SYKSY 2025/ PERIODI 1

9.10.2025 ESPANJA / 1. OBSERVAATIO

RYHMÄ- JA VERTAISSUHTEET

Olin kuuntelemassa espanjan tuntia, joka oli oppilaille aika mielenkiintoinen. 
13 oppilasta tunnilla 

Mitä havaintoja teet ryhmädynamiikasta ja vertaissuhteista? 

selkeästi aktiivisia oppijoita, ja huonommin keskittyneitä oppijoita. Paljon oli viittausta, ja jopa päällepuhuvia "johtaja"-oppilaita. Jotkut olivat aika hätäisiä, ja kertoivat oevansa jo valmiina. Ryhmän "pelle" luonnetta ei ollut. Yksi iso havainto on se, että ryhmät vaihtuvat, joka edesauttaa koko ryhmän toimijuutta ja ryhmädynamiikan tukea. 


Miten oppilaat toimimat keskenään?

Yhdellä oppilaalla ei ollut paria, mutta selkeästi ei ollut hinkua istua vieressä , onko mahdollisesti syrjivää käytöstä? Muuten en huomioi poikkeavuuksia. Yksi oppilas kertoi haluavansa mieluummin tehdä tehtäviä sellaisen oppilaan kanssa, jonka ryhmässä hän ei ollut. Samalla oppilaalla selkeä johtajuusrooli. Jotkut oppilaat jopa argumentoivat keskenään, selkeästi ärsytti jokin asia. "Mähän sanoin yms. " 

Selkeästi johtajia oli suhteessa eniten tällä luokalla. 

Ryhmässä oli myös suhteellisen levoton fiilis. 

Miltä vertaissuhteet näyttävät ? Kiinnitä myös huomiota vertaisoppimiseen.

Vertaisoppimista tapahtuu siten, että oppilaat ovat selkeästi samantasoisia espanjan kielessä. Aktiivisesti tehtäviä ryhmätöitä tunnilla, joka helpottaa yhteistyötä.  Yksi iso pointti oli, kun pelattiin "espanjan jalkapallopeliä" , missä piti pelata kielen osaamisella ryhmissä, auttoi selkeästi yhteenkuuluvuuden tunteessa. Oli kaksi joukkuetta, ja toinen joukkue voitti , joka kohotti selkeästi hyvää fiilistä, ja oppimisen iloa ryhmässä --> vertaisoppimisen ilo. Edelleen kuitenkin jotkut olivat yksin tekemässä, mutta tulkita sen voi myös niin, että nämä oppilaat mieluummin tekevät yksin.  Jotkut oppilaat jopa kertoivat opettajalle tekevänsä mieluummin yksin ja keskittyä, kuin tekisivät ryhmässä ---> tästä voimme päätellä oppilaiden oppivan paremmin tällä tavalla. 

Vertaisoppiminen on vuorovaikutteinen ja yhteisöllinen tapa kehittää osaamista, jossa yksilöt oppivat toisiltaan samankaltaisissa rooleissa olevien tai toistensa kaltaisten jäsenten kanssa


Luodaanko oppitunnilla mahdollisuuksia vertaisoppimiseen? Miten , jääkö joku ulkopuolelle?

Vertaisoppimiseen  tehtiin koko tunnin ajan mahdollisuuksia, ja ryhmätyöhön osallistuttiin erittäin hyvin. Jo aikaisemmin mainitsemani henkilö, joka istui yksin, teki myös helpommin yksin tehtäviä. Opettaja hyvin mukana& sensitiivisen pedagogiikan näkökulmasta tukee oppilaita heti, jos tulee ongelmia --> oppilas kokee turvaa ja lämpöä, kun apua on tarvittaessa. 

Onko havaittavissa kaveriporukoita?

kaveriporukoita on ainakin 1, mutta ei joka pöydässä kuitenkaan. Ryhmien vaihtuessa jotkut valitti siitä, etteivät saa keskustella ystävien kanssa. 


