Maailmankartan keskellä on vaakasuora päiväntasaajan viiva. Päiväntasaaja jakaa maailman pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Pohjoisella pallonpuoliskolla päivä on pisimmillään kesäkuussa, eteläisellä pallonpuoliskolla joulukuussa. Päiväntasaaja ja muut vaakasuorat viivat ovat leveyspiirejä. Esimerkiksi Helsinki sijaitsee 60 astetta pohjoista leveyttä (60° N).

 

Kartan pystysuuntaiset viivat ovat pituuspiirejä. Nolla-asteen pituuspiiri kulkee Britannian pääkaupungin Lontoon kautta. Vastakkaisella pallonpuoliskolla, Tyynellämerellä, on 180-asteen pituuspiiri, joka on myös päivämääräraja. Lontoosta itään päin on itäinen pallonpuolisko (jossa mm. Suomi sijaitsee) ja Lontoosta länteen on läntinen pallonpuolisko (mm. Yhdysvallat). Leveys- ja pituuspiirit muodostavat kartalle asteverkon eli koordinaatiston. Jokainen paikkakunta sijaitsee tietyllä leveyspiirillä ja tietyllä pituuspiirillä. Esimerkiksi Helsinkin leveyspiiri on 60° N ja pituuspiiri on 25° E eli itäistä pituutta.

 

Eurooppa on yksi maapallon seitsemästä maanosasta. Muut maanosat ovat Aasia, Afrikka, Australia, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka ja Etelämanner. Eurooppa kuuluu Aasian kanssa Euraasian mantereeseen. Euroopan ja Aasian rajaksi on sovittu Venäjällä olevat Ural- ja Kaukasusvuoristot sekä Mustameri.

 

 

 

 

Maanosia ympäröi kolme valtamerta: Atlantti, Tyynimeri ja Intian valtameri. Merissä on suolaista vettä. Eurooppaa ympäröi monet pienemmät meret: Jäämeri, Pohjanmeri, Itämeri, Välimeri ja Mustameri.

 

Euroopasta voidaan esittää tietoja erilaisilla kartoilla. Valtiokartassa esitetään itsenäisen valtiot tärkeimpiä kohteita, kuten suurimpia kaupunkeja. Pinnanmuotoja esittävästä kartasta erottuvat muun muassa vuoristot.