Kekkonen
Kansalaiset
On tullut aika , jolloin yleisenä tapana on tarkastella
miten päättynyt vuosi on täyttänyt toiveemme ja millaisilla
edellytyksillä vastaanotamme uuden vuoden ja uuden vuosikymme-
nen .
Jos palautamme mieliin päättyneen vuosikymmenen
alkuaikojen tunnelmat voimme helposti muistaa , kuinka yleinen
oli usko taloudellisen kasvun jatkumiseen sekä kaikinpuolisen
hyvinvoinnin lisääntymiseen .
Myös kansainväliselle politiikalle oli tuolloin tun-
nusomaista luottamuksen ilmapiiri . Valtioiden keskinäiset
suhteet rakentuivat vastakkaistenkin näkemysten huomioon-
ottamisen sekä yhteisymmärrykseen pyrkimisen pohjalle . Neuvotte-
lupöytien ääreen voitiin istua vakain tuumin ja valmiina tulok-
sia tuottavaan työskentelyyn . Ydinsulkusopimus oli solmittu ja
Helsingissä aloitetut SALT-neuvottelut merkitsivät ensi ensi kertaa
toisen maailmansodan jälkeen todella vakavaa yritystä rajoittaa
kaikkein vaarallisimpien asejärjestelmien kasvua . Esteet ETYKn
tieltä kyettiin poistamaan ja vuosikymmenen puolivälissä osan-
ottajavaltioiden korkeimmat poliittiset johtajat allekirjoitti-
vat Helsingissä päätösasiakirjan , joka loi puitteet turvallisuu-
den ja yhteistyön vahvistamiselle Euroopassa . Tie kansainvälistä
turvallisuutta uhkaavien vakavien häiriöiden rauhanomaiselle
ratkaisemiselle näytti aukeavan .
Lupaavaa alkua seurasivat kuitenkin ankeammat ajat .'
Sota Lähi-Idässä vuonna 1973 aloitti tapahtumien sarjan , jonka
päätä ei ole tällä hetkellä näkyvissä . Pitkälle teknistynyt
maailma hätkähti huomaamaan , kuinka riippuvaiseksi se oli
tullut öljystä . Lisäksi energiakriisi paljasti dramaattisesti ,
että luottamus maailmantaloutta vakauttaviin mekanismeihin oli
ratkaisevasti vähentynyt . Kolme vuosikymmentä sitten luotu
järjestelmä ei näytä enää toimivan eikä sille ole myöskään
kyetty löytämään parempaa vaihtoehtoa .
Rinnan taloudellisten takaiskujen viileni myös poliit-
tinen ilmasto . Liennytyskehitys hidastui , eikä ETYK:n ensimmäinen
seurantakokous täyttänyt siihen ennakolta kohdistettuja toiveita .
Asevarustelu on vuosikymmenen loppupuolella saanut vinhasti
kiihtyvän vauhdin ja kansainväliselle kanssakäymiselle on
tahdikkuuden , asiallisuuden ja pidättyvyyden sijasta antamassa
leimaa uhoaminen voimantunnolla .
Erityisen huolestuttavaa kehitys on ollut Euroopassa ,
josta liennytys lähti liikkeelle . Me suomalaiset olemme useassa
yhteydessä korostaneet , että maanosassamme on jo nyt liikaa
aseita , etenkin ydinaseita . Kilpavarusteluun päätyminen tässä
tilanteessa olisi sitäkin onnettomampaa , kun kaikki osapuolet ovat
ilmaisseet periaatteellisen valmiutensa neuvotella kaikista polt-
tavista kysymyksistä . Nyt olisi toimittava nopeasti , koska jokai-
nen viikko kasvattaa epäluottamuksen kuilua .
Olen edellä kuvaillut tämän päivän maailmanpoliittista
tilannetta varsin mustanpuhuvin värein . En ole tehnyt sitä
pessimismiä lisätäkseni , vaan pyrkiäkseni osoittamaan , kuinka
vakavista asioista nyt todella on kyse .
Suomen kansainvälinen asema on kuitenkin edelleen hyvä
ja vakaa . Ulkopolitiikkamme perusta on osoittautunut oikeaksi
niin kylmän sodan päivinä kuin myös liennytyspolitiikan aikana .
Tämän perustan uskon kestävän vastaisuudessakin . Myös Pohjois-
Euroopassa , lähialueillamme tilanne on jatkuvasti vakaa ja
rauhallinen . On kuitenkin tähdennettävä , ettei Pohjois-Euroopan
säilyminen rauhallisen ja tasapainoisen politiikan tyyssijana
ole itsestään selvyys . Se vaatii jatkuvaa työtä ja alueen kaikkien
valtioiden yhteisiä ponnistuksia . Erityisesti Pohjolassa vallit-
sevan ydinaseettoman tilan vakiinnuttaminen on nimenomaan viime-
aikaisen kehityksen valossa tullut entistä tähdellisemmäksi .
Monista vaikeuksista huolimatta päättynyt vuosikymmen
jättää meille myös sisäpolitiikassa melko suotuisan perinnön .
Yhteiset vaikeudet ovat saaneet puolueet , etujärjestöt ja
kansalaiset näkemään karun todellisuuden ja ottamaan vaarin
sen antamista opetuksista . Olemme kohtuullisen menestyksellisesti
pystyneet mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin sekä vastaamaan
uusiin haasteisiin .
Päättyneen vuoden aikana on maamme taloudellinen ti-
lanne ollut selvästi parempi kuin sitä koskevat ennusteet lu-
pasivat . Vielä juhannuksen alla ei näyttänyt mahdolliselta saa-
vuttaa viittä prosenttia suurempaa kokonaistuotannon kasvua .
Syksyllä , alkaneen vuoden tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä
julkistetussa ennusteessa puhuttiin kuitenkin jo seitsemästä pro-
sentista . Loppuvuoden kehityksen valossa tämäkin näyttää pikemmin
varovaiselta kuin optimistiselta arviolta . Viennissä on voitu
rekisteröidä uusia ennätyslukuja . Inflaatiokehitys on pystytty
pitämään kansainvälisen keskitason alapuolella . Rahamarkkinat
ovat olleet maamme oloihin nähden suhteellisen kevyet sekä roh-
kaisseet taloudelliseen kasvuun ja yrittämiseen . Teollisuustuotan-
to , joka yleensä toimii taloudellisen nousun veturina , on osoit-
tanut varsin hyvää kasvuvauhtia . Kuitenkin vasta saatuamme koko
päättyneen vuoden luvut , näemme missä määrin ennusteet ovat pitä-
neet paikkansa .
Tämän optimistisen kuvan rinnalle voidaan kuitenkin
nostaa myös pessimistisiä näkymiä . Kun katsomme vuosikymmenen
luomia näköaloja tarkemmin , syvä huolestuminen valtaa mieleni .
Tarkoitan lähinnä energian saannin vaikeutumista , korkeaa
työttömyyttä ja ympäristön pitämistä puhtaana . Laajamittainen
työttömyys on kylvänyt ihmisten mieleen epäluulon valtion
kykyyn taata kansalaisilleen turvatun elämisen ehdot . Yleis-
pätevää reseptiä tämän vitsauksen poistamiseen ei vielä kukaan
ole kyennyt kirjoittamaan , mutta hellittää emme saa . Työttömyys
on kyettävä poistamaan tai ainakin sitä on voitava olennaises-
ti vähentää . Muutoin ei yhteiskuntamme oikeudenmukainen ja
tasapainoinen rakentaminen ole mahdollista .
Meillä lienee vain yksi tie hyvinvointimme takaamiseen .
Se on tietämisemme ja taitamisemme tason jatkuva kohottaminen .
Tämän vuoksi joudumme uudelleen arvioimaan ne panokset , jotka
on sijoitettava tutkimus- ja kehitystyöhön . Vuonna 1978 käytimme
kansantuotteestamme tähän tarkoitukseen vain vajaan yhden pro-
sentin , esimerkiksi naapurimaamme Ruotsi sijoitti siihen lähes
kaksi prosenttia . Toisin sanoen Ruotsi osoitti tuolloin tutki-
mustoimintaan seitsemän miljardia markkaa ja Suomi noin 1,3 mil-
jardia markkaa . Jos suoritamme vertailun muihin teollistuneisiin
maihin , saamme vieläkin huomattavampia eroja .
