Keinun liike on siis värähdysliikettä ja keinu on värähtelijä. Kun keinu palaa takaisin lähtöpisteeseen, on tapahtunut yksi kokonainen värähdys. Keinun heilahdukseen kulunut aika on keinun värähdysaika. Värähdysaika saadaan laskettua, kun värähdyksiin kulunut aika jaetaan värähdysten lukumäärällä. Yleistäen kappaleen liikettä sanotaan värähdysliikkeeksi, jos se liikkuu edestakaisin liikkeen alku- ja loppupisteen välillä.

Värähdysliikettä voidaan kuvata taajuuden avulla. Liikkeen taajuus kuvaa, kuinka monta värähdystä tapahtuu yhdessä sekunnissa. Taajuuden suuruus saadaan laskettua, kun värähdysten lukumäärä jaetaan niihin käytetyllä ajalla. Taajuuden yksiköksi tulee siten 1/s, joka on sama kuin yksi hertsi, 1 Hz. Esimerkiksi kärpäsen siipien lyöntitaajuus voi olla 25 hertsiä, eli siivet lyövät 25 kertaa sekunnissa, kun taas albatrossin osalta se voi olla 0,2 hertsiä, eli siivet lyövät vain kerran joka viides sekunti. Radion lähetystaajuus voi olla 97,2 miljoonaa hertsiä eli megahertsiä (97,2 MHz). Tällöin radiosignaali värähtelee 97,2 miljoonaa kertaa sekunnissa.

Kun veteen putoaa jokin esine, veden pintaan syntyy aaltoliike. Veden rakennehiukkaset alkavat värähdellä ja värähtely etenee myös viereisiin rakennehiukkasiin. Kyseessä on aaltoliikkeeksi kutsuttu ilmiö. Aaltoliikkeen synnyttää aina jokin värähtelijä.

Aaltoliike jaetaan kahteen lajiin: poikittaiseen ja pitkittäiseen aaltoliikkeeseen. Aallonpituudeksi sanotaan etäisyyttä aallon samasta vaiheesta seuraavaan samaan vaiheeseen.