Minä kieli -ja viestintäasiantuntijana
:)
2 merkityksellistä oppimiskokemusta:
- Demoilla olemme käsitelleet vuorovaikutusta paljon meidän oman ryhmämme kautta. Tämä on minulle opettanut sen, että ryhmän ryhmäyttämisellä on suuri merkitys ja siihen tulee käyttää aikaa. On monia erilaisia harjoituksia, joilla voidaan ryhmäyttää ryhmää. Olen huomannut, että ryhmässä, jossa on hyvä ilmapiiri, työskentely on mukavampaa ja ennen kaikkea antoisampaa. Oma kokemus puhuu vahvasti tämän ajatuksen puolesta. Ikävä ryhmä vaikuttaa myös omaan oppimiseen ja hyvinvointiin negatiivisesti.
- Joharin ikkuna oli mielestäni mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Aihe sai minut pohtimaan omaa itseäni ja etenkin aluetta, joka on sokea itselleni, mutta näkyvä muille. Tämän teorian myötä aloin myös pohtimaan omaa ulosantiani. Mitä kerron muille ja minkä takia? Miksi tämä asia on sellainen, mitä haluan ihmisten tietävän minusta? Olen pohtinut näitä moneen otteeseen ja pohdinta jatkuu yhä.
2 tärkeintä kehittämisen kohdettani:
- Haluan kehittyä taitavammaksi puhujaksi. Koen välillä ulosantini heikompana kuin haluaisin sen olla. Haluan kehittää itseilmaisuani ja puhumisen taitojani, jotka vaikuttavat vuorovaikutusosaamiseeni positiivisesti.
- Ennakkoluulottomuus. Meillä monella on ennakkoluuloja, vaikka emme haluaisikaan niitä olevan. Joskus toki ennakkoluulot voivat vaikuttaa positiivisesti, mutta ennemmin näen niillä olevan negatiivinen kaiku ja vaikutus. Haluan oppia paremmin kohtaamaan ihmiset omana itsenään ilman ennakkooletuksia heistä.
Ryhmien merkitys oppimiseen
II
Minulla on ollut paljon merkityksellisiä ryhmiä elämäni aikana. Kaikkiin niistä liittyy läheinen suhde ryhmän jäseniin. Esimerkiksi perhe ja kaveriporukat ovat minulle merkityksellisiä ryhmiä, sillä jaan heidän kanssa omaa elämääni. Tunnemme toisemme hyvin ja heidän kanssa on turvallista olla. Pystyn olemaan oma itseni ja kertomaan omia ajatuksiani rehellisesti ilman pelkoa tuomituksi tulemisesta.
Koen, että rooliini ryhmässä vaikuttaa vahvasti se, millainen ryhmä on. Koen olevani erilainen kavereista muodostuneessa tyhmässä, perheen kesken, työryhmässä ja opiskelijaryhmässä. Kuitenkin seuraavaksi pohdin itseäni opiskelijaryhmässä.
Koen olevani melko tehtäväorientoitunut. Jos on ryhmätehtävä, haluan saada tehtävän tehdyksi ajoissa ja hyvin. Koen tärkeänä, että tehtävän teosta ja tuotoksesta tehdään merkityksellistä, jos koen tehtävän itselleni tärkeänä ja oppimista edistävänä. Tällä tarkoitan sitä, että haluan saada suuren hyödyn irti ryhmätehtävästä siten, että hyödynnän ryhmän tarjoamaa tukea ja näkemystä tehtävien teossa. Jos en näe tehtävää merkityksellisenä, keskityn enemmän tehtävän suorittamiseen kuin itse prosessiin. Jos koen tehtävän tärkeänä, saatan ottaa ryhmässä ohjaavan roolin – teen ehdotuksia työtavoista ja ideoin aktiivisesti tehtävänantoon liittyviä asioita. Toisaalta jos ryhmässä on muita samankaltaisia ihmisiä, koen että roolini on silloin pienempi, tasavertaisempi muiden kanssa.
