lehdet tuottavat puun tarvitseman energian. Lehtipuissa lehdet puhkeavat keväällä, ja putoavat syksyllä kesän loputtua. Havupuiden neulaset säilyvät puussa läpi talven, mutta ne tuottavat sokeria ja happea lähinnä vain kesällä.
Puun tärkeimmät osat ja niiden toiminta.
Yhteyttäminen on elintärkeä tapahtuma
Yhteyttäminen tapahtuu lehdissä
Puun lehden soluissa on paljon vihreitä viherhiukkasia. Viherhiukkasiin kulkeutuu ilmasta hiilidioksidia ja maasta putkiloita pitkin vettä. Hiilidioksidista ja vedestä solu valmistaa auringon valon avulla sokeria. Tätä reaktiota kutsutaan yhteyttämiseksi. Reaktiossa auringon valoenergia siirtyy sokeriin. Tällä sokerin sisältämällä energialla kasvi pystyy kasvamaan ja lisääntymään. Yhteyttämisessä syntyy sokerin lisäksi happea, jota kasvi vapauttaa ilmaan.
Viherhiukkaset sijaitsevat lehden soluissa.
Yhteyttämisen kaava on: Hiilidioksidi + vesi --> sokeri + happi, reaktio vaatii Auringon valoenergiaa
Kasvien yhteyttäminen on kaikille eläimille elintärkeä tapahtuma. Kasvien sokerista mekin saamme energiamme liikkumiseen ja elimistömme tarvitsee happea.
Ravintoketjun nuolet kertovat energian kulkusuunnan
Koska kasvit tuottavat kaikkien eläinten tarvitseman hapen ja sokerin, kasveja sanotaan tuottajiksi. Eläimet ovat kuluttajia.
Haapa yhteyttää lehdillään kesällä ja varastoi sokeria kuoreen ja juuristoon. Metsäjänis syö haapojen lehtiä ja kuorta ja on siten kasvinsyöjä. Metsäjäniksen saalistava kettu on lihansyöjä. Energia siirtyy kasvista kasvinsyöjään ja siitä lihansyöjään. Tämä ravintoketju voidaan kuvata nuolilla.
haapa-> jänis -> kettu.
Nuolet osoittavat energian siirtyvän kasvista kasvinsyöjän kautta lihansyöjään.
Nuolet osoittavat energian siirtyvän kasvista kasvinsyöjän kautta lihansyöjään.
Kun kettu kuolee, hajottajat pilkkovat ketun ruumiin pieniksi osiksi. Monet metsän sienet ja maaperän hyönteiset ovat hajottajia.