Lisäyksenä voisin mainita, että opettaja otti oppilaat hienosti huomioon taustasta, keskittymiskyvystä huolimatta. Hän otti eniten tukea tarvitsevat eniten huomioon.




9.10.2025 ENGLANTI / ORSERVAATIO 2


TUNTEET

Havainnoi myönteisiä kokemuksia?

Ihan heti tunnin alussa keskusteltiin yhdessä englanniksi ja suomeksi kuulumisia -- tämä aiheutti todella myönteisiä ja jopa innostunutta viittaamista. Oppilaat kertoivat paljon omista viikon kokemuksistaan ja suunnitelmistaan seuraavan syyslomaviikon aikana. Opettaja oli rauhallinen ja karismaattinen, ja otti huomioon jokaisen oppilaan. Oppilaat kokivat erittäin myönteistä tunnetta joka liittyy kuulumisen tunteeseen. Opettaja hyvin pedagogisesti osaava. 

Tunti oli selkeästi huvittava, ja oppiminen oli luovaa siinä mielessä, että kotitehtävät olivat se, että piirtää oman kodin pohjaratkaisun - ja nimettiin kodin esineet englanniksi. Oppilaat saivat näyttää omia piirroksiaan ystävilleen piirtoheittimellä, ja monet olivat selkeästi huvittuneita. 

Kielteisiä tunteita?

jotkut eivät selkeästi pysyneet paikallaan eivätkä malttaneet odottaa vuoroaan --> tähän saattaa liittyä tunne minäpystyvyydestä, tai oikeastaan sen puuttumisesta. Ei malteta odottaa vuoroa --> minä en luota siihen että opettaja uskoo että osaan --> hätä siitä, että pitää näyttää että osaa. 

Jotkut vilkuilivat toisiaan kierrellen ympäriinsä ja vertaillen selkeästi piirtämiään koteja (englannin tunnilla piti tehdä pohjaratkaisu kodistaan , ja piirtää kodin tavaroita - nimetä tavarat englanniksi ) = aiheutti vertailua ja selkeää ärsytyksern tunnetta jos jotkut olivat vaikkapa panostaneet enemmän tähän tehtävään - monilla ns. kympin tytöillä tällaista vertailua huomattavissa.

Jotkut oppilaista olivat selkeästi kyllästyneitä, ja huokailivat / pyörivät tuolilla tunnilla. 

Millaisia havaintoja teet ja mihin havaintosi perustuvat?

Havainnot perustuvat lähinnä kehonkieleen ja ilmeilyyn sekä tietysti nauramiseen yms. 

Millaisissa tilanteissa tunteet näyttävät viriävän?

huomaan positiivisten tunteiden viriävän silloin, kun oppilaat kokevat vertaisoppimista ja ystävien ilmeilyä. Myös helposti silloin, kun huomio kiinnittyy omaan itseen, niin on huomattavissa selkeää iloa ja positiivisuuden tunnetta. 

negatiiviset tunteet viriävät silloin, kun tunnilla on jotain vaikeaa opeteltavaa, -- turhautumista siitä, kun ei ymmärretä. 
kun turhautumisen tai keskittymättömyyden tunteita tulee, niin opettaja ohjaa eri paikoille -> selkeää ärsytyksen tunnetta ilmenee. 

Miten niitä ilmaistaan?

Tunteita ilmaistaan hengityksen tiheydellä, huokaamisella, levottomuudella, , tuolilla pyörimisellä ,ilmeilyllä sekä äänenkäytöllä. Positiivisia tunteita ilmaistaan naurulla, hymyllä, innostumisella ja aktiivisella viittaamisella. 

Huomasin myös, että yksi oppilas oli toista kohtaan ikävä, kun toinen oppilas kysyi, että miten tätä tehdään? ja toinen oppilas tiuskasi hänelle, tuli selkeästi paha mieli ----> äänenkäytön ilmaisu. 