Ryhmän muut jäsenet vaikuttavat vahvasti vuorovaikutukseeni ryhmässä. Jos ryhmässä on hiljaisempia ja pohdiskelevempia ihmisiä, saatan olla paljon äänessä. Toisaalta jos ryhmässä on paljon äänekkäitä ihmisiä, en aina jaksa ”taistella” puheenvuorosta ja vetäydyn. Jos ryhmässä on ihminen, joka tykkää väitellä ja koko ajan tietyllä tapaa tuomitsee toisten ajatuksia, en koe turvalliseksi esittää omia ajatuksiani välttämättä. Nämä ovat yleisiä havaintojani itsestäni monessa ryhmässä, mutta minun ja ryhmän väliseen dynamiikkaan vaikuttavat erikseen jokainen ryhmän henkilö omalla tavalla. Jokainen ryhmä ja vuorovaikutus ryhmän kesken on erilainen, vaikkakin voin tehdä yleistyksiä omasta toiminnastani ryhmässä.
Ajattelen, että omat ryhmäviestintätaitoni ovat melko hyvät. Minulla on vahvuuksia ja heikkouksia, mutta yleisesti ottaen en koe olevani huono ryhmäviestijä. Osaan ottaa ryhmän jäsenet huomioon ja pidän huolen, että jokainen ryhmäläinen osallistuu tehtävän tekoon ja heidän äänensä pääsee kuuluviin. Koen myös, että pystyn tuomaan ryhmään uusia ideoita, sillä koen osaavani ajatella asiaa monesta näkökulmasta. Kerron omia ajatuksiani, mutta annan myös tilaa muiden ajatuksille. Pystyn olemaan eri mieltä, mutta loppujen lopuksi menen ryhmän enemmistön mielen mukaan. En lähde kiivaasti kiistelemään, jos muut ryhmän jäsenet ovat eri mieltä.
Ryhmäviestinnässä haluaisin kehittää omaa rohkeuttani. Joissain ryhmissä, jossa on paljon dominoivia ihmisiä, saatan mennä heidän tahtonsa mukaan. Ajattelen, että minun tulisi uskaltaa olla eri mieltä ja kertoa siitä. Minulla on pelko ristiriitatilanteita kohtaan ja en pidä niitä mukavina, jonka takia aina en voi olla kaikissa ryhmissä täysin oma itseni ja kertoa omia ajatuksiani, vaikka pyrin siihen. Joissain ryhmätilanteissa valitettavasti näen eduksi sen, että saamme tehtävän loppuun kuin sen, että olisimme käyneet aiheesta syvällistä keskustelua.
III
Hyvä ilmapiiri luokassa edistää oppimista. Sen vaikutukset ovat positiivisia. Silloin uskaltaa kysyä, kokeilla ja tehdä virheitä. Nämä kolme asiaa ovat tärkeitä oppimisen kannalta. Kun halutaan oppia, silloin keskitytään ja kysellään asioita, joita ei ymmärrä. Kysymysten esittämisestä hyötyy koko ryhmä. Hyvä työrauha vaikuttaa myös positiivisesti ryhmän työskentelyyn.
Ryhmässä jossa on huono ilmapiiri ja tapahtuu esimerkiksi kiusaamista, voi ryhmän jäsen vetäytyä omaan kuoreensa ja keskittyä koko ajan havaitsemaan ilmapiiriä ja ihmisiä. Fokus menee oppimisesta pois, kun koko ajan pitää olla varuillaan. Oppimista myös edistää ryhmä, joka haluaa oppia lisää. Kun ei ole hyvä olla, ei oppiminen ole optimaalista.
