1. Perustiedot
itävalta
kuvasta voi huomata että itävallan isoimpia kaupunkeja ovat wien, innsbruck ja graz
perustietoa
Itävalta on valtio keski-euroopan eteläosissa, sen pinta-ala on 83 883 neliökilometriä.
Sen rajanaapurit ovat Saksa ja Tšekki pohjoisessa, Slovakia ja Unkari idässä, Slovenia ja Italia etelässä sekä Sveitsi ja Liechtenstein lännessä.
maa sijaitsee sisämaassa ei rannikolla.
Itävallassa asui vuoden 2021 alussa 8 933 346 ihmistä
9-17 itäistä pituutta
49-15 pohjoista pituutta
46-15 eteläistä pituutta
47-9 läntistä pituutta
Itävalta kuuluu pitkälti siirtymävaiheen ilmastovyöhykkeeseen.
Maan läntisessä osassa vallitsevat lännestä puhaltavat tuulet ja meri-ilmasto.
Itävallan itäosat puolestaan kuuluvat selvästi enemmän mannerilmasto valtapiiriin.
Sataminen on vähäisempää ja kesät ovat kuumia ja talvet kylmiä
Tärkein vesitie on Tonava. Suurin järvi on Neusiedler ja se sijaitsee Burgenlandin osavaltiossa, noin 77 % sen 315 km kokonaispinta alasta sijaitsee Itävallan puolella, loppuosa kuuluu Unkarille. Attersee-järven pinta-ala on 46 km ja Traunsee-järven 24 km. Myös osa (24 km) Bodenseejärvestä sijaitsee Itävallan puolella (kokonaispinta-ala 535 km)
Itävallan maantieteen tärkeimmät piirteet ovat Alpit ja Tonava. Alppien alueeseen kuuluu 62 prosenttia koko maan pinta-alasta, ja vuoristo voidaan Itävallassa jakaa kolmeen lännestä itään kulkevaan vuorijonoon. Pohjoisten ja Eteläisten Kalkki-Alppien väliin jää niin sanottu Keskus-Alpit. Keskimmäiseen vuoristoalue on näistä korkein, ja siihen kuuluvat muun muassa Ötztalin Alpit ja Hohe Tauern. Kärntenissä on maan korkein kohta, 3 798 metrin korkuinen Großglockner.
Suurten korkeuserojen takia kasvillisuus on monimuotoista. Itävalta on Euroopan metsäisimpiä maita. Tyypillisiä ovat lehtimetsät (tammi ja pyökki) ja sekametsät (kuusi ja pyökki), korkeammalla myös havumetsät (kuusi, lehtikuusi ja mänty). Alppiniittyjen kasvillisuus on erityisen värikästä ja vaihtelevaa.
Sen rajanaapurit ovat Saksa ja Tšekki pohjoisessa, Slovakia ja Unkari idässä, Slovenia ja Italia etelässä sekä Sveitsi ja Liechtenstein lännessä.
maa sijaitsee sisämaassa ei rannikolla.
Itävallassa asui vuoden 2021 alussa 8 933 346 ihmistä
9-17 itäistä pituutta
49-15 pohjoista pituutta
46-15 eteläistä pituutta
47-9 läntistä pituutta
Itävalta kuuluu pitkälti siirtymävaiheen ilmastovyöhykkeeseen.
Maan läntisessä osassa vallitsevat lännestä puhaltavat tuulet ja meri-ilmasto.
Itävallan itäosat puolestaan kuuluvat selvästi enemmän mannerilmasto valtapiiriin.
Sataminen on vähäisempää ja kesät ovat kuumia ja talvet kylmiä
Tärkein vesitie on Tonava. Suurin järvi on Neusiedler ja se sijaitsee Burgenlandin osavaltiossa, noin 77 % sen 315 km kokonaispinta alasta sijaitsee Itävallan puolella, loppuosa kuuluu Unkarille. Attersee-järven pinta-ala on 46 km ja Traunsee-järven 24 km. Myös osa (24 km) Bodenseejärvestä sijaitsee Itävallan puolella (kokonaispinta-ala 535 km)
Itävallan maantieteen tärkeimmät piirteet ovat Alpit ja Tonava. Alppien alueeseen kuuluu 62 prosenttia koko maan pinta-alasta, ja vuoristo voidaan Itävallassa jakaa kolmeen lännestä itään kulkevaan vuorijonoon. Pohjoisten ja Eteläisten Kalkki-Alppien väliin jää niin sanottu Keskus-Alpit. Keskimmäiseen vuoristoalue on näistä korkein, ja siihen kuuluvat muun muassa Ötztalin Alpit ja Hohe Tauern. Kärntenissä on maan korkein kohta, 3 798 metrin korkuinen Großglockner.
Suurten korkeuserojen takia kasvillisuus on monimuotoista. Itävalta on Euroopan metsäisimpiä maita. Tyypillisiä ovat lehtimetsät (tammi ja pyökki) ja sekametsät (kuusi ja pyökki), korkeammalla myös havumetsät (kuusi, lehtikuusi ja mänty). Alppiniittyjen kasvillisuus on erityisen värikästä ja vaihtelevaa.
