kasvio 2019

pökkelökääpä

Pökkelökääpä (Piptoporus betulinus) on kuolleissa ja kuolevissa koivuissa kasvava kääpä 

hyvin yleinen koko suomessa

Piptoporus betulinus11.JPG

koivunkantosieni

koivunkantosieni (Kuehneromyces mutabilis) on kantosieniin kuuluva erinomainen ruokasieni.

Koivunkantosienen 3–10 cm leveä.

Koivunkantosieni on erinomainen ruokasieni. Stockschwaemmchen.jpg

naava

Naavat (Usnea) on jäkäläsuku, johon kuuluvat lajit kasvavat puiden oksilta roikkuvina ja muistuttavat ulkonäöltään harmaata tai vihertävää partaa.

Naavoja kasvaa kaikissa maanosissa.

Naavat on helppo erottaa muista jäkälistä siinä, että niiden keskellä kasvaa joustava puhtaan valkoinen säie, jollaista muissa niitä muistuttavissa jäkälissä ei ole.

 naavat kasvavat vain muutaman millimetrin pituisiksi, mikäli lainkaan pysyvät elossa, kun taas puhtaassa ilmassa ne voivat kasvaa 10 tai jopa 20 senttimetrin pituisiksi.Usnea hirta-4.jpg

poronjäkälä

Poronjäkälä eli harmaaporonjäkälä on poron tärkeintä ravintoa.

 
Poronjäkälän korkeus on 5–10 cm. 


Aikaisemmin harmaaporonjäkäläksi nimetty muoto puolestaan on tuhkan- tai sinertävänharmaa ja se muodostaa laajoja kasvustoja mäntykankailla ja kallioilla.Cladonia rangiferina 2008-002.jpg

karvejäkälä

karvejäkälä on heimoon kuuluva suku. 

Liuskat voivat olla litteitä tai lehden muotoisia.

Väriltään lajit ovat ruskean tai harmaan sävyisiä.



Parmelia sulcata - Lindsey.jpg

variksenmarja

Variksenmarjaa käytetään ravinnoksi etenkin Pohjois-Suomessa.

Laji on yleinen koko pohjoisella pallonpuoliskolla. ̈́

Variksenmarjan varvuista on perinteisesti tehty luutia, joita kutsutaan nimillä kraakuvartine luuta tai juuriluuta. 

Variksenmarjalla on tiheä versosto, ja neulasmaiset reunoilta kiertyneet pienet lehdet sietävät kuivuutta ja selviävät talvesta vähäisenkin lumipeitteen turvin paleltumatta.Empetrum nigrum a1.jpg

oravanmarja

Oravanmarja (Maianthemum bifolium) tunnetaan myös nimellä metsäoravanmarja, koko kasvi on lievästi myrkyllinen.


Oravanmarjan varsi on 10–20 cm korkea, yläosasta lyhytkarvainen. Kukkivassa kasvissa on yleensä kaksi varsilehteä. 

 

Oravanmarjaa kasvaa luonnonvaraisena laajalla alueella läntisestä euroopasta Siperiaan ,kiinaan ja japaniin. Suomessa oravanmarjaa kasvaa yleisesti lähes koko Suomessa, mutta se harvinaistuu Rovaniemen pohjoispuolella.

oravanmarja kasvaa Kuivissa, tuoreissa ja lehdoissa, lehtomaisissa kangasmetsissä, metsänreunoissa, hakamailla ja puronvarsilla.Kukkiva oravanmarja.

seinäsammal

Seinäsammal (Pleurozium schreberi) on Suomen yleisin sammallaji, jota esiintyy koko maassa. Se kuuluu seinäsammalten sukuun ja kerrossammalten heimoon.

Seinäsammalen punaiset varret ovat pystyjä ja ne haarovat sulkamaisesti. Sivuversot eivät ole kuitenkaan yhtä siistissä järjestyksessä kuin sulkasammalella. Lehdet ovat alle millimetrin pituisia, suoria ja tylppiä.

Seinäsammal viihtyy kuivahkoissa, happamissa kasvupaikoissa ja karttaa lehtoja. Se kuuluu taigan tyyppilajeihin ja valtaa usein metsän pohjakerroksen itselleen tukahduttaen mm. jäkäliä.

Seinäsammalta käytettiin aiemmin seinien tiivistämiseen, mistä se on suomenkielisen nimensäkin saanut.

kynsisammal

Kynsisammalet (Dicranum) on sammalten suku. Sen lajit ovat yleisiä havumetsien sammalia.Kynsisammalet ovat 2–15 cm korkeita, ne voivat joskus jakaantua kaksilatvaisiksi mutta niissä ei ole sivuhaaroja. Varsi on ruskea, ja sitä peittää ruskea nukka. Latva on suvulle nimen antanut kissan kynttä muistuttava koukku.Isokynsisammalta (Dicranum majus)

kerrossammal

Kerrossammalet (Hylocomiaceae) on palmikkosammalten lahkoon kuuluva heimo. Siihen kuuluu Suomessa neljän suvun lajeja.Metsäkerrossammal (Hylocomium splendens)

karhunsammal

Karhunsammalet (Polytrichum) ovat lehtisammalten suku, johon kuuluu alle 200 lajia. Niitä kasvaa hyvin erilaisissa ympäristöissä maailman eri mantereilla.

Karhunsammalet ovat tummanvihreitä sammalia, joiden muoto muistuttaa minikokoista männyn taimea. Karhunsammalet ovat kaksikotisia.Karhunsammal (Polytrichum sp.)