4. Metsien kukkakasveja
Vuokot kukkivat keväällä
Valkovuokko on monivuotinen kasvi. Keväällä maavarressa olevan ravinnon avulla vuokko kasvattaa lehtiä ja valkoisia kukkia. Vuokoilla ja esimerkiksi metsätähdellä on ohut ja hento varsi. Niitä kutsutaan ruohovartisiksi kasveiksi.
Valkovuokko.
Valkovuokko on eteläisen Suomen äitienpäiväkukka. Äitienpäivänä, toukokuun toisena sunnuntaina, puissa ei ole vielä lehtiä. Tästä syystä valkovuokot saavat paljon valoa, kun puun lehdet eivät ole tekemässä varjoa.
Valkovuokon valkoiset kukat näkyvät kauas. Niinpä hyönteiset löytävät ne helposti. Hyönteiset, kuten mehiläiset, lentävät kukasta toiseen ja pölyttävät kukat. Siemeniä levittävät muun muassa muurahaiset. Valkovuokko lisääntyy myös maavarren avulla. Tästä syystä valkovuokkoja on paikoitellen vieri vieressä suuria määriä.
Sinivuokko on toinen yleinen vuokko. Sen tuntee violetinsinisistä kukista.
Sinivuokko.
Metsätähti ja oravanmarja kukkivat kesällä
Metsätähti on helppo tuntea. Sillä ei ole liuskaisia lehtiä kuten valkovuokolla ja sen valkoinen kukka metsässä on kuin tähti.
Metsätähti.
Oravanmarjalla on pienet valkoiset kukat. Oravanmarjan tunnistaa herttamaisista lehdistä, joita on yleensä kaksi.
Oravanmarja.
Oravanmarjan lehti, taustalla käenkaalin lehtiä.
Käenkaali eli ketunleipä on kolmas metsien valkokukkainen kasvi. Sen lehdet ovat apilamaiset. Ketunleipä-nimi johtuu lehtien mukavan happamasta mausta.
Käenkaali.
Loppukesästä kuusimetsistä löytää paljon käenkaalin lehtiä.
Puolukka ja mustikka ovat varpuja
Puolukalla ja mustikalla on kestävä ja vankka, puumainen varsi. Näitä pieniä puuvartisia metsien kasveja kutsutaan varpukasveiksi.
Mustikka on kaikkien tuntema metsien kasvi. Jos alkukesä on säiden puolesta suosiollinen, loppukesällä kuusimetsistä voi poimia ämpärikaupalla mustikan marjoja. Mustikan lehdet ovat ohuet ja mustikka pudottaa ne talveksi.
Mustikka.
Puolukka on mäntymetsien laji. Puolukan punaiset marjat eivät ole makeita, mutta ne säilyvät hillona hyvin. Vielä parikymmentä vuotta sitten oppilaat toivat kouluun puolukoita, joista keittiön väki teki terveellistä ja hyvää hilloa kouluaterioiden lisukkeeksi. Puolukka sietää mustikkaa paremmin kuivuutta sen vahapintaisten lehtien ansiosta. Lehdet säilyvät talven yli.
Puolukka.
Digikasvio
Suunnittele ja tee digikasvio.
- Kuvaa vähintään kymmenen kasvia. Voit tehdä kasvion ryhmätyönä!
- Muokkaa kuvat (rajaus, tiedoston koko) tietokoneohjelmalla.
- Tunnista lajit.
- Siirrä kuvat kuva-arkistoon (esimerkiksi Peda.net-palveluun)
- Ilmoita muille missä digikasviosi sijaitsee.
- Kunkin kasvin osalta pitää mainita seuraavat asiat: kasvilaji, kuvauspaikka (kunta ja tarkempi paikka), kuvausaika.
Vaihtoehtoisesti voit tehdä perinteisen, oikean kasvion:
a) Kerää kasvit (Älä kisko juurineen!)
b) Aseta kasvit imukykyisten paperien väliin
c) Laita kasvien päälle painoja (esimerkiksi isoja, painavia kirjoja)
d) Määritä kasvit ja kiinnitä ne valkoiselle paperille pienillä teipin kappaleilla
e) Kirjoita paperiin kasvin nimi, keräyspaikka ja -aika, kerääjien nimet.