31.10.2025 ÄIDINKIELI / OBSERVAATIO 3

TUNTEET 2

-Miten oppilaiden tunteet vaihtuvat yhden oppitunnin aikana?
-(valitse yksi lapsi, ja kysy millaisia tunteita hänellä oli oppitunnin aikana?)
-Pohdi vastaustasi suhteessa omiin havaintoihinsi


Tunnin kulku oli sellainen, että oppilaat kävivät tunnin välissä syömässä. Oppilaat olivat selkeästi levottomia ruokailun jälkeen. Silti on keskittymistä, koska tehdään tehtäviä.

viittailua paljon, intensiivisesti.


GLEB:

ensivaikutelma tunnista on sellainen, että on ehkä tylsää. Toisaalta myös keskittymistä.
Keskittyy tehtävien tekemiseen --> on ilmeisesti oppijana

on poistunut tunnilta johonkin --> ilmeisesti vilkkaampi lapsi. (tai sitten kävi vessassa). 

selkeätä keskittymistä on kuitenkin tehtäviin. 


Gleb: hyvä fiilis tunnista!! voitti kunniakirjan, jossa oli suunnitellut kaupungille piirroksen kestävään kehitykseen liittyen.  HYVÄ fiilis, koska osaa piirtää niin hyvin --> kaikki ylpeitä hänestä ja kertovat että on ansainnut sen.

Oppilaat muutenkin iloisia sen jälkeen, kun ovat saaneet karkkeja (tästä kestävä kehitys - piirroskilpailusta)


3.11. USKONTO / OBSERVAATIO 4

VAPAASTI VALITTAVA OBSERVAATIOAIHE / TUNTEET

Havainnoi myönteisiä kokemuksia / positiiviset tunteet tunnin aikana. 
Uskonnon tunti:

tunnin alussa oli askartelua, joka selvästi oli mukavaa oppilaille. Oppilaat innostuivat tehtävästä, ja saivat tehdä tehtävää porukoissa. Tehtävänä oli luomista --> askartelua uskonnon aiheeseen liittyen. --> saavat toteuttaa itseään.

Kavereiden kanssa keskustelua tunnilla, rentoa ja mukavaa tekemistä. Luovaa leikkimistä --> todella hyvä tapa oppia

• tärkeää ystävyyden syventymisen kannalta
• tärkeää sen kannalta, että oppilaat oppilaat saavat toteuttaa itseään luovan leikin kautta. Tämä oppimistyyli on paljon hauskempaa oppilaille. Tässä yhdistyy kaksi oppiainetta -- kuvataide sekä uskonto. 
• Oppiminen luovien menetelmien kautta havainnoillistaa oppilaille raamatun maailmaa konkreettisesti ja sitä kautta jää paremmin mieleen. 
• Jotkut iloitsivat siitä, että saivat valmiiksi kauniitakin "teoksia".
• Sai myös itse valita, millä välineillä tekee tätä luovaa tehtävää - editointia, puuväreillä piirtämistä, legoja, muovailuvahaa yms.
  • Minulla on vapaus valita, koska minä olen arvokas yksilö.

PERIODI 2

PE 12.12.2025 MATEMATIIKKA / OBSERVAATIO 5

TILANNEKIINNOSTUS

psykologinen käsite, joka kuvaa hetkellistä, tilanteen itsensä herättämää mielenkiintoa tai vetovoimaa toimintaan, joka tulee ulkoisesta ärsykkeestä tai tapahtumasta, ei niinkään sisäisestä halusta, ja saa ihmisen osallistumaan kyseiseen tilanteeseen, kuten mielenkiintoinen peli tai yllättävä tapahtuma. Se on siis hetkellinen ja ulkoisten tekijöiden motivoimaa kiinnostusta, toisin kuin pitkäaikainen tai sisäinen mielenkiinto. )

Yllättäen kaikki oppilaat ovat kiinnostuneita tekemään matematiikan tehtäviä. Opettajan vaikutus motivaatioon on erittäin selkeä, koska opettaja opettaa myös erittäin selkeällä, eriyttävällä tavalla. Tähän motivaatioon myös selkeästi vaikuttaa se, että tehtävät tehtyään he saavat tarkistaa tehtävänsä luokan edessä olevan tarkistuskirjan luona. (käytetään myös värejä, joka tekee tarkistamisesta mielekkäämpää = luova innostus).

