Lukion opetussuunnitelman perusteissa käytetään lukiolain mukaisen käsitteen opiskelijahuolto sijasta oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitettä opiskeluhuolto.

Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 2 ja 3 §.]

Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuollon palveluiden järjestämisestä vastaa lähtökohtaisesti oppilaitoksen sijaintikunta. Yksityinen koulutuksen järjestäjä tai valtio koulutuksen järjestäjänä voi päättää järjestää näitä palveluja kokonaan tai osittain omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. Opiskelijoille ja heidän huoltajilleen annetaan tietoa opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta ja opiskelijaa ohjataan hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3, 9 (muutettu lailla 1409/2014) ja 11 §.]

Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuollossa huolehditaan kaikkien opiskelijoiden mahdollisuudesta osallistua opiskeluhuollon suunnitteluun ja kehittämiseen. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 ja 4 §, lukiolaki 629/1998, 27 § (1268/2013).]

4.4 Opiskeluhuolto

4.4.1 Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 3§)

Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa ja sitä toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3§)

Opiskeluhuollon ryhmiä ovat
1. opiskeluhuollon ohjausryhmä
2. oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä
3. tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä

4.4.2 Opiskeluhuoltosuunnitelma

1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut (arvio)

Kolarin lukion opiskeluhuoltopalvelut: kuraattorin ja psykologin palvelut, terveydenhuoltopalvelut, terveyden- ja sairaanhoito mukaan lukien ehkäisyneuvonta. Palveluita tarjotaan kaikille lukion opiskelijoille ja niistä tiedotetaan heidän huoltajilleen.


2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat

Opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävät toimenpiteet sekä
yhteisöllisyyden vahvistaminen

Pienessä lukiossa palveluihin pääsee joustavasti ja opiskelijoiden tarpeet voidaan huomioida yksilöllisesti. Positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä luodaan ja vahvistetaan muun muassa lukion aloittaneiden ryhmäyttämisellä, lukiolaisten vuosittaisilla haastatteluilla, järjestämällä yhteisiä ulkoilu- ja teemapäiviä, ja säilyttämällä lukion perinteet (wanhojen päivät, penkkarit jne.).

Terveystarkastukset tehdään lukion ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden aikana.

Yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden lisäämiseksi

Oppilaskunnan roolia vahvistetaan ja tutortoimintaa kehitetään. Opiskelijoiden edustajat otetaan mukaan oppimiseen ja oppimisympäristöön liittyviin asioihin, esim. opiskeluolosuhteita kartoittaviin valvontakäynteihin. Opiskelijoiden osallisuutta vahvistetaan kannustamalla osallistumaan kunnassa järjestettäviin palveluihin ja tapahtumiin (lukiolla on muun muassa koulukohtainen soveltava kurssi, kulttuuripassi).

Yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi

Yhteydenpito huoltajiin tapahtuu wilman välityksellä, tarvittaessa puhelimitse ja kutsumalla avoimiin oviin sekä huoltajien iltoihin. Huoltajia kutsutaan tarvittaessa oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltoryhmään.

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt

Monialaisen oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävä on koulu- ja opiskeluympäristön ja yhteisön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmia ehkäisevä toiminta. Ryhmän tehtävänä on myös seurata tasa-arvon toteutumista (tasa-arvosuunnitelma liitteenä). Ryhmässä käsitellään muun muassa kiusaamisen ehkäisyä, kouluterveystutkimuksen tuloksia, hyvinvointia edistäviä käytänteitä. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Ryhmään kuuluvat oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtava rehtori, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, ryhmänohjaajat, opiskelijoiden edustajat sekä tarvittaessa huoltajia, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja. Opiskeluhuoltoryhmään voi kuulua tarvittaessa eri alojen asiantuntijoita. Ryhmän kokoonpano tarkistetaan lukuvuoden alkaessa.

Yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa

Yhteistyötä nuoriso- ja liikuntatoimen kanssa jatketaan, esimerkiksi nuorisovaalit järjestetään yhdessä. Liikuntatoimi tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa monipuolisesta. Poliisi pitää koululla esimerkiksi nettiturvallisuusluentoja. Palo- ja pelastustoimi järjestää turvallisuuteen liittyviä teemapäiviä.

Terveysneuvonnan ja terveystiedon välinen yhteistyö
Terveystiedon opettaja ja terveydenhoitaja voivat suunnitella yhteistyössä ajankohtaisten asioiden käsittelyn terveystiedon tunneilla (esim. turvataitojen opettelu). Terveyskyselyssä esiin nousseet huolen aiheet voidaan huomioida siten, että niihin liittyvät teemat käsitellään laajemmin terveystiedon oppitunneilla.

Opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen

Ryhmänohjaaja vastaa ensisijaisesti poissaolojen seurannasta ja puuttumisesta. Tarvittaessa ryhmänohjaaja kokoaa monialaisen asiantuntijaryhmän, johon tuo huolen poissaoloista tuen tarpeen selvittämiseksi. Jokainen opettaja merkitsee poissaolot viipymättä wilmaan ja seuraa poissaoloja oman aineensa osalta. Tarkemmat ohjeet päivitetään vuosittaiseen opinto-oppaaseen.

Esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa

Esteettömyys arvioidaan valvontakäynneissä ja havaitut ongelmat viedään asiantuntijaryhmän käsiteltäväksi. Yksittäistä opiskelijaa koskeva esteettömyyden arviointi tehdään tarvittaessa ennen opintojen alkua.

Koko henkilökunta osallistuu ensiapukoulutukseen, tavoitteena ensiapuvalmiudet kaikille.

Terveydenhoitaja arvioi hoidon tarpeen ja hänen poissa ollessaan hoidettava ohjataan terveyskeskukseen.

Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä pyritään ehkäisemään tuomalla tietoa käytön haitoista eri yhteyksissä eri kanavien kautta. Koulussa havaittavaan käyttöön puututaan heti ja käsitellään tarvittaessa tuen tarpeen selvittämiseksi opiskelijakohtaisessa monialaisessa asiantuntijaryhmässä.

Yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteistyön valvontakäynnit tehdään kolmen vuoden välein ja päivitetään vuosittain yhteistyössä työsuojelun, työterveyshuollon, terveysvalvonnan ja opiskeluterveydenhuollon, oppilaitoksen toiminnasta vastaavan tahon sekä henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajien kanssa. Mukana tarkastuksissa on myös teknisen toimen edustaja.

Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Lukiolla on nauhoittavat valvontakamerat sisä- ja ulkotiloissa. Turvataitoja käsitellään terveystiedon oppitunneilla. Kriisisuunnitelma sisältää ohjeet väkivaltaan puuttumiseen, kohta 3.10.

Koulukiusaamista käsitellään eri oppitunneilla, tarvittaessa opiskeluhuollon ryhmissä, huoltajien illoissa ja terveydenhoitajan vastaanotolla. Rehtori vastaa koulukiusaamisen vastaiseen suunnitelmaan perehdyttämisestä. Suunnitelma päivitetään lukuvuosittain. Jokainen on velvollinen puuttumaan kiusaamistapauksiin. Kiusaamiseen puututaan välittömästi:
- tilanteen tullessa esiin kuullaan molempia osapuolia erikseen
- järjestetään yhteistapaaminen osapuolten kesken sopimuksen aikaansaamiseksi
- tilanteen vaatiessa sopimus tehdään kirjallisesti ja toimitetaan tiedoksi huoltajille
- tilanteesta informoidaan oppilaitoksen johtoa
- tilanteen jatkoseuranta on erittäin tärkeää
- kiusaamisen jatkuessa asia otetaan yksilökohtaisen opiskeluhuoltoryhmän käsittelyyn, jossa arvioidaan yksilöllisen tuen ja hoidon tarve

Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Kolarin kunnan kouluilla on yhteinen kriisisuunnitelma (pvm. 30.9.2013), jonka liitteenä on toiminta ylioppilaskokeen aikana sattuvassa vaaratilanteessa. Lukiolla on oma pelastussuunnitelma. Molemmat päivitetään vuosittain syyslukukauden alkaessa. Suunnitelmat löytyvät lukion opettajanhuoneesta.

3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen

Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä. Ryhmän kokoaa se opiskeluhuollon ja oppilaitoksen henkilö, jolle asian selvittäminen työtehtävän perusteella kuuluu (esim. ryhmänohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, opinto-ohjaaja tai erityisopettaja). Käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja sekä opiskelijan läheisiä.

Opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittava yhteistyö

Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Keskusteleva, ohjaava ja neuvova ryhmä toimii yhteistyössä huoltajien kanssa. Asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta (salassa pidettävien tietojen osalta toimitaan siten kuin lain 621/1999 26 §:n 3 momentissa säädetään).

Asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet

Opiskelijoilla on oikeus opiskeluhuollon palveluihin, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskelijoita ja heidän huoltajiaan tiedotetaan saatavilla olevista opiskeluhuoltopalveluista ja niihin hakeutumisesta esim. lukion syystiedotteessa, ilmoitustaululla ja koti- ja facebook –sivuilla.
Asioista sovitaan, niistä ei tehdä hallintopäätöksiä.

Yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa

Ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja aineenopettajat ohjaavat opintoja yhteistyössä. Opintojen ohjauksessa huomioidaan jatko-opinnot.
Oppilaitosvierailut ja yksilökohtaiset tutustumiset Lapin ja Oulun yliopistoihin, messut, asiantuntijavierailut koululla (esim. koulun entiset opiskelijat), te-toimisto, ammatinvalintapsykologi, työelämään tutustuminen.

Opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys

Asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö, rehtori, kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Vastuuhenkilö kirjaa asian käsittelyssä läsnä olevat henkilöt.

Kertomukseen kirjataan yksittäisen opiskelijan:
1. nimi, henkilötunnus, kotikunta, yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot
2. asian aihe ja vireillepanija
3. opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet
4. tiedot käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelmat sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot
5. toteutetut toimenpiteet
6. kirjauksen päivämäärä sekä tekijän nimi ja hänen ammatti- tai virka-asemansa

Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on merkittävä, mitä tietoja on luovutettu, kenelle niitä on luovutettu ja millä perusteella tietoja on luovutettu.
Opiskeluhuoltokertomuksen säilyttämisestä ja tiedon luovuttamisesta asianmukaisesti vastaa rehtori.

Sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa

Opiskeluterveydenhuollon lääkäri arvioi yhdessä opiskelijan ja mahdollisesti huoltajan kanssa dieetin tarpeen vuosittain. Terveydenhoitaja ilmoittaa dieetit ruokapalveluun. Sairauden hoidossa tehdään yhteistyötä hoitavan tahon kanssa ja sovitaan tarvittava hoito ja seuranta.

Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalvelujen järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi

Terveydenhoitajalle on mahdollisista päästä vastaanotolle viikoittain ilman ajanvarausta sekä sopimuksen mukaan ajanvarauksella. Terveydenhoitaja arvioi hoidon tarpeen ja hänen poissa ollessaan hoidettava ohjataan terveyskeskukseen.

Tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa
Yhteistyötä tehdään opiskelijan tarpeen ja tilanteen mukaan, esim. liikunta- ja nuorisotoimen, poliisin, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon kanssa.


4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajien kanssa

Opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa

Opiskelijat otetaan mukaan opiskeluhuollon suunnitteluun, kehittämiseen ja arvioimiseen oppilaskunnan kautta ja huoltajien edustajia kutsutaan mukaan tilaisuuksiin, joissa em. asioita käsitellään.

Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä

Opiskelijan täysi-ikäisyyden saavuttaminen lukion aikana on huomioitava. Täysi-ikäiseltä tulee pyytää lupa ennen kuin hänen asioista keskustellaan huoltajien kanssa. Opiskelijoille ja huoltajille annetaan riittävä tieto menettelytavoista ja tietojen käsittelystä.

Opiskelijan itsenäinen asema opiskelijahuollon asiakkaana ja suostumuksen hakeminen opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa opiskelijahuollossa

Yksilökohtaisen opiskeluhuoltoasian käsittelyyn asiantuntijaryhmässä on pyydettävä suostumus opiskelijalta ja tarvittaessa hänen huoltajaltaan. Alaikäisen asioita käsitellään ilman tiedottamista huoltajille, mikäli katsotaan, että em. on opiskelijan edun mukaista.

Käytänteet opiskelijan toiveiden huomioimisessa häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa sekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä

Asiantuntijaryhmän kokoaja arvioi ryhmän kokoonpanon tilanteen mukaan. Opiskelija hyväksyy ryhmän kokoonpanon yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella. Asia voidaan ottaa käsittelyyn myös huoltajan suostumuksella, mikäli opiskelijalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä.

Käytänteet opiskelijan kehitystason ja edun toteutumisen arvioimiseksi opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta

Alaikäisellä on oikeus päättää itseään koskevista asioista ilman huoltajan suostumusta ja rajoittaa huoltajien tiedon saantia, mikäli terveydenhuollon asiantuntija arvioi opiskelijan kykenevän ymmärtämään ja päättämään asiasta. Tarvittaessa asiantuntijaryhmän psykologi arvioi opiskelijan kehitystasoa ja edun toteutumista.

Menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä monialaisessa asiantuntijaryhmässä

Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä. Ryhmän kokoaa se opiskeluhuollon ja oppilaitoksen henkilö, jolle asian selvittäminen työtehtävän perusteella kuuluu (esim. ryhmänohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, opinto-ohjaaja tai erityisopettaja). Käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja sekä opiskelijan läheisiä. Opiskelija hyväksyy ryhmän kokoonpanon yksilöidyllä kirjallisella suostumuksellaan.


5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

(Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 §)
Lukion opiskeluhuoltoryhmä vastaa oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Kunnan opiskeluterveydenhuollon ohjausryhmä vastaa kunnan oppilaitosten opiskeluterveydenhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista.