KPL. 1.
Säännöllistä edestakaista liikettä sanotaan värähdyslikkeeksija värähtelevää kappaletta värähtelijäksi Yks koknainen värähdys on tapahtunut, kun kappale palaa takaisin lähtöpisteseensä. värähdysaika on yhtee kokonaiseen värähdykseen kuluva aika taajuuskuvaa kuinka monta värähdystä tapahtuu sekunnissa Värähtelijä saa aikaan aaltoliikkeen poikittaisessa aaltoliikkeessävärähtely tapahtuu kohtisuoraan aallon etenemissuuntaan nähden veden aaltoliike on poikittaista aaltoliikettäpitkittäisessä aaltoliikkeessävärähtely tapahtuu aallon etenemissuunnassa kahden aallonharjan välistä etäisyyttä sanotaan aallonpituudeksiääni on pitkittäistä aaltoliikettä värähdysaika saadaan laskettua kun värähdyksiin kulunut aika jaetaan värähdysten lukumäärällä taajuuden suuruus saadaan laskettua kun värähdysten lukumäärä jaetaan niihin käytetyllä ajalla
värähdysliike: säännöllinen edestakainen liike on värähdysliikettä
värähtelijä: värähdysliikettä tekevä kappale
värähdysaika: yhteen värähdykseen kulunut aika
taajuus: yksikkö hertsi, 1 Hz. Kuvaa värähdysten lukumäärää yhdessä sekunnissa. Lasketaan jakamalla värähdysten lukumäärä värähdyksiin kuluneella ajalla
poikittainen aaltoliike: värähtelyä, joka tapahtuu kohtisuoraan aallon etenemissuuntaan nähden
pitkittäinen aaltoliike: värähtelyä, joka tapahtuu aallon etenemissuunnassa
aallonpituus: aallon kahden samanlaisen vaiheen välinen etäisyys
hertsi: taajuuden yksikkö, 1 Hz. Kuvaa värähdysten lukumäärää yhdessä sekunnissa
aaltoliike: liike, joka voi edetä väliaineessa tai tyhjiössä. Se voi olla joko poikittaista tai pitkittäistä aaltoliikettä

Kpl.2.

väliaine: On jokin aine, jota pitkin ääni tai valo etenee, esimerkiksi ilma, vesi, rauta
vastaanotin: Äänen havaitsemiseen tarvitaan vastaanotin. Se voi olla esimerkiksi ihmisen korva tai mikrofoni.
energia: Energia on kyky tehdä työtä. Sen yksikkö on joule, 1 J.
resonanssi: Ilmiö, jossa kaksi samanlaista värähtelijää vuorovaikuttavat toistensa kanssa eli toinen värähtelijä saa toisen värähtelijän värähtelemään.
äänen voimakkuus: yksikkö desibeli, 1dB. Ääni voi olla heikkoa tai voimakasta. Heikon äänen tuottamiseen on käytetty vähän energiaa. Heikon äänen desibelilukema on pienempi kuin voimakkaan äänen.
melu: Häiritsevää ääntä sanotaan meluksi. Äänen kokeminen meluksi on subjektiivinen kokemus eli ääni, joka on toiselle ihmiselle melua voi olla toiselle ihmiselle musiikkia.
ultraääni: Ääni, jonka taajuus on yli 20 000 Hz, on nimeltään ultraääntä.
infraääni: Ääni, jonka taajuus on alle 20 Hz, on nimeltään infraääntä.
kaikuluotaus: On menetelmä, joka hyödyntää ultraäänen etenemistä ja heijastumista esineiden ja asioiden paikallistamiseen, useimmiten veden alla.

Kpl.3.