Millaiset tekijät voivat selittää kiinnostusta tai sen puutetta? 

Tähän voi vaikuttaa monikin asia. Yhdeksi vaihtoehdoksi ehdottaisin joko neuroepätyylillisyyttä. Toinen vaihtoehto on minäpystyvyyden vaikutus oppimiseen ja siihen, kuinka helposti ottaa haltuun aihealueen. Monilla voi olla vaikkapa taustalla aiempaa ymmärrystä vähemmän. Toisaalta motivaatiota lisäsi se, että oppilaat saivat pelata lopuksi (behavioristinen psykologia). 

Millaisia eroja oppilailla on oppitunnin aikana?

En huomannut juurikaan eroja oppilaiden välillä tällä tunnilla. Kiinnostus oli hyvin tasaista ja jokainen oli kiinnostunut tehtävien tekemisestä. 


Millaisten tehtävien aikana kiinnostus on voimakkainta?

kiinnostus oli selkeästi voimakkainta silloin, kun sai tehdä tehtäviä, eli oikeastaan koko ajan. Tunnin lopuksi oli myös peli, ja sitä sai pelata kun oli saanut kaikki tehtävät hoidettua.


Miten oppilaat vaikuttavat toistensa motivaatioon?

tunnilla selkeästi vaikuttaa sisäinen motivaatio koko luokassa. Tämä vaikuttaa ryhmään positiivisesti, kun ilmapiiri on kehityskeskeinen. Monet musiikkiluokat ovat juuri tämänlaisia. 



Miten opettaja tukee tilannekiinnostusta?

Opettaja tukee tilannekiinnostusta pedagogisesti sensitiivisesti ottamalla jokaisen oppilaan huomioon luokassa. Esimerkiksi yhdellä oppilaalla oli selkeästi vaikeampaa 

Opettaja tukee tilannekiinnostusta ?

opettaja rakentaa tunnin hyvin, selkeästi eritellen opittavan tehtävän eri rakennuspalikoita. Hänellä on myös hyvä tapa opettaa oppilaita 

12.12.2025 MUSIIKKI / OBSERVAATIO 6

FORMATIIVINEN ARVIOINTI

oppimisen aikana tapahtuvaa, jatkuvaa ja ohjaavaa arviointia, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää oppimista antamalla palautetta ja kannustamalla oppilasta ymmärtämään tavoitteita ja edistymistään. Se on "arviointia oppimiseen" (assessment for learning), jossa oppilas itse, opettaja ja vertaiset antavat ja saavat laadullista, kuvailevaa palautetta, joka auttaa parantamaan suoriutumista tulevaisuudessa, eikä se vaikuta suoraan arvosanaan. 






Tarjoutuuko oppilaille tilaisuuksia saada tietoa oppimisestaan ja osaamisestaan?

informaalia arviointia tapahtuu koko ajan, sillä opettaja ohjaa selkeästi koko ajan. 

Onko arviointi opettajan ennalta suunnittelemaa (formaalia)

Arviointi tällä tunnilla ei ole kovinkaan formaalia, koska kyseessä ei ole palautteenantoa sisältävä tunti

vai suunnittelematonta oppimistilanteen virittämää (informaalia) arviointia?

Kyseessä on suunnittelematonta, informaalia arviointia, sekä ohjausta. Musiikin tunnilla on hirveän hankalaa olla koko ajan antamatta palautetta, sillä hälyä on koko ajan. 

12.12.2025 KUVATAIDE/ OBSERVAATIO 7


PALAUTE

Saivatko oppilaat tietoa opittavan asian ymmärtämisestä tai osaamisesta, käyttäytymisestä tai muusta oppimisen kannalta olennaisesta asiasta?