Olen suurella mielenkiinnolla seurannut viime syksyn
aikana käytyä keskustelua tieteellisen tutkimuksen edellytysten
parantamisesta . Vaikka tunnustankin perustutkimukselle ja
soveltavalle tutkimukselle yhtä tärkeän merkityksen , haluaisin
tässä yhteydessä painottaa erityisesti kansainvälistä kilpailu-
kykyämme kohentavaa tutkimusta .
Valtiovallan on kaikin käytettävissään olevin keinoin
huolehdittava Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen sekä teknil-
listen korkeakoulujen toimintaedellytysten kehittämisestä .
Lisäksi on paikallaan selvittää olisiko tarpeen perustaa myös
uusia tutkimusyksiköitä . Mikäli näin on , toimeen on tartuttava
viipymättä . Samalla edellytän , että teollisuus omasta puoles-
taan on valmis sijoittamaan lisää sekä pääomaa että henkisiä
resursseja soveltavan tutkimustoiminnan tehostamiseen .
Hyvät kuulijat ,
Suomi on meidän yhteinen isänmaamme . Pienuudestaan
sekä vähäisistä voimavaroistaan huolimatta se on kyennyt
kohoamaan niin henkisen kuin aineellisen tasonsa puolesta
maailman eturivin valtioiden joukkoon . Tämä on ollut mahdollista
vain meidän kaikkien yhdessä suorittamamme työn avulla . Millai-
seksi elämisen laatu Suomessa nyt alkavalla vuosikymmenellä
muodostuu , riippuu sekä ulkoisista olosuhteista että meistä
itsestämme . Toivon , että meillä itse kullakin riittää altista
mieltä toimia niiden tavoitteiden hyväksi , jotka meidän voimil-
lamme ovat saavutettavissa .
Toivotan jokaiselle kansalaiselle hyvää ja onnellista
sekä turvallista Uutta Vuotta .
On tullut aika , jolloin yleisenä tapana on tarkastella
miten päättynyt vuosi on täyttänyt toiveemme ja millaisilla
edellytyksillä vastaanotamme uuden vuoden ja uuden vuosikymme-
nen .
Jos palautamme mieliin päättyneen vuosikymmenen
alkuaikojen tunnelmat voimme helposti muistaa , kuinka yleinen
oli usko taloudellisen kasvun jatkumiseen sekä kaikinpuolisen
hyvinvoinnin lisääntymiseen .
Myös kansainväliselle politiikalle oli tuolloin tun-
nusomaista luottamuksen ilmapiiri . Valtioiden keskinäiset
suhteet rakentuivat vastakkaistenkin näkemysten huomioon-
ottamisen sekä yhteisymmärrykseen pyrkimisen pohjalle . Neuvotte-
lupöytien ääreen voitiin istua vakain tuumin ja valmiina tulok-
sia tuottavaan työskentelyyn . Ydinsulkusopimus oli solmittu ja
Helsingissä aloitetut SALT-neuvottelut merkitsivät ensi ensi kertaa
toisen maailmansodan jälkeen todella vakavaa yritystä rajoittaa
kaikkein vaarallisimpien asejärjestelmien kasvua . Esteet ETYKn
tieltä kyettiin poistamaan ja vuosikymmenen puolivälissä osan-
ottajavaltioiden korkeimmat poliittiset johtajat allekirjoitti-
vat Helsingissä päätösasiakirjan , joka loi puitteet turvallisuu-
den ja yhteistyön vahvistamiselle Euroopassa . Tie kansainvälistä
turvallisuutta uhkaavien vakavien häiriöiden rauhanomaiselle
ratkaisemiselle näytti aukeavan .
Lupaavaa alkua seurasivat kuitenkin ankeammat ajat .'