Tenttiryhmiin jakautuminen
Saimme tehtäväksi jakautua tenttiryhmiin. Meillä oli mahdollisuus pohtia eri tapoja miten ryhmät muodostetaan. Mielestäni tehtävä oli todella kiinnostava ja toivoinkin, että pääsisimme pohtimaan tarkemmin, millä perusteella aiomme ryhmät tehdä. Meille kerrottiin, että tapoja muodostaa ryhmä voi olla esimerkiksi aikataulujen tai osaamisen perusteella.
Pääsimme pohtimaan miten hoidamme tehtävän ja pallottelimme muutamia vaihtoehtoja. Suosituksi ideaksi nousi lopulta, että jakaannutaan ryhmiin satunnaisesti. Jos kuitenkin halusi olla ystävän kanssa, se onnistui. Luokan ulkopuolelle menijät jakoivat itsensä ryhmiin käsittääkseni täysin satunnaisesti. Itse jäin luokkaan ja luokkaan jääneistä henkilöistä teimme yhden ryhmän. Kun päätimme miten jakaudumme ryhmiin, oli ryhmät koossa melko pian sen jälkeen. Ryhmien muodostaminen oli nopeaa.
Ryhmien muodostamisen aikaan muutamat opiskelijat olivat äänessä. Ne, jotka ovat usein muutenkin äänessä demoilla. Mielestäni derbyssä on paljon opiskelijoita, jotka eivät pääse ääneen. He eivät välttämättä uskalla sanoa omia ajatuksiaan tai sitten heitä ei kiinnosta. Veikkaan kuitenkin, että ryhmien muodostamisen teossa kaikki eivät uskaltaneet sanoa omia ajatuksiaan. Valitettavasti kaikkien äänet eivät siis päässeet kuuluviin ryhmän teossa. Kuitenkin se, mitä aistin ryhmien muodostamisen jälkeen, oli suurimman osan tyytyväisyys ryhmään.
Ajatuksena oli, että jos haluaa olla kaverin kanssa samassa ryhmässä/tai kurssien aikaisemmissa ryhmissä, jäävät he luokkaan. Muut menevät muodostamaan ryhmät luokan ulkopuolelle. Puolet jäivät luokkaan, myös minä. Ajatuksen taustalla oli opetusharjoittelun ryhmä, jonka koin hyvänä, ja halusin sen myös muodostuvan tenttiryhmäksi. Loppujen lopulta luokasta monet menivät ulkopuolelle, kun emme päässeet luokassa olevien kanssa yhteisymmärrykseen ryhmien muodostamisesta. Luokkaan jäi minä ja kaksi muuta oppilasta. Nämä kaksi muuta oppilasta halusivat olla kahdestaan ryhmässä, jonka ymmärrän. Syy, miksi minä jäin luokkaan on minullekin epäselvä. Olisin aivan hyvin voinut mennä satunnaiseen ryhmään. Ajattelen jälkikäteen, että olin kovin väsynyt, joka ehkä vaikutti minuun passiivisesti. Ehkä jotenkin yllätyin myös siitä, kun monet yhtäkkiä vaan lähtivät luokan ulkopuolelle muodostamaan ryhmiä. Ajattelen myös, että ehkä koin sen itselleni johdonmukaiseksi käyttäytymiseksi jäädä luokkaan, kun niin olin aluksi päättänyt. Muodostimme luokkaan jääneistä oppilaista yhden ryhmän, johon olin tyytyväinen. En kuitenkaan tiedä, mitä muut ryhmäläiset ajattelivat, sillä tunnelmasta tuli hieman outo. Juttelimme ryhmissä ja yhdelle oppilaalle tuli surullinen olo ryhmien muodostamiseen johtaneista tapahtumista. Kävimme asian läpi lopulta yhdessä.
Loppujen lopuksi en koe, että pääsimme kovin monipuolisesti pohtimaan ryhmiin jakautumista. Joku halusi ryhmät aikaisempien kurssien ryhmien mukaan, toiset ei. Lopputulema oli, että todella monelle ei ollut väliä millaisessa ryhmässä on ja ne jopa arvottaisiin.