Opettaja kertoo koko ajan selkeitä ohjeita (kyseessä on poron piirtämistä). Taululla ohjeet, riittävän iso poro, ja voi keksiä porolle asusteita tai koristeita. 


onko palaute sanallista vai non-verbaalista?

palaute on non-verbaalista, esim. osoittaa konkreettisesti paperille, missä voisi tehdä muutoksia.

millaisia tehtäviä palautteella on?

palautteen tehtävänä on luoda kiva "porokokonaisuus" seinälle. Opettaja ohjeistaa poron silmien piirtämisestä esimerkiksi sanallisesti, näyttäen, kuinka sen voisi piirtää kivasti.

Missä määrin palaute syventää oppilaiden ymmärrystä opittavasta asiasta tai kohdistuu oppilaiden motivaation ja minäpystyvyyden kokemuksen tukemiseen (erittelemätön myönteinen palaute, esim. hyvä?

palaute edesauttaa nimenomaan minäpystyvyyden tunnetta. Palaute on hyvin kannustavaa ja sensitiivistä Opettaja lähinnä antaa vinkkiä oppilaan piirtämiseen, ja kertoo neuvoja.


12.12.2025 MUSIIKIN TUNTI / OBSERVAATIO 8

TILANNEKOHTAINEN KIINNOSTUMINEN

Alusta asti tunti oli erittäin selkeä, mutta motivaatioon ja tilannekohtaiseen kiinnostukseen vaikuttaa esimerkiksi oppitunnin pitäminen perjantaina iltapäivästä. Tilannekohtainen kiinnostuminen on ehkä vaikeampaa alun laulamiseen keskittymisessä, mutta heti kun oppilaat jakautuivat instrumenttiryhmiinsä, tilanne muuttuu. Jokaisella on oma tehtävänsä, ja se vaikuttaa oppilaiden motivaatioon ja kiinnostukseen hyvin paljon. 



KEVÄT 2026 / PERIODI 3


5.5.2026 ÄIDINKIELI / OBSERVAATIO 9 


AJATTELUPROSESSIEN HAVAINNOINTI 

• Pysyvätkö oppilaat opetuksessa mukana? Pystyykö jokainen siis toimimaan omalla taitotasollaan? Tällä suuri
vaikutus myös mm. motivaatiotasoon?

Tässä äidinkielen tunnilla oli selkeästi hyvin epäselvää olla oppilailla. Opettaja ei ole kovin itsevarma ja se vaikuttaa oppilaiden tekemisen ja ajattelun tasoon. Levottomuutta esiintyy oppitunnilla. Toisaalta opettajan komento "katseet tänne" helpottaa oppilaiden keskittymistä. 

• Millä tavalla yhtäältä osaaminen ja oivallukset tai hämmennys ja ymmärtämisen vaikeudet/haasteet ovat
havaittavissa oppilaiden kielellisessä tai ei-kielellisessä ilmaisussa?


Esimerkiksi levottomuudesta näkyy tietynlainen keskittymisen puute. 

• Kuinka opettaja oppitunnin aikana tarkistaa/varmistaa ovatko oppilaat ymmärtäneet opittavan asian? Näin ollen;
kuinka opettaja toteuttaa jatkuvaa formatiivista arviointia? Miten opettajan puhe ja esitettävät kysymykset tukevat
oppijan omaa ajattelua? (Antaako opettaja valmiita vastauksia vai aktivoiko lapsen omaa ajattelua?)

Opettaja käy tarkistamassa esimerkiksi läksyt. Opettaja on heti valppaana kuulemassa oppilaiden kysymyksiä ja vastaa selkeästi niihin. (Formatiivinen arviointi on jatkuvaa, oppimista tukevaa palautetta joka tapahtuu oppimisprosessin aikana. 