valoa heijastava esine: valoa heijastavia kappaleita ei näe, jos ne viedään tilaan, jossa on pimeää, esimerkiksi kynä, heijastin ja Kuu
valoa säteilevä esine: valoa säteilevät kappaleet nähdään, vaikka ne olisivat pimeässä, esimerkiksi palava kynttilä, päällä oleva taskulamppu ja Aurinko
valonlähde: esine, joka säteilee valoa
valon sironta: valo siroaa, kun se heijastuu epätasaisesta pinnasta
valon suoraviivainen eteneminen: valo kulkee tasakoosteisessa aineessa suoraan
suuntaava valonlähde: valonlähde, joka säteilee valoa tiettyyn suuntaan, esimerkiksi spottivalo
sydänvarjo: suuntaavasta valonlähteestä syntyvä teräväreunainen tumma varjo
laaja-alainen valonlähde: valonlähde, joka säteilee valoa ympäriinsä, esimerkiksi kynttilä
puolivarjo: laaja-alaisesta valonlähteestä syntyvä harmaampi varjo, joka on sydänvarjon ulkoreunalla
esineen väri: väri riippuu esineen heijastamasta valosta
valaistusvoimakkuus: kuvaa tietylle pinta-alalle tulevan valon määrää, yksikkö luksi, 1 lx
valkoinen valo: kaikkia valon aallonpituuksia sisältävä valo, Auringon säteilemä valo on valkoista valoaprisma: optinen laite, jolla voidaan taittaa, heijastaa tai hajottaa valoa
spektri: eli värikirjo, valkoinen valo hajoaa prismassa spektriksi, joka sisältää kaikki värisävyt. Jos prismaan tuleva valo ei täydellistä valkoista valoa, on spektrikuviossa myös puutteita joidenkin värien osalta
näkyvä valo: silmin nähtävä valo, joka on poikittaista aaltoliikettä. Aallonpituus on välillä 380 - 740 nm.
nanometri: 1 nm, metrin miljardisosa

Kpl.4.'

pinnan normaali: Pintaa vastaan kohtisuorasti piirretty suora. Normaali piirretään kohtaan, jossa säde ja heijastava pinta leikkaavat.
tulokulma: tulevan säteen ja pinnan normaalin välinen kulma
heijastuskulma: heijastuneen säteen ja pinnan normaalin välinen kulma
heijastuslaki: valon heijastumista kuvaava laki: tulokulma on yhtä suuri kuin heijastuskulma
todellinen kuva: esineestä muodostuva kuva, joka näkyy valkokankaalla
valekuva: esineestä muodostuva kuva, jota ei voi nähdä valkokankaalla
tasopeili: Peilipinta, joka on tasossa. Normaali jokaisesta kodista löytyvä seinäpeili.
optinen akseli: kuvitteellinen suora, joka jakaa peilin tai linssin kahteen samanlaiseen puoliskoon
kupera peili: Peilin heijastava pinta on osa ympyrän kaarta. Heijastava pinta on poispäin ympyrän keskipisteestä. Muistisääntö: KUPera on KUPrulla (pullistunut) .
kovera peili: Peilin heijastava pinta on osa ympyrän kaarta. Heijastava pinta on kohti ympyrän keskipistettä. Muistisääntö: KOVera on KOVerrettu sisäänpäin.
valonsädemalli: malli, jolla selitetään valon käyttäytymistä optisissa laitteissa, kuten peileissä ja prismoissa. Valonsädemallia käytetään kuvaamaan valon suoraviivaista etenemistä.
säteen jatke: Ei ole todellinen säde. Piirretään kuvissa katkoviivana. Säteen jatke on jatkoa todelliselle säteelle sen jälkeen, kun säteelle on tapahtunut heijastuminen tai taittuminen.
polttopiste f: piste, jossa heijastuneet tai linssien osalta taittuneet säteet leikkaavat
polttosäde: kaarevan peiliin liittyvä mitta, joka kertoo polttopisteen etäisyyden peilipinnasta
kaarevuussäde: Kaarevan peilin pinta on aina osa ympyrän kehää. Ympyrällä on säde ja kaarevan peilin osalta sitä kutsutaan kaarevuussäteeksi.
kaarevuuskeskipiste c: Kaarevan peilin pinta sijaitsee ympyrän kehällä ja kaarevuuskeskipiste kuvaa tämän ympyrän keskipistettä.
valepolttopiste: Piste, jossa säteen jatkeet leikkaavat. Sijaitsee peilin takana. Koveran linssin osalta valepolttopiste sijaitsee linssin edessä.
kuvan muodostuminen: tarkastelu, jossa piirtämällä määritetään esineestä muodostuneen kuvan paikka. Muodostunut kuva voi olla samankokoinen, suurennettu tai pienennetty. Se voi olla oikein tai väärinpäin.