Sota Lähi-Idässä vuonna 1973 aloitti tapahtumien sarjan , jonka
päätä ei ole tällä hetkellä näkyvissä . Pitkälle teknistynyt
maailma hätkähti huomaamaan , kuinka riippuvaiseksi se oli
tullut öljystä . Lisäksi energiakriisi paljasti dramaattisesti ,
että luottamus maailmantaloutta vakauttaviin mekanismeihin oli
ratkaisevasti vähentynyt . Kolme vuosikymmentä sitten luotu
järjestelmä ei näytä enää toimivan eikä sille ole myöskään
kyetty löytämään parempaa vaihtoehtoa .
Rinnan taloudellisten takaiskujen viileni myös poliit-
tinen ilmasto . Liennytyskehitys hidastui , eikä ETYK:n ensimmäinen
seurantakokous täyttänyt siihen ennakolta kohdistettuja toiveita .
Asevarustelu on vuosikymmenen loppupuolella saanut vinhasti
kiihtyvän vauhdin ja kansainväliselle kanssakäymiselle on
tahdikkuuden , asiallisuuden ja pidättyvyyden sijasta antamassa
leimaa uhoaminen voimantunnolla .
Erityisen huolestuttavaa kehitys on ollut Euroopassa ,
josta liennytys lähti liikkeelle . Me suomalaiset olemme useassa
yhteydessä korostaneet , että maanosassamme on jo nyt liikaa
aseita , etenkin ydinaseita . Kilpavarusteluun päätyminen tässä
tilanteessa olisi sitäkin onnettomampaa , kun kaikki osapuolet ovat
ilmaisseet periaatteellisen valmiutensa neuvotella kaikista polt-
tavista kysymyksistä . Nyt olisi toimittava nopeasti , koska jokai-
nen viikko kasvattaa epäluottamuksen kuilua .
Olen edellä kuvaillut tämän päivän maailmanpoliittista
tilannetta varsin mustanpuhuvin värein . En ole tehnyt sitä
pessimismiä lisätäkseni , vaan pyrkiäkseni osoittamaan , kuinka
vakavista asioista nyt todella on kyse .
Suomen kansainvälinen asema on kuitenkin edelleen hyvä
ja vakaa . Ulkopolitiikkamme perusta on osoittautunut oikeaksi
niin kylmän sodan päivinä kuin myös liennytyspolitiikan aikana .
Tämän perustan uskon kestävän vastaisuudessakin . Myös Pohjois-
Euroopassa , lähialueillamme tilanne on jatkuvasti vakaa ja
rauhallinen . On kuitenkin tähdennettävä , ettei Pohjois-Euroopan
säilyminen rauhallisen ja tasapainoisen politiikan tyyssijana
ole itsestään selvyys . Se vaatii jatkuvaa työtä ja alueen kaikkien
valtioiden yhteisiä ponnistuksia . Erityisesti Pohjolassa vallit-
sevan ydinaseettoman tilan vakiinnuttaminen on nimenomaan viime-
aikaisen kehityksen valossa tullut entistä tähdellisemmäksi .
Monista vaikeuksista huolimatta päättynyt vuosikymmen
jättää meille myös sisäpolitiikassa melko suotuisan perinnön .
Yhteiset vaikeudet ovat saaneet puolueet , etujärjestöt ja
kansalaiset näkemään karun todellisuuden ja ottamaan vaarin
sen antamista opetuksista . Olemme kohtuullisen menestyksellisesti
pystyneet mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin sekä vastaamaan
uusiin haasteisiin .
Päättyneen vuoden aikana on maamme taloudellinen ti-
lanne ollut selvästi parempi kuin sitä koskevat ennusteet lu-
pasivat . Vielä juhannuksen alla ei näyttänyt mahdolliselta saa-
vuttaa viittä prosenttia suurempaa kokonaistuotannon kasvua .
Syksyllä , alkaneen vuoden tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä
julkistetussa ennusteessa puhuttiin kuitenkin jo seitsemästä pro-
sentista . Loppuvuoden kehityksen valossa tämäkin näyttää pikemmin
varovaiselta kuin optimistiselta arviolta . Viennissä on voitu
rekisteröidä uusia ennätyslukuja . Inflaatiokehitys on pystytty
pitämään kansainvälisen keskitason alapuolella . Rahamarkkinat
ovat olleet maamme oloihin nähden suhteellisen kevyet sekä roh-
kaisseet taloudelliseen kasvuun ja yrittämiseen . Teollisuustuotan-
to , joka yleensä toimii taloudellisen nousun veturina , on osoit-
tanut varsin hyvää kasvuvauhtia . Kuitenkin vasta saatuamme koko
päättyneen vuoden luvut , näemme missä määrin ennusteet ovat pitä-
neet paikkansa .
