Vesikasvit
Pikkulimaska
Pikkulimaska
Ulkonäkö:
1,5–5 mm kokoiset versot ovat yksijuurisia, tavallisesti 2–5 verson ryhminä kelluvia. Valkoista langanpätkää muistuttavan juuren pituus on tavallisesti alle 5 cm.
Kasvupaikka:
Pikkulimaska kasvaa rehevöityneissä vesissä, kuten lammikoissa, ojissa, joissa, järvissä sekä vähäsuolaisessa murtovedessä suojaisissa paikoissa.
Muuta tietoa:
Pikkulimaskaa käytetään esimerkiksi akvaariokasvina ja ainakin kultakalat syövät sitä mielellään.
Lähteet: pikkulimaska wikipedia
Kurjenmiekka
Kurjenmiekka
Ulkonäkö:
Kurjenmiekan lehdet ovat tyvellä, ruodittomia, 50–90 cm pitkiä, 2–3 cm leveitä, varsilehdet pienempiä. Lapa miekkamainen, ehytlaitainen, silposuoninen, harmaanvihreä.
Kasvupaikka:
Savi-, lieju- ja mutarannat, tervalepikot, korvet, ojat, matalassa vedessä. Myös koristekasvi.
Muuta tietoa:
Keltakurjenmiekan asemaa Suomen kansan lempilapsena kuvastavat monet sille annetut kansaomaiset nimet.
Lähteet: luontoportti.com
Osmankäämi
Osmankäämi
Osmankäämillä on leveä pamppumainen kukka.
Kasvupaikka:
Rannat, ojat, lammikot, kaivannot. Matalassa vedessä tai joskus märällä maalla.
Muuta tietoa:
Leveäosmankäämi on yksi eniten ihmistoiminnasta hyötyneistä kasveista Suomessa.
Lähteet: luontoportti.com
Lumme
Lumme
Ulkonäkö:
Lumme on valkokukkainen vesikasvi.
Kasvupaikka
Lampien, järvien ja hitaasti virtaavien jokien pehmeät pohjat, suojaiset merenlahdet.
Muuta tietoa:
Lumpeet avaavat kukkansa vain valoisana aikana ja esim. sateella kukat saattavat sulkeutua.
Lähteet: luontoportti.com
Ahvenvita
Ahvenvita
Ahvenvidan kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Ne ovat ruodittomia ja suoraan varresta kasvavia, 2–7 cm leveitä, puikeita ja ruskean-vihreän-valkoisen raidallisia.
Kasvupaikka:
Yleisen ahvenvidan löytää koko Suomen merialueelta. Se kasvaa hiekka- ja liejupohjilla, sekä matalassa että syvässäkin vedessä.
Muuta tietoa
Ahvenvitakasvustot ovat kalojen suoja- ja syönnöspaikkoja.
Lähteet: luontoportti.com
Järviruoko
Järviruoko
Ulkonäkö:
Lehdet ovat pitkiä ja 1,5–3 cm leveitä, vihreitä ja terävälaitaisia. Röyhy on tuuhea, miehen kämmenen kokoinen, aluksi ruskean violetti, mutta muuttuu myöhemmin ruskean ja harmaan kirjavaksi.
Kasvupaikka:
Järviruokoa esiintyy koko Itämeren alueella.
Muuta tietoa:
Ruoikot muodostavan tärkeän elinympäristön monelle lintulajille mm. pesintäpaikkana.
Lähteet: luontoportti.com
Ulpukka
Ulpukka
Ulpukka on keltakukkainen nahkealehtinen kasvi.
Kasvupaikka:
Järvet, metsälammet, joet ja murtovesilahdet.
Muuta tietoa:
Ulpukat ovat lumpeiden tapaan melko alkeellinen kasviryhmä. Alkeellisia piirteitä ovat mm. kukkalehtien kierteinen asento ja suuri lukumäärä.
Lähteet: luontoportti.com