Kpl.5.

taittuminen normaalin päin: valonsäde taittuu normaaliin päin tilanteessa, jossa valon kulku on esimerkiksi ilmasta veteen tai ilmasta lasiin
taittuminen normaalista poispäin: valonsäde taittuu normaalista poispäin tilanteessa, jossa valon kulku on esimerkiksi vedestä ilmaan tai lasista ilmaan
kokonaisheijastuminen: voi tapahtua vain, kun valon kulkusuunta on esimerkiksi vedestä ilmaan tai lasista ilmaan ja tulokulma on vähintään kokonaisheijastuksen rajakulman suuruinen
rajapinta: Kahden erilaisen aineen välinen raja, esimerkiksi ilma-vesi tai lasi-ilma rajapinnat.
kokonaisheijastuksen rajakulma: pienin mahdollinen kulma, jossa kokonaisheijastuminen voi tapahtua
valon nopeus: Valon nopeus tyhjiössä on noin 300 000 km/s. Valon nopeus vedessä on noin 225 000 km/s eli vesi hidastaa valon kulkua.
valon taittuminen: Valon kulkusuunta muuttuu eli taittuu tilanteessa, jossa se kulkee vinosti valoa läpäisevään materiaalin, kuten lasiin. Valonsäderintaman eri reunat kohtaavat materiaalin eri aikaan, mistä johtuu säteen taittuminen
tulokulma: tulevan säteen ja pinnan normaalin välinen välinen kulma
taitekulma: taittuneen säteen ja pinnan normaalin välinen kulma.
optinen kuitu: eli valokuitu on rakennettu valoa läpäisevästä materiaalista. Sitä käytetään tietoliikenneyhteyksien rakentamisessa. Valo etenee kuidussa kokonaisheijastuen.
yhdensuuntaissiirtymä: Valo taittuu kaksi kertaa kulkiessaan tasapaksun lasikappaleen läpi. Ensimmäisen kerran taittuminen tapahtuu normaalia ja kohti toisen kerran normaalista poispäin. Koska taittumiskulmien suuruudet ovat tilanteissa yhtä suuria, mutta vastakkaissuuntaisia, valonsäde jatkaa samansuuntaisena kulkuaan kuin ennen lasikappaletta.

Kpl.6.

kupera linssi: Kupera linssin on keskeltä paksumpi kuin reunoilta, pluslinssit. Kupera linssi kokoaa yhdensuuntaisia valonsäteitä polttopisteeseen. Voidaan käyttää polttolinssinä.
kovera linssi: Kovera linssi on keskeltä ohuempi kuin reunoilta, miinuslinssit. Kovera linssi hajottaa yhdensuuntaisia valonsäteitä.
likinäköinen: Ihminen, joka näkee lähelle hyvin, muttei kauas. Näkövika korjataan koverilla linsseillä.
kaukonäköinen: Ihminen, joka näkee kauas hyvin. Näkövika korjataan kuperilla linsseillä. Ikänäköinen ihminen on on kaukonäköinen.
polaroidut linssit: Linssit vähentävät rakenteensa vuoksi pinnoista tulevia heijastuksia.
taittovoimakkuus: kuvaa linssin kykyä taittaa valoa
dioptrialuku: taittovoimakkuuden yksikkö, 1 d. Lasketaan polttovälin käänteislukuna (luku 1 jaetaan polttovälillä). Polttoväli ilmoitetaan metreinä.

Esineet nähdään joko siksi, että ne heijastavat toisen valonlähteen valoa tai että ne itse säteilevät valoa eli ovat valonlähteitä tai että ne sirottavat toisen valonlähteen valoa. Valoa säteileviä esineitä ovat esimerkiksi sytytetty kynttilä, Aurinko ja hehkuva lamppu. Valoa heijastavia esineitä ovat esimerkiksi heijastin, Kuu ja tulitikku. Varjot ovat seurausta valon suoraviivaisesta etenemisestä. Suuntaava valonlähde, kuten mopon ajovalo, aiheuttaa läpinäkymättömästä esineestä tumman sydänvarjon. Laaja-alainen valonlähde, kuten jalkalamppu ilman varjostinta, aiheuttaa läpinäkymättömästä esineestä sekä sydän- että puolivarjon. Puolivarjo on harmaampi osa sydänvarjon ulkoreunalla.

Kappaleen väri riippuu siitä minkälaisessa valossa sitä tarkastellaan. Kappaleen väri riippuu sen heijastamasta valosta. Kappaleiden valaistus ja niiden sijainti pitääkin ottaa huomioon esimerkiksi sisustusta mietittäess