• Mitä formatiivisen ohjauksen ja arvioinnin tapoja (ryhmämuotoisia sekä yksilökohtaisia) opettaja käyttää
tuntikokonaisuuden aikana? Pohdi niin osaamistasoltaan ylöspäin eriytettävien kuin niiden oppilaiden osalta, jotka
tarvitsevat vahvempaa tukea ja apua oppimisen edistymisessä. Onko ohjaus ja palaute rakentavaa, kannustavaa ja
oppimista eteenpäin ohjaavaa?

Opettaja on hyvin vuorovaikutuskeskeinen tunnilla. Ohjaus ja palaute on rakentavaa, kannustavaa ja oppimista eteenpäin ohjaavaa.

• Pohdi samalla, mitkä keinot ja tavat voisi olla hyödyllistä ottaa osaksi omaa opettajuutta/pedagogiikkaa? Mitä
keinoja/tapoja taas haluat mahdollisesti välttää (perustele miksi)? Jos oppilailla huomataan vaikeuksia ymmärtää,
miten niitä huomioidaan oppimisen ohjauksessa?

Eriyttäminen ja keskittymisen ohjaaminen on tärkeä osaa ohjaamista, jotka minäkin haluan ottaa käyttöön omassa opetuksessani.

5.5.2026 MUSIIKKI /OBSERVAATIO 10 


KÄYTTÄYTYMISEN SÄÄTELY


Miten oppilaan käyttäytyminen muuttuu oppitunnin aikana:

Opettajajohtoinen osuus

Oppilaat ovat hyvin keskittyneitä tunnilla jo alussa, koska asia koskee heitä kaikkia. On nimittäin "musapassin" vuoro, ja kaikki haluavat olla korvalla kuuntelemassa. 

itsenäinen työskentely

itsenäinen työskentely on hyvinkin innokasta ja lennokasta. Itsenäisessä työskentelyssä oppilas selkeästi on todella motivoitunut soittamaan ja laulamaan omaa osuuttaan esitettävässä kappaleessa. Oppilaat silti ovat selkeästi vähän levottomia ja soittavat kaikki yhtä aikaa "meluavat". Eli käyttäytymisen säätelyn osalta ei ole tietynlaista 



6.5.2026 KÄSITYÖ / OBSERVAATIO 11


KÄYTTÄYTYMISEN SÄÄTELYN ENNAKOINTI


Tee havaintoja siitä, miten opettaja ennakoi käyttäytymisen säätelyn kannalta hankalia tilanteita (Esim. siirtymät tehtävästä toiseen, ryhmätyöt. 

opettaja ohjaa hyvin tunnin kulkua. Siirtymät tehtävästä toiseen sujuvat mutkitta hänen auktoritäärisen asemansa vuoksi. Oppilaat seuraavat opettajaa helposti, ja opettaja antaa ohjeita heti oppilaiden töiden mennessä eteenpäin, ettei oppilaille tule tylsää. Opettaja selkeä pitkän linjan opettaja. Jos alkaa oppilaiden "meno" mennä holtittomaksi, tulee opettaja helposti apuun. 

Opettaja jakoi tehtävät tunnin alussa, jotkut menivät lakkaamaan "lakkaushuoneeseen" kun jotkut poraavat reikiä kynätelineisiinsä.


6.5.2026 MATEMATIIKKA / OBSERVAATIO 12


YKSITTÄISEN LAPSEN KÄYTTÄYTYMISEN SEURAAMINEN

Seuraan henkilöä x. Hän vaikuttaa keskittyneeltä ajoin, mutta keskittyminen myös harhailee välillä. Opettajan opetus on johdonmukaista ja arviointi ja palautteenanto on ProKoulu-toimintamallin mukaista välitöntä myönteistä palautetta (jos oppilaan toiminta on odotusten mukaista käyttäytymistä). Positiivinen sanallinen palaute oppilaan käyttäytymisestä lisää oppilaan "kuuliaisuutta" ja jopa keskittymistä, sillä hän motivoituu opettajan palautteesta.

Käyttäytymisen säätelyn mahdollisuuksia ovat muun muassa:

oppilaiden aktivointi
toivottavan käyttäytymisen huomaaminen ja
ei toivottavaan käyttäytymiseen puuttuminen

Esimerkiksi opettaja koki ei-toivottua käyttäytymistä tunnilla, kun oppilaat (ja tämä seurattava oppilas) olivat Ipadeillä ja kuuntelivat matematiikan tehtävästä (Ipadilla) tulevaa hassua ääntä melkeimpä kilpaa. Oppilaat ikään kuin kokeilivat opettajan rajoja, ja kuuntelvat vasta silloin kun opettaja korotti ääntään että laitetaanpa pädit pois. 


PERIODI 4


13.5.2025 KÄSITYÖ / OBSERVAATIO 13

KIELITIETOISUUS

Miten monikielisyys näkyy tai kuuluu koulun normaalissa arjessa luokissa tai
oppituntien ulkopuolella? Miten kielitietoinen opetus näkyy luokassa opettajan antamissa ohjeistuksissa,
luokkahuonetyöskentelyssä, palautteenannossa ja arvioinnissa? Mitä parannettavaa huomaat käytänteissä? Voit
tarkastella esim. sitä, miten käsitteitä avataan ja miten niistä keskustellaan, kuinka tuntien ja tehtävien tarkoitus
selitetään yms.


Havaitseminen - tulkinta - päätöksenteko: (pid-malli)


Yleisesti olen huomannut, että meidän luokallamme ei ole monikielisyyttä kovinkaan paljon. Toisaalta eri tavoilla on ollut ymmärtämisen puutetta, kuten neuroepätyypillisillä oppilailla. Opettaja on suhtautunut tähän rauhallisesti ja on keksinyt parempia ratkaisuja oppilaiden ymmärtämisen vuoksi. Oppilaat ovat ymmärtäneet tämän jälkeen annettavan tiedon. 

Miten opettaja käyttää kieltä tunnilla: 

-paljon painotusta ohjeistamisessa. Alun opettajalähtöinen, melko monologinen opetus on oppilaille kiinnostavaa, mutta samalla vähän hankalaa seurattavaa. 

-opettajan kieli auttaa oppilaita seuraamaan opetusta, opettaja on näet heti mukana kiinnostuneena seuraamaan oppilaita ja auttamaan, jos heillä on ongelmia ymmärtämisessä. Ohjeistusta auttaa taululla oleva dia, joka ohjeistaa viirin valmistukseen. 

-opettajalla voisi olla käytössään muita keinoja, kuten opettaminen käytännön näyttämisen ja nonverbaalisuuden kautta. (saa oppilaan huomion helpommin). 

Mitä parannettavaa sitten huomaan käytännön kielitietoisuudessa? = opettaja voisi olla jämptimpi opetuksessaan ja siinä, ettei hän opettaisi niin verbaalisti koko ajan. 

13.5.2026 KÄSITYÖ / OBSERVAATIO 14

KIELITIETOISUUS JA DEMOKRATIAKASVATUS

Havainnoi millaisia sääntöjä tai rutiineja luokkahuoneessa
suoritetaan. Miten ne avaavat mahdollisuuksia eri oppilaille tai sulkevat mahdollisuuksia eri oppilailta?

Säännöt liittyvät periaatteessa yleisiin normeihin, joita hyväksytysti kuunnellaan. Normit ovat esimerkiksi oman vuoron odottaminen kiltisti, joka itsessään rauhoittaa luokkahuonetta ja oppimistilanteita. 

Tästä avautuu mahdollisuuksia oppilaalle tehdä rauhassa vuorollaan omaa työtään. Toisaalta tulee myös ongelma, joka koskee lähinnä sitä, että lapselle voi tulla levoton olo odottamisesta. 


