4. Suomen venäläistämiskaudet ja eduskuntauudistus
Teksti
Sortovuodet eli sortokaudet (vuodet 1899-1905 ja 1908-1917) eli Suomen venäläistämiskaudet
1) Lue monisteesta jakso 5 Suomalainen ja venäläinen nationalismi kohtaavat
2) Katso Ylen dokumentti (Kesto 20 min.) Keisari Nikolai II klikkaamalla TÄSTÄ
3) Tee sen jälkeen tällä pedanet-sivulla olevat tehtävät 1-3.
- Ensimmäinen sortokausi 1899-1905
- Eduskuntauudistus 1906
- Toinen sortokausi 1908-1917
1) Lue monisteesta jakso 5 Suomalainen ja venäläinen nationalismi kohtaavat
2) Katso Ylen dokumentti (Kesto 20 min.) Keisari Nikolai II klikkaamalla TÄSTÄ
3) Tee sen jälkeen tällä pedanet-sivulla olevat tehtävät 1-3.
1. Suomen venäläistämiskaudet
TEHTÄVÄ
Vastaa seuraaviin kysymyksiin monisteen ja dokumentin avulla (kirjoita vastauksesi merkintänä alla olevaan palautuskansioon ja tallenna lopuksi vastauksesi):
1. Miksi Suomea venäläistettiin?
2. Miksi suomalaiset vastustivat venäläistämistä?
3. Kerro muutama esimerkki venäläistämistoimista.
4. Kuka oli Bobrikov ja miten hänelle kävi?
Vastaa seuraaviin kysymyksiin monisteen ja dokumentin avulla (kirjoita vastauksesi merkintänä alla olevaan palautuskansioon ja tallenna lopuksi vastauksesi):
1. Miksi Suomea venäläistettiin?
2. Miksi suomalaiset vastustivat venäläistämistä?
3. Kerro muutama esimerkki venäläistämistoimista.
4. Kuka oli Bobrikov ja miten hänelle kävi?
Suomen venäläistämiskaudet
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
2. Eduskuntauudistus: oikein vai väärin?
Tehtävä 3. Suomen taiteen kultakausi
Suomalaiset taiteilijat pukivat kuviksi, sanoiksi ja musiikiksi suomalaisten tuntemuksia sortokausien aikana. Taide oli hyvä asioiden ilmaisutapa, jolla pystyttiin myös kiertämään sensuuria. Aiheet haettiin Suomen kansasta, luonnosta ja historiasta. Aiheiden ja monien taiteilijoiden kansainvälisen läpimurron takia aikaa on alettu nimittää Suomen taiteen kultakaudeksi.

Pariisin maailmannäyttelyyn Suomi sai rakentaa oman paviljonkinsa kaupungissa asuneen taidemaalari Albert Edelfeltin aloitteesta. Sisällä olivat esillä kuuluisimmat suomalaiset taiteilijat kuten Hugo Simberg ja Akseli Gallen-Kallella, joka oli suunnitellut aiemmin myös mustan surumerkin. Suomalaiset liimasivat merkkiä postilähetyksiin sen jälkeen kun suomalaiset postimerkit oli poistettu käytöstä. Postikorttia käytettiin esimerkiksi Eetu Iston teosta hyökkäys.
Tehtävä:
Alla on kaksi kuvaa "Sammon puolustuksesta". Piirrä oma versiosi teoksesta ja palauta se (ota kuva) alhaalla olevaan palautuskansioon.

Sammon puolustus: Akseli Gallen-Kallela

Sammon puolustus: Don Rosa

Pariisin maailmannäyttelyyn Suomi sai rakentaa oman paviljonkinsa kaupungissa asuneen taidemaalari Albert Edelfeltin aloitteesta. Sisällä olivat esillä kuuluisimmat suomalaiset taiteilijat kuten Hugo Simberg ja Akseli Gallen-Kallella, joka oli suunnitellut aiemmin myös mustan surumerkin. Suomalaiset liimasivat merkkiä postilähetyksiin sen jälkeen kun suomalaiset postimerkit oli poistettu käytöstä. Postikorttia käytettiin esimerkiksi Eetu Iston teosta hyökkäys.
Tehtävä:
Alla on kaksi kuvaa "Sammon puolustuksesta". Piirrä oma versiosi teoksesta ja palauta se (ota kuva) alhaalla olevaan palautuskansioon.

Sammon puolustus: Akseli Gallen-Kallela

Sammon puolustus: Don Rosa
Sammon puolustus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.