Tämän optimistisen kuvan rinnalle voidaan kuitenkin
nostaa myös pessimistisiä näkymiä . Kun katsomme vuosikymmenen
luomia näköaloja tarkemmin , syvä huolestuminen valtaa mieleni .
Tarkoitan lähinnä energian saannin vaikeutumista , korkeaa
työttömyyttä ja ympäristön pitämistä puhtaana . Laajamittainen
työttömyys on kylvänyt ihmisten mieleen epäluulon valtion
kykyyn taata kansalaisilleen turvatun elämisen ehdot . Yleis-
pätevää reseptiä tämän vitsauksen poistamiseen ei vielä kukaan
ole kyennyt kirjoittamaan , mutta hellittää emme saa . Työttömyys
on kyettävä poistamaan tai ainakin sitä on voitava olennaises-
ti vähentää . Muutoin ei yhteiskuntamme oikeudenmukainen ja
tasapainoinen rakentaminen ole mahdollista .
Meillä lienee vain yksi tie hyvinvointimme takaamiseen .
Se on tietämisemme ja taitamisemme tason jatkuva kohottaminen .
Tämän vuoksi joudumme uudelleen arvioimaan ne panokset , jotka
on sijoitettava tutkimus- ja kehitystyöhön . Vuonna 1978 käytimme
kansantuotteestamme tähän tarkoitukseen vain vajaan yhden pro-
sentin , esimerkiksi naapurimaamme Ruotsi sijoitti siihen lähes
kaksi prosenttia . Toisin sanoen Ruotsi osoitti tuolloin tutki-
mustoimintaan seitsemän miljardia markkaa ja Suomi noin 1,3 mil-
jardia markkaa . Jos suoritamme vertailun muihin teollistuneisiin
maihin , saamme vieläkin huomattavampia eroja .
Olen suurella mielenkiinnolla seurannut viime syksyn
aikana käytyä keskustelua tieteellisen tutkimuksen edellytysten
parantamisesta . Vaikka tunnustankin perustutkimukselle ja
soveltavalle tutkimukselle yhtä tärkeän merkityksen , haluaisin
tässä yhteydessä painottaa erityisesti kansainvälistä kilpailu-
kykyämme kohentavaa tutkimusta .
Valtiovallan on kaikin käytettävissään olevin keinoin
huolehdittava Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen sekä teknil-
listen korkeakoulujen toimintaedellytysten kehittämisestä .
Lisäksi on paikallaan selvittää olisiko tarpeen perustaa myös
uusia tutkimusyksiköitä . Mikäli näin on , toimeen on tartuttava
viipymättä . Samalla edellytän , että teollisuus omasta puoles-
taan on valmis sijoittamaan lisää sekä pääomaa että henkisiä
resursseja soveltavan tutkimustoiminnan tehostamiseen .
Hyvät kuulijat ,
Suomi on meidän yhteinen isänmaamme . Pienuudestaan
sekä vähäisistä voimavaroistaan huolimatta se on kyennyt
kohoamaan niin henkisen kuin aineellisen tasonsa puolesta
maailman eturivin valtioiden joukkoon . Tämä on ollut mahdollista
vain meidän kaikkien yhdessä suorittamamme työn avulla . Millai-
seksi elämisen laatu Suomessa nyt alkavalla vuosikymmenellä
muodostuu , riippuu sekä ulkoisista olosuhteista että meistä
itsestämme . Toivon , että meillä itse kullakin riittää altista
mieltä toimia niiden tavoitteiden hyväksi , jotka meidän voimil-
lamme ovat saavutettavissa .
Toivotan jokaiselle kansalaiselle hyvää ja onnellista
sekä turvallista Uutta Vuotta .