13.5.2026 ESPANJA / OBSERVAATIO 15

DEMOKRATIAKASVATUS


Havainnoi luokkahuonetta demokratiakasvatuksen näkökulmasta
kiinnittäen huomiota opettajan ja oppilaiden välisiin ja oppilaiden keskinäisiin suhteisiin.
Miten vapaus, tasa-arvo ja pluralismi (moniarvoisuus) näkyy luokkahuoneessa? Onko näiden välillä
havaittavissa jännitteitä?
Millainen on oppilaiden rooli oppilailla on luokkahuoneessa (esim. aktiivinen/passiivinen)? Mihin
havaintoihin ja tulkintoihin näkemyksesi perustuu?


Opettaja on tasa-arvoinen opetuksessaan ja ottaa oppilaat heti huomioon. Vapaus näkyy luokkahuoneessa oppilaiden saadessa itse valita omat istumapaikat. Tasa-arvo näkyy opettajan ja oppilaan välissä niin, että kaikilla selkeät yhteiset säännöt mitä seurataan, ja opettaja ottaa kaikki tasa-arvoisesti huomioon. 

Hyvänä esimerkkinä tunnilta tasa-arvosta myös se, että edellisellä tunnilla oli espanjalaisia keksejä tarjolla, mutta joillakin oli esim. pähkinä- ja maitoallergiaa. Nyt opettaja antoi haribo-karkkeja (espanjassa syödään monesti haribo-karkkeja) lapsille, joilla oli allergiaa. Tämä jos joku puhuu konkreettisesti tasa-arvon puolesta.

Opettaja myös opettaa tasa-arvoisesti kaikkia , ja tarkistaa kaikkien tekemisiä vuorollaan. 

Pluralismi opetuksessa tarkoittaa moniarvoisuuden, erilaisten näkökulmien, arvojen ja kulttuurien huomioimista sekä arvostamista koulutuksessa. Se on keskeinen osa demokraattista kasvatusta, joka valmistaa oppilaita moniääniseen yhteiskuntaan. 

Moniarvoisuus näkyy luokkahuoneessa siten, että jokaisen mielipide otetaan osallisuuden nimissä huomioon. Yksittäisiä mielipiteitä (jotka on arvopohjaisia), otetaan huomioon opetuksessa. 

Oppilaiden rooli on luokkahuoneessa aktiivinen, ja opettajan ohjeistus on hyvin motivoivaa ja aktivoivaa. Opettaja selkeästi pitää espanjan kielestä.


13.5.2026 MATEMATIIKKA / OBSERVAATIO 16


DEMOKRATIAKASVATUS (VAPAASTI VALITTAVA OBSERVOINNIN AIHE)


opettaja on tasa-arvoinen jokaista oppilasta kohtaan ja oppilaat noudattavat sovittuja normeja, kuten olemista hiljaa silloin kun opettaja on äänessä. Opettajan äänen kunnioittamista. Opettaja puuttuu välittömästi, jos oppilas ei noudata opettajan sääntöjä / luokan yhteisiä sääntöjä -> tämän vuoksi demokratiakasvatus onnistuu.

Opettaja on jämerä ja osaa sanoa, kun yhteisiä sääntöjä ei noudateta, jotta demokraattinen ja tasapuolinen kasvatus onnistuu. (keskiössä yhteisten sääntöjen kunnioittaminen ja osallisuuden tukeminen (oma ääni täytyy kuulua, mutta ei ilman rajoja (rajat luo turvaa ja terveen suhtautumiseen yhteisön normeihin). 

Vapaus / tasa-arvo ja pluralismi taas näkyy luokkahuoneessa niin, että kaikki saavat ilmaista itseään (lapsen osallisuuden tärkeä ilmentymä). Kuitenkin rajat pitää olla. 

Opettaja ottaa huomioon jokaisen oppilaan, kun oppilas viittaa, niin opettaja tulee auttamaan avun tarpeessa olevaa. 

Luokkahuoneessa annetaan kaikille mahdollisuus työrauhaan ja siihen että on aikaa tehdä tehtäviä kaikessa rauhassa omaan tahtiin --> tärkeä pointti demokratiakasvatuksessa.