Materiaalia
Metallien kierrätys
Metalliseokset
- Metalliesineitä tehdään harvoin alkuainemetalleista. Metallin ominaisuuksia parannetaan seostamalla niihin muita metalleja.
- Metalliseosten ominaisuudet (esim. sulamispiste, korroosion kesto ja muokattavuus) poikkeavat alkuainemetallien ominaisuuksista.
- Metalliseoksia nimitetään yleisesti lejeeringeiksi. Lejeerinki on siis vähintään kahdesta eri metallista koostuva tasakoosteinen seos
- Yleisiä metalliseoksia:
- Ensimmäinen metalliseos, jota opittiin valmistamaan, oli pronssi, joka on kuparin ja tinan seos.
- Raakarauta ruostuu helposti eikä se ole näin käyttökelpoista. Ruostumattomassa teräksessä rautaan on lisätty kromia ja joskus myös nikkeliä.
- Messinki on paljon käytetty metalliseos. Se on kuparin ja sinkin seos.
- Koruissa ja rahoissa käytetyssä korukullassa kultaan lisätään kuparia tai hopeaa, koska kulta on ilman sidosaineita hyvin pehmeää. Kultaesineiden pitoisuus ilmoitetaan karaatteina.
- Juotostina koostuu tinasta ja pienestä määrästä kuparia. Seokseen voidaan lisätä myös hopeaa. Näin sulamispiste saadaan laskemaan työskentelyä helpottamaan.
Metallien jalostus
Teräksen valmistus -video
Kromimalmista ruostumattomaksi teräkseksi -video
Tee palautuskansion aukkotehtävä metallien jalostuksesta. Käytä apuna vaikkapa tuota "Metallien jalostus" -opetusvideota.
Elektrolyysi
Sähkökemiallisessa parissa kemialliset reaktiot saavat aikaan jännitteen. Pariston napoihin kytketty lamppu syttyy, kun virtapiirissä kulkee sähkövirta.
Ilmiö tapahtuu myös toisinpäin, jolloin sähkövirralla saadaan aikaan kemiallisia reaktioita. Tätä ilmiötä kutsutaan elektrolyysiksi.
Elektrolyysiin perustuvia käytännön sovelluksia ovat esimerkiksi akut, metallin pinnoittaminen toisella metallilla ja metallien puhdistus. Myös monien metallien, kuten kuparin ja alumiinin, valmistuksessa käytetään elektrolyysiä.
Katso video akun toimintaperiaatteesta!
Sähkökemiallinen pari
Metallien jalousjärjestys
- Jalometallit eivät reagoi suolahapon kanssa.
-Epäjalot metallit reagoivat suolahapon kanssa vapauttaen vetykaasua.
- Sähkökemiallisessa jännitesarjassa metallit järjestellään niiden hapettumis-pelkistyskyvyn perusteella.
->Aine hapettuu luovuttaessaan elektroneja.
->Aine pelkistyy ottaessaan vastaan elektroneja.
- Metallien välinen hapettumis-pelkistymisreaktio voi tapahtua vain, jos epäjalompi metalli on atomimuodossa ja jalompi metalli on liuoksessa ionimuodossa.
Katso tästä ovetusvideo asiasta!
Metallien ominaisuuksia
- Ominaisuudet johtuvat metallisidoksesta.
- Metallisidoksessa osa metalliatomin elektroneista (ns. ulkoelektronit) voivat liikkua vapaasti
-> Osaathan nyt luetella metallien yhteisiä ominaisuuksia?!
Tsekkaa alla olevasta linkistä ja tee sitten palautuskansiosta löytyvä tehtävä.
Metallien ominaisuuksia2.pptx
Jaksollinen järjestelmä
Alkuaineiden kemialliset merkit
- Jokaisella tunnetulla alkuaineella on nimi ja kemiallinen merkki.
- Kemiallinen merkki on yksi- tai kaksikirjaiminen lyhenne (ensimmäinen kirjain kirjoitetaan isolla ja mahdollinen toinen pienellä)
- Lyhenteet ovat yleensä alkuaineen latinan- tai kreikankielisen nimen alkukirjaimia. Esim. kulta (aurum) Au
- Kemialliset merkit ovat kansainvälisiä
Alla on taulukoitu joitakin alkuaineita sekä niiden kemiallisia merkkejä. Harjoittele niitä tällä Quizletillä.
| alumiini | fluori | fosfori | happi | helium | hiili | hopea | jodi | kalium | kalsium |
| Al | F | P | O | He | C | Ag | I | K | Ca |
| kloori | kulta | kupari | magnesium | natrium | rauta | rikki | sinkki | typpi | vety |
| Cl | Au | Cu | Mg | Na | Fe | S | Zn | N | H |
Aineen rakenne -kertausta
Aineen rakenne -opetusvideo
1. Mikä on aineen pienin rakenneyksikkö?
2. Mistä koostuu alkuaine?
3. Kuinka paljon alkuaineita on olemassa?
4. Luettele kolme keveintä alkuainetta.
5. Mistä atomit koostuvat?
Tiivistelmä tunnin asioista:
